Ero sivun ”Tekijänoikeus” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
538 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
==Tekijänoikeus Suomessa==
{{Pääartikkeli|[[Tekijänoikeus Suomessa]]}}
Suomessa tekijänoikeuksiatekijänoikeuksista koskevat säännökset ovatsäädetään tekijänoikeuslaissa, ja lain viimeisimmät merkittävät muutokset säädettiin vuonna 2013.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1961/19610404 Tekijänoikeuslain muutosluettelo]. Finlex® – Valtion säädöstietopankki.</ref> Uudistuksen tarkoituksena oli yhteensovittaa Suomen tekijänoikeussäädökset Euroopan parlamentin ja neuvoston antamien [[direktiivi]]en kanssa <ref>[http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32001L0029 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/29/EY])</ref><ref>[http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32006L0116 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/116/EY])</ref><ref>[http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32012L0028 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/28/EU])</ref>.
 
Suomessa tekijänoikeus syntyy silleteoksen [[tekijä]]lle, eli sille joka luo kirjallisen tai taiteellisen teoksen (''teoksen tekijälle''). Kirjallisena teoksena pidetään myös mm.muun muassa karttaa[[kartta]]a, selittävää piirustusta[[piirustus]]ta, [[Graafinen taide|graafista teosta]] sekä tietokoneohjelmaa[[tietokoneohjelma]]a.
 
Tekijänoikeussuojan saamisen kannalta tärkeintä on, että henkisen luomistyön tuote on ''itsenäinen'' ja ''omaperäinen'', ja että se ylittää [[teoskynnys|teoskynnyksen]] eli ''yltää teostasoon''.<ref>Harenko, Niiranen & Tarkela: ''Tekijänoikeus'', s. 15.</ref>
 
===Tekijä===
{{pääartikkeli|[[Tekijä (tekijänoikeus)]]}}
Tekijä on [[oikeussubjekti|henkilö]], joka tekee tai luo tekijänoikeussuojaa nauttivan teoksen.<ref name="Harenko et al.">Harenko, Niiranen & Tarkela: ''Tekijänoikeus'', s. 702.<br /> Vertaa myös Suomen tekijänoikeuslain 1 §.</ref> Teoksen tekijä on Suomen lainsäädännön mukaan aina [[luonnollinen henkilö]] eli ihminen. [[Yhtiö]]illä ja muilla yhteisöillä (kuten [[yhdistys|yhdistyksillä]] tai [[säätiö]]illä) olevat tekijänoikeudet voivat olla vain luonnollisilta henkilöiltä ''siirtyneitä'' oikeuksia.<ref name="Harenko et al." /> Tekijänoikeus voi syntyä yhdelle ihmiselle tai usealle ihmiselle yhteisesti. KunJos heidän osuutensa eivät muodosta itsenäisiä teoksia, tekijänoikeus on heillä yhteisesti.<ref>Tekijänoikeuslaki 6 §.</ref> Eläimillä ei ole tekijänoikeuksia eikä niitä ole myöskään esineillä, kuten teoksilla itsellään. Tekijöitä ovat yleisesti kaikki ne henkilöt, joiden toiminnasta voi syntyä itsenäisiä ja omaperäisiä luomistyön tuloksia kuten säveltäjät, kirjailijat, kuvataiteilijat tai tietokoneohjelman tekijät.<ref name="Harenko et al." />
Sekä laissa että muutoinmuutoinkin puhutaan tekijästä myös merkityksessä tekijänoikeuden omistajaomistajana tai haltijahaltijana. Tämä tarkoittaa joko [[oikeussubjekti|henkilöä]], joka on teoksen tehnyt, tai jossiirretyn tekijänoikeus on siirtynyt,tekijänoikeuden niintapauksessa sitä, jolle se on viimeksi siirtynyt. Kun teoksen kopiointiin on saatava lupa sen tekijältä, tarkoitetaan tekijänoikeuden omistajaa.<ref name="kor1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/1.8.html | Nimeke = Kuka on tekijä? | Tekijä = Jukka Korpela | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Tekijänoikeusfakki, luku 1 Tekijänoikeuden perusteet | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 31.1.2013 | Kieli = }}</ref>
 
=== Tekijänoikeuden rajoituksia ===
{{pääartikkeli|[[Tekijänoikeuden rajoitukset]]}}
Useat rajoitukset kaventavat tekijän yksinoikeuden aluetta, yleisenkoska edunrajoitusten vuoksivoidaan katsoa olevan myös ihmisten, [[yleisö]]n tai [[Yhteiskunta|yhteiskunnan]] oikeuksia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/raj.html | Nimeke = Tekijänoikeuden rajoitusten tulkinnasta , Mitä rajoituksilla tarkoitetaan | Tekijä = Jukka Korpela | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Datatekniikka ja viestintä | Ajankohta = 1998, 2002 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 18.12.2015 | Kieli = }}</ref> Suomessa suurin osa rajoituksista on säädetty tekijänoikeuslain 2.toisessa luvussa. Kuitenkaan esimerkiksi [[parodia]]a koskeva poikkeusta ei löydy sellaisenaan laista, mutta [[tuomioistuin|tuomioistuimet]] ja oikeustieteilijät ovat katsoneet parodian kuuluvan tekijänoikeuden rajoituksiin. EU:n tekijänoikeusdirektiivi sallii, mutteimutta ei velvoita, jäsenmaita säätämään poikkeuksista teoksen käyttämiseen [[karikatyyri]]ssä, parodiassa[[parodia]]ssa tai [[pastissi]]ssa. Monista muista maista poiketen Suomen tekijänoikeuslakiin ei ole otettu [[parodiaoikeus|parodiarajoitusta]]. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turre.com/wp-content/uploads/8_hietanen.pdf | Nimeke = Pelleily sallittu? – Parodia tekijänoikeuden rajoituksena | Tekijä = Herkko Hietanen | Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = Defensor Legis N:o 1 /2009| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 4.1.2010 | Kieli = }}</ref>
 
