Ero sivun ”Tekijänoikeus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Rivi 17: Rivi 17:
==Tekijänoikeus Suomessa==
==Tekijänoikeus Suomessa==
{{Pääartikkeli|[[Tekijänoikeus Suomessa]]}}
{{Pääartikkeli|[[Tekijänoikeus Suomessa]]}}
Suomessa tekijänoikeuksia koskevat säännökset ovat tekijänoikeuslaissa, ja lain viimeisimmät merkittävät muutokset säädettiin vuonna 2013.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1961/19610404 Tekijänoikeuslain muutosluettelo]. Finlex® – Valtion säädöstietopankki.</ref> Uudistuksen tarkoituksena oli yhteensovittaa Suomen tekijänoikeussäädökset Euroopan parlamentin ja neuvoston antamien [[direktiivi]]en kanssa <ref>[http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32001L0029 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/29/EY])</ref><ref>[http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32006L0116 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/116/EY])</ref><ref>[http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32012L0028 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/28/EU])</ref>.
Suomessa tekijänoikeuksista säädetään tekijänoikeuslaissa, ja lain viimeisimmät merkittävät muutokset säädettiin vuonna 2013.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1961/19610404 Tekijänoikeuslain muutosluettelo]. Finlex® – Valtion säädöstietopankki.</ref> Uudistuksen tarkoituksena oli yhteensovittaa Suomen tekijänoikeussäädökset Euroopan parlamentin ja neuvoston antamien [[direktiivi]]en kanssa <ref>[http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32001L0029 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/29/EY])</ref><ref>[http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32006L0116 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/116/EY])</ref><ref>[http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32012L0028 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/28/EU])</ref>.


Suomessa tekijänoikeus syntyy sille, joka luo kirjallisen tai taiteellisen teoksen (''teoksen tekijälle''). Kirjallisena teoksena pidetään myös mm. karttaa, selittävää piirustusta, graafista teosta sekä tietokoneohjelmaa.
Suomessa tekijänoikeus syntyy teoksen [[tekijä]]lle, eli sille joka luo kirjallisen tai taiteellisen teoksen. Kirjallisena teoksena pidetään myös muun muassa [[kartta]]a, selittävää [[piirustus]]ta, [[Graafinen taide|graafista teosta]] sekä [[tietokoneohjelma]]a.


Tekijänoikeussuojan saamisen kannalta tärkeintä on, että henkisen luomistyön tuote on ''itsenäinen'' ja ''omaperäinen'' ja että se ylittää [[teoskynnys|teoskynnyksen]] eli ''yltää teostasoon''.<ref>Harenko, Niiranen & Tarkela: ''Tekijänoikeus'', s. 15.</ref>
Tekijänoikeussuojan saamisen kannalta tärkeintä on, että henkisen luomistyön tuote on itsenäinen ja omaperäinen, ja että se ylittää [[teoskynnys|teoskynnyksen]] eli yltää teostasoon.<ref>Harenko, Niiranen & Tarkela: ''Tekijänoikeus'', s. 15.</ref>


