Ero sivun ”Kriisikunta” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kumottu muokkaus 18602873, jonka teki Pisces (keskustelu) Ilman järkevää perusteltua poistettu lähteellinen tieto palautetaan.
Merkkaus: Kumoaminen
Rivi 157: Rivi 157:
| Rantsila ||
| Rantsila ||
|-
|-
| Rääkkylä || Kuntaliitos. Valtioneuvoston päätöksellä Rääkkylä pakkoliitettiin Kiteeseen vuonna 2017.<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/valtioneuvosto-paatti-kriisikuntien-yhdistymisista|nimeke=Valtioneuvosto päätti kriisikuntien yhdistymisistä|julkaisu=Valtiovarainministeriö|viitattu=2019-11-19|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>
| Rääkkylä || Kumottu kuntaliitos. Valtioneuvoston päätöksellä Rääkkylä pakkoliitettiin Kiteeseen vuonna 2017.<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/valtioneuvosto-paatti-kriisikuntien-yhdistymisista|nimeke=Valtioneuvosto päätti kriisikuntien yhdistymisistä|julkaisu=Valtiovarainministeriö|viitattu=2019-11-19|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Korkein hallinto-oikeus kuitenkin kumosi pakkoliitoksen ja Rääkkylä säilyi itsenäisenä.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-9315511 KHO kumosi päätöksen Rääkkylän ja Kiteen kuntaliitoksesta – kunnat säilyvät itsenäisinä]</ref>
|-
|-
| Siikajoki ||
| Siikajoki ||

Versio 13. tammikuuta 2020 kello 15.32

Kriisikunta on Suomessa sijaitseva kunta, jonka talous on epätasapainossa. Kriisikunnan kriteerit perustuvat lakiin ja tarkkailun hoitaa valtiovarainministeriö.

Uudet kriteerit

Vuonna 2019 voimaan tulleen uuden lain mukaan arviointimenettely voidaan käynnistää, jos[1]

  • kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää määräajassa,[1] joka on neljä vuotta tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien[2].
  • tai jos asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä on kunnan viimeisessä konsernitilinpäätöksessä vähintään 1 000 euroa ja sitä edeltäneenä vuonna vähintään 500 euroa,[1]
  • tai rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet seuraavat raja-arvot:[1]
  1. kunnan konsernituloslaskelman vuosikatteen ja poistojen suhde on alle 80 prosenttia;[1]
  2. kunnan tuloveroprosentti on vähintään 2,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti;[1]
  3. asukasta kohden laskettu kunnan konsernitilinpäätöksen lainojen ja vuokravastuiden määrä ylittää kaikkien kuntien konsernitilinpäätöksen lainojen ja vuokravastuiden keskimääräisen määrän vähintään 50 prosentilla;[1]
  4. konsernitilinpäätöksen laskennallinen lainanhoitokate on alle 0,8.[1]

Näitä uusia kriteerejä sovelletaan ensimmäisen kerran vuonna 2022, vuosien 2020 ja 2021 tilinpäätösten tunnuslukujen perusteella[1]. Vuosina 2019–2021 käytetään aiemmin voimassa olleita kriteerejä[1].

Vanhat kriteerit

Vanhan lain mukaan kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta:[3]

  • jonka vuosikate on negatiivinen
  • jonka lainakanta ylittää maan keskiarvon vähintään 50 prosentilla
  • jonka taseessa on kertynyttä alijäämää (500 euroa tai enemmän asukasta kohti)
  • jonka tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin maan painotettu keskiarvo (vuonna 2013 noin 19,7 prosenttia)
  • jonka omavaraisuusaste on alle 50 prosenttia
  • jonka suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia

Kunta voi päätyä kriisikunnaksi silloinkin, kun kaikki ylläolevat kriteerit eivät täyty, mutta alijäämä ylittää kahtena peräkkäisenä vuotena määrätyn rajan:

  • alijäämää saa olla viimeistä edellisessä tilinpäätöksessä enintään 500 euroa ja uusimmassa tilinpäätöksessä tuhat euroa asukasta kohden.

Kriisikunnat vuodesta 2004

2004–2009

selvennä

2009

  • Vuonna 2009 Vihanti on täyttänyt kaikki kriisikunnalle asetettavat kuusi ehtoa.[5]

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2017

2019

Seuraukset

Jos kunta päätyy kriisikunnaksi, niin valtiovarainministeriön nimeämä työryhmä valmistelee sille talouden tasapainottamisohjelman, joka käytännössä tarkoittaa säästöjä. Kunnalle saatetaan myös ehdottaa kuntaliitosta. Tällöin puhutaan valtion holhoukseen joutumisesta, sillä kriisikunta menettää suuren osan omasta päätösvallastaan.

Arviointimenettelyn jälkeen esimerkiksi Tarvasjoki pakkoliitettiin Lietoon vuonna 2015 ja satakuntalainen Lavia liitettiin Poriin[14].

Valtio jakaa vuosittain taloudellisesti heikoille kunnille harkinnanvaraista tukea, jota 2010 jaettiin 20 miljoonaa euroa.