====Siteeraus ja kopiointi====
Julkistettua teosta saa [[Sitaattioikeus|siteerata]] hyvän tavan mukaisesti ja tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#P22 Tekijänoikeuslain 22 §: Sitaatti]. Finlex® – valtion säädöstietopankki.</ref> Sen lisäksi joistakin ostetuista tai Internetistä ladatuista teoskopioista saattaa olla luvallista valmistaa muutama kopio yksityistä käyttöä varten. Lain säännökset yksityisestä kopioinnista mahdollistavat kopioinnin paitsi henkilökohtaiseen käyttöön myös lähimmälle perhe- ja ystäväpiirille.<ref name="minedu">[http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeuden_perusteita/tekijanoikeudesta_kysyttya/yksityinen_kopiointi.html Yksityinen kopiointi], opetus- ja kulttuuriministeriön vastaukset mm. kysymyksiin "Saako teoksia ladata omaan käyttöön Internetistä?" ja "Saako CD-levyistä ja DVD-levyistä tehdä kopioita yksityiseen käyttöön?"</ref><ref>Ks. [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#P12 Tekijänoikeuslain 12 §: Valmistaminen yksityiseen käyttöön]. Finlex® – Valtion säädöstietopankki.</ref> Oikeus yksityiseen kopiointiin ei kuitenkaan koske aina [[Tietokoneohjelma|tietokoneohjelmia]], jotkajoita ovat ostajalla käytössäkäyttävät lisenssisopimuksella. Monien ryhmien ja tarkoitusperien vuoksi on yksityiskohtaisia rajoitussäännöksiä, kuten näkövammaisten käyttö, sekä julkisten kirjastojen ja arkistojen erioikeudet.
 
====Teoksen levittäminen====
Käytännössä tärkeä sääntö koskee niin sanottua konsumoitumista eli [[Tekijänoikeuden raukeaminen|tekijänoikeuden raukeamista]]. Kun teoskappale on saatettu yleisön saataviin eli esimerkiksi kirjakauppaan, näitä kappaleita saa edelleen levittää. Teoskappale muuttuu tällöin siis normaaliksi kauppatavaraksi. <ref>Ks. [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#P19 Tekijänoikeuslain 19 §: Teoksen kappaleiden levittäminen]. Finlex® – Valtion säädöstietopankki.</ref>
 
Oikeustieteen tohtori [[Jukka Kemppinen]] on kirjoittanut, että "tätä sääntöä on kuvailtu oikeustieteessä sanomalla, että teoksen 'käyttäminen' ei ole kiellettyä, vaan päinvastoin kiellettyä on käyttää teosta lain kieltämällä tavalla, kuten kopioimalla ja tallentamalla. Tämä on tärkeä ero."<ref>OTT Jukka Kemppisen kirjoittama virke tähän Wikipedia-artikkeliin.</ref>
 
====Kansainvälisiä rajoituksia====
Tekijänoikeuden rajoituksia kutsutaan [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] nimellä ''fair use'' (suomeksi ''oikeudenmukainen käyttö''), sekä [[Yhdistynyt kuningaskunta|Isossa Britanniassa]] ja [[Australia]]ssa ''fair dealing''. Tekijänoikeuden rajoituksissa on vähäisiä eroja eri valtioissa, mutta [[Euroopan yhteisö]]ssä asiasta annetut direktiivit yhdenmukaistavat nämänäitä rajoituksetrajoituksia. Tohtori Jukka Kemppisen mukaan [[Eurooppa|Euroopan]] ja Yhdysvaltojen ja kolmanneksi [[Japani]]n lakien erot eivät ole niin suuria kuin joskus luullaan.
 
Tekijänoikeus ei koske teoksia, joiden suoja-aika on jo mennyt umpeen. Englanniksi näiden sanotaan olevan ''[[public domain]]''issa olevia -teoksia. Näitä ovat esimerkiksi menneiden vuosisatojen julkaisemattomat vanhat käsikirjoitukset ja uudelleenjulkistamattomat teokset. Näiden teosten käyttö on vapaata. Lisäksi [[laki|lait]] ja viranomaisten päätökset onovat joissain maissa kuten Suomessa jätetty tekijänoikeuden ulkopuolelle.
 
== Katso myös ==

Navigointivalikko

Henkilökohtaiset työkalut

Nimiavaruudet

Kirjoitusjärjestelmät