===Tekijä===
===Tekijä===
{{pääartikkeli|[[Tekijä (tekijänoikeus)]]}}
{{pääartikkeli|[[Tekijä (tekijänoikeus)]]}}
Tekijä on [[oikeussubjekti|henkilö]], joka tekee tai luo tekijänoikeussuojaa nauttivan teoksen.<ref name="Harenko et al.">Harenko, Niiranen & Tarkela: ''Tekijänoikeus'', s. 702.<br /> Vertaa myös Suomen tekijänoikeuslain 1 §.</ref> Teoksen tekijä on Suomen lainsäädännön mukaan aina [[luonnollinen henkilö]] eli ihminen. [[Yhtiö]]illä ja muilla yhteisöillä (kuten [[yhdistys|yhdistyksillä]] tai [[säätiö]]illä) olevat tekijänoikeudet voivat olla vain luonnollisilta henkilöiltä ''siirtyneitä'' oikeuksia.<ref name="Harenko et al." /> Tekijänoikeus voi syntyä yhdelle ihmiselle tai usealle ihmiselle yhteisesti. Kun heidän osuutensa eivät muodosta itsenäisiä teoksia, tekijänoikeus on heillä yhteisesti.<ref>Tekijänoikeuslaki 6 §.</ref> Eläimillä ei ole tekijänoikeuksia eikä niitä ole myöskään esineillä kuten teoksilla itsellään. Tekijöitä ovat yleisesti kaikki ne henkilöt, joiden toiminnasta voi syntyä itsenäisiä ja omaperäisiä luomistyön tuloksia kuten säveltäjät, kirjailijat, kuvataiteilijat tai tietokoneohjelman tekijät.<ref name="Harenko et al." />
Tekijä on [[oikeussubjekti|henkilö]], joka tekee tai luo tekijänoikeussuojaa nauttivan teoksen.<ref name="Harenko et al.">Harenko, Niiranen & Tarkela: ''Tekijänoikeus'', s. 702.<br /> Vertaa myös Suomen tekijänoikeuslain 1 §.</ref> Teoksen tekijä on Suomen lainsäädännön mukaan aina [[luonnollinen henkilö]] eli ihminen. [[Yhtiö]]illä ja muilla yhteisöillä (kuten [[yhdistys|yhdistyksillä]] tai [[säätiö]]illä) olevat tekijänoikeudet voivat olla vain luonnollisilta henkilöiltä siirtyneitä oikeuksia.<ref name="Harenko et al." /> Tekijänoikeus voi syntyä yhdelle ihmiselle tai usealle ihmiselle yhteisesti. Jos heidän osuutensa eivät muodosta itsenäisiä teoksia, tekijänoikeus on heillä yhteisesti.<ref>Tekijänoikeuslaki 6 §.</ref> Eläimillä ei ole tekijänoikeuksia eikä niitä ole myöskään esineillä, kuten teoksilla itsellään. Tekijöitä ovat yleisesti kaikki ne henkilöt, joiden toiminnasta voi syntyä itsenäisiä ja omaperäisiä luomistyön tuloksia kuten säveltäjät, kirjailijat, kuvataiteilijat tai tietokoneohjelman tekijät.<ref name="Harenko et al." />
Sekä laissa että muutoin puhutaan tekijästä myös merkityksessä tekijänoikeuden omistaja tai haltija. Tämä tarkoittaa joko [[oikeussubjekti|henkilöä]], joka on teoksen tehnyt, tai jos tekijänoikeus on siirtynyt, niin sitä, jolle se on viimeksi siirtynyt. Kun teoksen kopiointiin on saatava lupa sen tekijältä, tarkoitetaan tekijänoikeuden omistajaa.<ref name="kor1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/1.8.html | Nimeke = Kuka on tekijä? | Tekijä = Jukka Korpela | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Tekijänoikeusfakki, luku 1 Tekijänoikeuden perusteet | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 31.1.2013 | Kieli = }}</ref>
Sekä laissa että muutoinkin puhutaan tekijästä myös tekijänoikeuden omistajana tai haltijana. Tämä tarkoittaa joko [[oikeussubjekti|henkilöä]] joka on teoksen tehnyt, tai siirretyn tekijänoikeuden tapauksessa sitä, jolle se on viimeksi siirtynyt. Kun teoksen kopiointiin on saatava lupa sen tekijältä, tarkoitetaan tekijänoikeuden omistajaa.<ref name="kor1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/1.8.html | Nimeke = Kuka on tekijä? | Tekijä = Jukka Korpela | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Tekijänoikeusfakki, luku 1 Tekijänoikeuden perusteet | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 31.1.2013 | Kieli = }}</ref>