Kriisikuntien kohtalo

Kunta Seuraus
Askainen
Enontekiö
Haapajärvi
Hanko
Hartola
Honkajoki Edelleen kriisikunta v. 2019
Hyrynsalmi
Ii
Jalasjärvi Kuntaliitos. Jalasjärvi liitettiin Kurikkaan kuntien yhteisestä päätöksestä vuonna 2016.[15]
Juankoski
Jämijärvi Edelleen kriisikunta v. 2019
Karjaa
Kemi
Keminmaa
Kestilä
Kesälahti
Kitee
Korpilahti
Kyyjärvi Edelleen kriisikunta v. 2019
Lavia Kuntaliitos[16]. Valtioneuvoston päätöksellä Lavia pakkoliitettiin Poriin vuonna 2015[17][18].
Lehtimäki
Leivonmäki
Lohtaja Kuntaliitos. Talousvaikeuksiin ajautunut Lohtaja teki aloitteen kuntaliitoksesta, mikä johti siihen, että Lohtaja, Kälviä ja Ullava liittyivät yhdessä Kokkolaan vuoden 2009 alussa.[19][20]
Längelmäki
Muonio
Nivala
Oulainen
Pelkosenniemi
Pello
Perniö
Pohja
Puolanka
Puumala Talous tasapainottui[21].
Raasepori
Rantsila
Rääkkylä Kumottu kuntaliitos. Valtioneuvoston päätöksellä Rääkkylä pakkoliitettiin Kiteeseen vuonna 2017.[22] Korkein hallinto-oikeus kuitenkin kumosi pakkoliitoksen ja Rääkkylä säilyi itsenäisenä.[23]
Siikajoki
Suolahti
Taivassalo
Tarvasjoki Kuntaliitos[16]. Valtioneuvoston päätöksellä Tarvasjoki pakkoliitettiin Lietoon vuonna 2015[12][18].
Teuva Edelleen kriisikunta v. 2019
Utajärvi
Utsjoki
Vaala
Vehmaa Edelleen kriisikunta v. 2019
Vihanti
Vimpeli Talous tasapainottui.[22]
Vuolijoki
Västanfjärd Liittyi uuteen Kemiönsaaren kuntaan 2009
Ylivieska
Ähtäri

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g h i j FINLEX ® - Säädökset alkuperäisinä: Laki kuntalain muuttamisesta 175/2019 www.finlex.fi. Viitattu 7.10.2019.
  2. ↑ Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Kuntalaki 410/2015 www.finlex.fi. Viitattu 7.10.2019.
  3. ↑ Sutinen, Teija: Kriisikunnan tunnistamiseksi on kuuden kohdan lista HS.fi. 19.7.2013. Viitattu 4.11.2014.
  4. ↑ Lindqvist, Olli: Nivala, Haapajärvi ja Lavia uudet kriisikunnat Yle Uutiset. 11.6.2009. Viitattu 4.11.2014.
  5. ↑ Ilta-Sanomat 5.8.2010
  6. ↑ a b Valtiovarainministeriön julkaisema selvitysasiakirja[vanhentunut linkki]
  7. ↑ Asutko kriisikunnassa – näillä kunnilla edessä pakkoavioliitto? 5.6.2012. MTV3.
  8. ↑ Jalasjärvi putosi kriisikuntien joukkoon 3.6.2013. Yle. Viitattu 3.6.2013.
  9. ↑ Vimpeli ja Honkajoki vajosivat kriisikunniksi 9.6.2014. Yle. Viitattu 13.6.2014.
  10. ↑ Tässä ovat neljä uutta kriisikuntaa 3.6.2015. Yle. Viitattu 3.6.2015.
  11. ↑ Neljässä kunnassa alkaa kriisikunnan arviointimenettely 7.8.2017. Kuntalehti. Viitattu 9.8.2017.
  12. ↑ a b Neljä kuntaa joutuu valtion kriisikuntamenettelyyn – yhä useampi kunta on vaarassa joutua talousselvitykseen 31.5.2019. Yle. Viitattu 2.6.2019.
  13. ↑ Rantasalmi ei olekaan kriisikunta – Konsernitilinpäätöksestä löytyi virhe 6.6.2019. Warkauden Lehti. Viitattu 21.6.2019.
  14. ↑ Neljä kuntaa joutuu valtion kriisikuntamenettelyyn – yhä useampi kunta on vaarassa joutua talousselvitykseen Yle Uutiset. Viitattu 7.10.2019.
  15. ↑ Hallitus: Jalasjärvi liitetään Kurikkaan Yle Uutiset. Viitattu 19.11.2019.
  16. ↑ a b Neljä kuntaa joutuu valtion kriisikuntamenettelyyn – yhä useampi kunta on vaarassa joutua talousselvitykseen Yle Uutiset. Viitattu 19.11.2019.
  17. ↑ Valtioneuvosto päätti kolmen kriisikunnan yhdistymisistä Valtiovarainministeriö. Viitattu 19.11.2019.
  18. ↑ a b Hallitus: Jalasjärvi liitetään Kurikkaan Yle Uutiset. Viitattu 19.11.2019.
  19. ↑ Kokkolan kuntaliitoksesta 10 vuotta: liitoskuntiin on satsattu selvästi enemmän rahaa kuin kantakaupunkiin Yle Uutiset. Viitattu 24.11.2019.
  20. ↑ Kokkolan seudun kuntaliitos varmistui Yle Uutiset. Viitattu 24.11.2019.
  21. ↑ Piskuinen Puumala oli suistumassa talouskriisiin ja pakkoliitokseen, nyt se laskee kuntaveroa jo kolmatta kertaa: “Lapsiperhe voi säästää lähes 500 euroa kuukaudessa” Yle Uutiset. Viitattu 19.11.2019.
  22. ↑ a b Valtioneuvosto päätti kriisikuntien yhdistymisistä Valtiovarainministeriö. Viitattu 19.11.2019.
  23. ↑ KHO kumosi päätöksen Rääkkylän ja Kiteen kuntaliitoksesta – kunnat säilyvät itsenäisinä

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kriisikunta&oldid=18658745”