=== Tekijänoikeuden rajoituksia ===
=== Tekijänoikeuden rajoituksia ===
{{pääartikkeli|[[Tekijänoikeuden rajoitukset]]}}
{{pääartikkeli|[[Tekijänoikeuden rajoitukset]]}}
Useat rajoitukset kaventavat tekijän yksinoikeuden aluetta yleisen edun vuoksi. Suomessa suurin osa rajoituksista on säädetty tekijänoikeuslain 2. luvussa. Kuitenkaan esimerkiksi [[parodia]]a koskeva poikkeusta ei löydy sellaisenaan laista, mutta [[tuomioistuin|tuomioistuimet]] ja oikeustieteilijät ovat katsoneet parodian kuuluvan tekijänoikeuden rajoituksiin. EU:n tekijänoikeusdirektiivi sallii, muttei velvoita, jäsenmaita säätämään poikkeuksista teoksen käyttämiseen [[karikatyyri]]ssä, parodiassa tai [[pastissi]]ssa. Monista muista maista poiketen Suomen tekijänoikeuslakiin ei ole otettu parodiarajoitusta. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turre.com/wp-content/uploads/8_hietanen.pdf | Nimeke = Pelleily sallittu? – Parodia tekijänoikeuden rajoituksena | Tekijä = Herkko Hietanen | Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = Defensor Legis N:o 1 /2009| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 4.1.2010 | Kieli = }}</ref>
Useat rajoitukset kaventavat tekijän yksinoikeuden aluetta, koska rajoitusten voidaan katsoa olevan myös ihmisten, [[yleisö]]n tai [[Yhteiskunta|yhteiskunnan]] oikeuksia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/raj.html | Nimeke = Tekijänoikeuden rajoitusten tulkinnasta , Mitä rajoituksilla tarkoitetaan | Tekijä = Jukka Korpela | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Datatekniikka ja viestintä | Ajankohta = 1998, 2002 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 18.12.2015 | Kieli = }}</ref> Suomessa suurin osa rajoituksista on säädetty tekijänoikeuslain toisessa luvussa. Kuitenkaan esimerkiksi [[parodia]]a koskeva poikkeusta ei löydy sellaisenaan laista, mutta [[tuomioistuin|tuomioistuimet]] ja oikeustieteilijät ovat katsoneet parodian kuuluvan tekijänoikeuden rajoituksiin. EU:n tekijänoikeusdirektiivi sallii, mutta ei velvoita jäsenmaita säätämään poikkeuksista teoksen käyttämiseen [[karikatyyri]]ssä, [[parodia]]ssa tai [[pastissi]]ssa. Monista muista maista poiketen Suomen tekijänoikeuslakiin ei ole otettu [[parodiaoikeus|parodiarajoitusta]]. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turre.com/wp-content/uploads/8_hietanen.pdf | Nimeke = Pelleily sallittu? – Parodia tekijänoikeuden rajoituksena | Tekijä = Herkko Hietanen | Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = Defensor Legis N:o 1 /2009| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 4.1.2010 | Kieli = }}</ref>


====Siteeraus ja kopiointi====
====Siteeraus ja kopiointi====
Julkistettua teosta saa [[Sitaattioikeus|siteerata]] hyvän tavan mukaisesti ja tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#P22 Tekijänoikeuslain 22 §: Sitaatti]. Finlex® – valtion säädöstietopankki.</ref> Sen lisäksi joistakin ostetuista tai Internetistä ladatuista teoskopioista saattaa olla luvallista valmistaa muutama kopio yksityistä käyttöä varten. Lain säännökset yksityisestä kopioinnista mahdollistavat kopioinnin paitsi henkilökohtaiseen käyttöön myös lähimmälle perhe- ja ystäväpiirille.<ref name="minedu">[http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeuden_perusteita/tekijanoikeudesta_kysyttya/yksityinen_kopiointi.html Yksityinen kopiointi], opetus- ja kulttuuriministeriön vastaukset mm. kysymyksiin "Saako teoksia ladata omaan käyttöön Internetistä?" ja "Saako CD-levyistä ja DVD-levyistä tehdä kopioita yksityiseen käyttöön?"</ref><ref>Ks. [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#P12 Tekijänoikeuslain 12 §: Valmistaminen yksityiseen käyttöön]. Finlex® – Valtion säädöstietopankki.</ref> Oikeus yksityiseen kopiointiin ei kuitenkaan koske aina [[Tietokoneohjelma|tietokoneohjelmia]], jotka ovat ostajalla käytössä lisenssisopimuksella. Monien ryhmien ja tarkoitusperien vuoksi on yksityiskohtaisia rajoitussäännöksiä kuten näkövammaisten käyttö sekä julkisten kirjastojen ja arkistojen erioikeudet.
Julkistettua teosta saa [[Sitaattioikeus|siteerata]] hyvän tavan mukaisesti ja tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#P22 Tekijänoikeuslain 22 §: Sitaatti]. Finlex® – valtion säädöstietopankki.</ref> Sen lisäksi joistakin ostetuista tai Internetistä ladatuista teoskopioista saattaa olla luvallista valmistaa muutama kopio yksityistä käyttöä varten. Lain säännökset yksityisestä kopioinnista mahdollistavat kopioinnin paitsi henkilökohtaiseen käyttöön myös lähimmälle perhe- ja ystäväpiirille.<ref name="minedu">[http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeuden_perusteita/tekijanoikeudesta_kysyttya/yksityinen_kopiointi.html Yksityinen kopiointi], opetus- ja kulttuuriministeriön vastaukset mm. kysymyksiin "Saako teoksia ladata omaan käyttöön Internetistä?" ja "Saako CD-levyistä ja DVD-levyistä tehdä kopioita yksityiseen käyttöön?"</ref><ref>Ks. [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#P12 Tekijänoikeuslain 12 §: Valmistaminen yksityiseen käyttöön]. Finlex® – Valtion säädöstietopankki.</ref> Oikeus yksityiseen kopiointiin ei kuitenkaan koske aina [[Tietokoneohjelma|tietokoneohjelmia]], joita ovat käyttävät lisenssisopimuksella. Monien ryhmien ja tarkoitusperien vuoksi on yksityiskohtaisia rajoitussäännöksiä, kuten näkövammaisten, sekä julkisten kirjastojen ja arkistojen erioikeudet.


====Teoksen levittäminen====
====Teoksen levittäminen====
Käytännössä tärkeä sääntö koskee niin sanottua konsumoitumista eli [[Tekijänoikeuden raukeaminen|tekijänoikeuden raukeamista]]. Kun teoskappale on saatettu yleisön saataviin eli esimerkiksi kirjakauppaan, näitä kappaleita saa edelleen levittää. Teoskappale muuttuu siis normaaliksi kauppatavaraksi. <ref>Ks. [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#P19 Tekijänoikeuslain 19 §: Teoksen kappaleiden levittäminen]. Finlex® – Valtion säädöstietopankki.</ref>
Käytännössä tärkeä sääntö koskee niin sanottua konsumoitumista eli [[Tekijänoikeuden raukeaminen|tekijänoikeuden raukeamista]]. Kun teoskappale on saatettu yleisön saataviin eli esimerkiksi kirjakauppaan, näitä kappaleita saa edelleen levittää. Teoskappale muuttuu tällöin siis normaaliksi kauppatavaraksi. <ref>Ks. [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#P19 Tekijänoikeuslain 19 §: Teoksen kappaleiden levittäminen]. Finlex® – Valtion säädöstietopankki.</ref>


Oikeustieteen tohtori [[Jukka Kemppinen]] on kirjoittanut, että "tätä sääntöä on kuvailtu oikeustieteessä sanomalla, että teoksen 'käyttäminen' ei ole kiellettyä, vaan päinvastoin kiellettyä on käyttää teosta lain kieltämällä tavalla, kuten kopioimalla ja tallentamalla. Tämä on tärkeä ero."<ref>OTT Jukka Kemppisen kirjoittama virke tähän Wikipedia-artikkeliin.</ref>
Oikeustieteen tohtori [[Jukka Kemppinen]] on kirjoittanut, että "tätä sääntöä on kuvailtu oikeustieteessä sanomalla, että teoksen 'käyttäminen' ei ole kiellettyä, vaan päinvastoin kiellettyä on käyttää teosta lain kieltämällä tavalla, kuten kopioimalla ja tallentamalla. Tämä on tärkeä ero."<ref>OTT Jukka Kemppisen kirjoittama virke tähän Wikipedia-artikkeliin.</ref>


====Kansainvälisiä rajoituksia====
====Kansainvälisiä rajoituksia====
Tekijänoikeuden rajoituksia kutsutaan [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] nimellä ''fair use'' sekä [[Yhdistynyt kuningaskunta|Isossa Britanniassa]] ja [[Australia]]ssa ''fair dealing''. Tekijänoikeuden rajoituksissa on vähäisiä eroja eri valtioissa, mutta [[Euroopan yhteisö]]ssä asiasta annetut direktiivit yhdenmukaistavat nämä rajoitukset. Tohtori Jukka Kemppisen mukaan [[Eurooppa|Euroopan]] ja Yhdysvaltojen ja kolmanneksi [[Japani]]n lakien erot eivät ole niin suuria kuin joskus luullaan.
Tekijänoikeuden rajoituksia kutsutaan [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] nimellä ''fair use'' (suomeksi ''oikeudenmukainen käyttö''), sekä [[Yhdistynyt kuningaskunta|Isossa Britanniassa]] ja [[Australia]]ssa ''fair dealing''. Tekijänoikeuden rajoituksissa on vähäisiä eroja eri valtioissa, mutta [[Euroopan yhteisö]]ssä asiasta annetut direktiivit yhdenmukaistavat näitä rajoituksia. Jukka Kemppisen mukaan [[Eurooppa|Euroopan]] ja Yhdysvaltojen ja kolmanneksi [[Japani]]n lakien erot eivät ole niin suuria kuin joskus luullaan.


Tekijänoikeus ei koske teoksia joiden suoja-aika on jo mennyt umpeen. Englanniksi näiden sanotaan olevan ''public domain'' -teoksia. Näitä ovat esimerkiksi menneiden vuosisatojen julkaisemattomat vanhat käsikirjoitukset ja uudelleenjulkistamattomat teokset. Näiden teosten käyttö on vapaata. Lisäksi [[laki|lait]] ja viranomaisten päätökset on joissain maissa kuten Suomessa jätetty tekijänoikeuden ulkopuolelle.
Tekijänoikeus ei koske teoksia, joiden suoja-aika on jo mennyt umpeen. Englanniksi näiden sanotaan olevan ''[[public domain]]''issa olevia teoksia. Näitä ovat esimerkiksi menneiden vuosisatojen julkaisemattomat vanhat käsikirjoitukset ja uudelleenjulkistamattomat teokset. Näiden teosten käyttö on vapaata. Lisäksi [[laki|lait]] ja viranomaisten päätökset ovat joissain maissa kuten Suomessa jätetty tekijänoikeuden ulkopuolelle.


== Katso myös ==
== Katso myös ==

Versio 18. joulukuuta 2015 kello 18.45

Tekijänoikeusmerkki © tulee termin englanninkielisestä vastineesta copyright.
Osa artikkelisarjaa

Tekijänoikeus on tekijän oikeus kirjalliseen tai taiteelliseen teokseensa, josta yleensä säädetään monilla tavoilla kansallisissa lainsäädännöissä.[1] Perustan sääntelyille antavat kansainväliset sopimukset, joista tärkeimpiä ovat Maailman henkisen omaisuuden järjestön WIPOn yleissopimukset.[2] Periytyen anglosaksisista[3] monopolioikeuksista tekijänoikeus voi olla sosiaalisina normeina ja noudatettavina tapoina joukko sääntöjä, jotka määrittelevät oikeudenomistajan yksinoikeuden määrätä teoksen kappaleenvalmistamisesta ja yleisön saataville saattamisesta sekä tämän yksinoikeuden poikkeukset eli tekijänoikeuden rajoitukset.[4] Muun muassa Suomi on ratifioinut usean vuonna 1967 perustetun WIPOn yleissopimuksen tekijänoikeuden eri osa-alueilta. [5]

Teoksia voivat olla esimerkiksi kirjalliset tuotokset, elokuvat, äänitteet, taidemaalaukset ja sävelteokset. Kirjallisia teoksia ovat myös tietokoneohjelmat, kartat ja graafisesti muotoillut teokset. Tekijänoikeus ei suojaa ideoita eikä ajatuksia, vaan teoksen ilmiasua eli toteutustapaa.

Tekijänoikeus oikeutena

Tekijänoikeus tuottaa tietyin rajoituksin yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa tai käyttäen toista tekotapaa.[6] Kuten useimmissa maissa, myös Suomessa tekijälle syntyy myös moraalisia oikeuksia, joita ei voi siirtää ja joista voi luopua vain rajoitetusti.

Tekijänoikeuslainsäädäntö on kansainvälisesti voimakkaasti säädeltyä ja nykyisin useimmissa teollisuusmaissa lähes samanlaista. Tekijänoikeuden kesto on 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Muun muassa esityksiä, äänitallenteita, valokuvia ja radio- tai televisiolähetystä suojaavat tekijänoikeuden lähioikeudet. Näiden lähioikeuksien suoja-aika on 50 vuotta, ja se lasketaan esitys-, tallentamis-, julkaisemis-, lähetys- tai valmistamisvuodesta. Tuottajilla on tekijänoikeus myös julkaisemattomaan teokseen. 12. syyskuuta 2011 Euroopan parlamentti ja komissio päättivät pidentää esittäjien ja äänitetuottajien lähioikeuksien suojan 70 vuoteen.[7] Direktiivi piti touteuttaa EU:n kansallisessa lainsäädännössä vuoteen 2014 mennessä.[8][9]

Tekijänoikeus syntyi 1400-luvulla kirjapainon keksimisen aikoihin privilegioina eli erioikeuksina. Se alkoi saada merkitystä sanomalehdistön ja kirjateollisuuden laajentuessa 1800-luvulla, ja kansainvälinen Bernin sopimus 1886 oli käännekohta. Yhdysvallat pysytteli kuitenkin kansainvälisen sopimusjärjestelmän ulkopuolella 1950-luvulle asti. Venäjä ei kuulunut Bernin sopimukseen, joten Suomikin liittyi siihen vasta 1928[10]. Suomi ratifioi vasta vuonna 1986 Bernin yleissopimuksen niin sanotun Pariisin sopimuskirjan.[11] Nykyisin keskeisiä kansainvälisesti velvoittavia sopimuksia ovat esimerkiksi EU-direktiivit[12], Maailman henkisen omaisuuden järjestön WIPOn yleissopimukset[13][14] ja WTO:n TRIPS-sopimus (Agreement on Trade-Related Aspects of Intellectual Property Rights). Tekijänoikeutta määrittelevät sopimukset tukevat toisiaan, jolloin uudet sopimukset tarkentavat edellisten jättämiä epäselvyyksiä. Muun muassa WIPOn yleiskokoukset ovat paneutuneet muutaman vuosikymmenen ajan tekijänoikeusjärjestelmän sopeuttamiseksi digitaaliseen ympäristöön.[15]

Bernin sopimuksen mukaan tekijänoikeuden tuli kaikissa maissa olla voimassa vähintään 50 vuotta tekijän kuolemasta. Sopimus jätti kuitenkin valtioille mahdollisuuden säätää suoja-aika pidemmäksikin. Muutamissa Euroopan valtioissa suoja-ajaksi säädettiin 70 vuotta tekijän kuolemasta, ja nykyisin näin on asiaa koskevan EU:n direktiivin mukaisesti kaikissa EU:n jäsenmaissa.

Tekijänoikeus Suomessa

Pääartikkeli: Tekijänoikeus Suomessa

Suomessa tekijänoikeuksista säädetään tekijänoikeuslaissa, ja lain viimeisimmät merkittävät muutokset säädettiin vuonna 2013.[16] Uudistuksen tarkoituksena oli yhteensovittaa Suomen tekijänoikeussäädökset Euroopan parlamentin ja neuvoston antamien direktiivien kanssa [17][18][19].

Suomessa tekijänoikeus syntyy teoksen tekijälle, eli sille joka luo kirjallisen tai taiteellisen teoksen. Kirjallisena teoksena pidetään myös muun muassa karttaa, selittävää piirustusta, graafista teosta sekä tietokoneohjelmaa.

Tekijänoikeussuojan saamisen kannalta tärkeintä on, että henkisen luomistyön tuote on itsenäinen ja omaperäinen, ja että se ylittää teoskynnyksen eli yltää teostasoon.[20]

Tekijä

Pääartikkeli: Tekijä (tekijänoikeus)

Tekijä on henkilö, joka tekee tai luo tekijänoikeussuojaa nauttivan teoksen.[21] Teoksen tekijä on Suomen lainsäädännön mukaan aina luonnollinen henkilö eli ihminen. Yhtiöillä ja muilla yhteisöillä (kuten yhdistyksillä tai säätiöillä) olevat tekijänoikeudet voivat olla vain luonnollisilta henkilöiltä siirtyneitä oikeuksia.[21] Tekijänoikeus voi syntyä yhdelle ihmiselle tai usealle ihmiselle yhteisesti. Jos heidän osuutensa eivät muodosta itsenäisiä teoksia, tekijänoikeus on heillä yhteisesti.[22] Eläimillä ei ole tekijänoikeuksia eikä niitä ole myöskään esineillä, kuten teoksilla itsellään. Tekijöitä ovat yleisesti kaikki ne henkilöt, joiden toiminnasta voi syntyä itsenäisiä ja omaperäisiä luomistyön tuloksia kuten säveltäjät, kirjailijat, kuvataiteilijat tai tietokoneohjelman tekijät.[21] Sekä laissa että muutoinkin puhutaan tekijästä myös tekijänoikeuden omistajana tai haltijana. Tämä tarkoittaa joko henkilöä joka on teoksen tehnyt, tai siirretyn tekijänoikeuden tapauksessa sitä, jolle se on viimeksi siirtynyt. Kun teoksen kopiointiin on saatava lupa sen tekijältä, tarkoitetaan tekijänoikeuden omistajaa.[23]

Tekijänoikeuden rajoituksia

Pääartikkeli: Tekijänoikeuden rajoitukset

Useat rajoitukset kaventavat tekijän yksinoikeuden aluetta, koska rajoitusten voidaan katsoa olevan myös ihmisten, yleisön tai yhteiskunnan oikeuksia.[24] Suomessa suurin osa rajoituksista on säädetty tekijänoikeuslain toisessa luvussa. Kuitenkaan esimerkiksi parodiaa koskeva poikkeusta ei löydy sellaisenaan laista, mutta tuomioistuimet ja oikeustieteilijät ovat katsoneet parodian kuuluvan tekijänoikeuden rajoituksiin. EU:n tekijänoikeusdirektiivi sallii, mutta ei velvoita jäsenmaita säätämään poikkeuksista teoksen käyttämiseen karikatyyrissä, parodiassa tai pastississa. Monista muista maista poiketen Suomen tekijänoikeuslakiin ei ole otettu parodiarajoitusta. [25]

Siteeraus ja kopiointi

Julkistettua teosta saa siteerata hyvän tavan mukaisesti ja tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.[26] Sen lisäksi joistakin ostetuista tai Internetistä ladatuista teoskopioista saattaa olla luvallista valmistaa muutama kopio yksityistä käyttöä varten. Lain säännökset yksityisestä kopioinnista mahdollistavat kopioinnin paitsi henkilökohtaiseen käyttöön myös lähimmälle perhe- ja ystäväpiirille.[27][28] Oikeus yksityiseen kopiointiin ei kuitenkaan koske aina tietokoneohjelmia, joita ovat käyttävät lisenssisopimuksella. Monien ryhmien ja tarkoitusperien vuoksi on yksityiskohtaisia rajoitussäännöksiä, kuten näkövammaisten, sekä julkisten kirjastojen ja arkistojen erioikeudet.

Teoksen levittäminen

Käytännössä tärkeä sääntö koskee niin sanottua konsumoitumista eli tekijänoikeuden raukeamista. Kun teoskappale on saatettu yleisön saataviin eli esimerkiksi kirjakauppaan, näitä kappaleita saa edelleen levittää. Teoskappale muuttuu tällöin siis normaaliksi kauppatavaraksi. [29]

Oikeustieteen tohtori Jukka Kemppinen on kirjoittanut, että "tätä sääntöä on kuvailtu oikeustieteessä sanomalla, että teoksen 'käyttäminen' ei ole kiellettyä, vaan päinvastoin kiellettyä on käyttää teosta lain kieltämällä tavalla, kuten kopioimalla ja tallentamalla. Tämä on tärkeä ero."[30]

Kansainvälisiä rajoituksia

Tekijänoikeuden rajoituksia kutsutaan Yhdysvalloissa nimellä fair use (suomeksi oikeudenmukainen käyttö), sekä Isossa Britanniassa ja Australiassa fair dealing. Tekijänoikeuden rajoituksissa on vähäisiä eroja eri valtioissa, mutta Euroopan yhteisössä asiasta annetut direktiivit yhdenmukaistavat näitä rajoituksia. Jukka Kemppisen mukaan Euroopan ja Yhdysvaltojen ja kolmanneksi Japanin lakien erot eivät ole niin suuria kuin joskus luullaan.

Tekijänoikeus ei koske teoksia, joiden suoja-aika on jo mennyt umpeen. Englanniksi näiden sanotaan olevan public domainissa olevia teoksia. Näitä ovat esimerkiksi menneiden vuosisatojen julkaisemattomat vanhat käsikirjoitukset ja uudelleenjulkistamattomat teokset. Näiden teosten käyttö on vapaata. Lisäksi lait ja viranomaisten päätökset ovat joissain maissa kuten Suomessa jätetty tekijänoikeuden ulkopuolelle.

Katso myös

Lähteet

Kirjallisuus

  • Harenko, Kristiina — Niiranen, Valtteri — Tarkela, Pekka: Tekijänoikeus – kommentaari ja käsikirja. Helsinki: WSOYpro, 2006. ISBN 951-670-080-2.

Viitteet

  1. ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. ↑ Copyright WIPO. Viitattu 17.12.2015.
  3. ↑ Quadripartitus, ein englisches rechtsbuch von 1114, nachgewiesen und, soweit bisher ungedruckt (pdf) Google. Viitattu 18.12.2015. saksa
  4. ↑ Understanding Copyright and Related Rights (pdf) WIPO. Viitattu 18.12.2015. englanti
  5. ↑ Kansainvälinen tekijänoikeus ja sopimukset Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 17.12.2015.
  6. ↑ Suomen tekijänoikeuslain 2 §:n 1. momentti.
  7. ↑ http://ec.europa.eu/internal_market/copyright/term-protection/term-protection_en.htm
  8. ↑ http://www.guardian.co.uk/media/2011/sep/12/musicians-copyright-extension
  9. ↑ EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2011/77/EU, annettu 27 päivänä syyskuuta 2011, tekijänoikeuden ja tiettyjen lähioikeuksien suojan voimassaoloajasta annetun direktiivin 2006/116/EY muuttamisesta (pdf) Euroopan unionin virallinen lehti. 11.10.2011. Euroopan Unioni. Viitattu 13.2.2012.
  10. ↑ 6/1928: Vuonna 1908 uusittu Bernin-sopimus kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamiseksi.
  11. ↑ Asetus 81/1986: Asetus Pariisissa vuonna 1971 tarkistetun yleismaailmallisen tekijänoikeussopimuksen voimaansaattamisesta ja sen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta .
  12. ↑ 2001/29/EY (EYVL L 167) Tekijänoikeudet ja lähioikeudet tietoyhteiskunnassa
  13. ↑ HE 29/2004: Hallituksen esitys Eduskunnalle WIPOn tekijänoikeussopimuksen ja WIPOn esitys- ja äänitesopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
  14. ↑ Kansainvälinen tekijänoikeus ja sopimukset Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 18.12.2015.
  15. ↑ Copyright WIPO. Viitattu 18.12.2015.
  16. ↑ Tekijänoikeuslain muutosluettelo. Finlex® – Valtion säädöstietopankki.
  17. ↑ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/29/EY)
  18. ↑ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/116/EY)
  19. ↑ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/28/EU)
  20. ↑ Harenko, Niiranen & Tarkela: Tekijänoikeus, s. 15.
  21. ↑ a b c Harenko, Niiranen & Tarkela: Tekijänoikeus, s. 702.
    Vertaa myös Suomen tekijänoikeuslain 1 §.
  22. ↑ Tekijänoikeuslaki 6 §.
  23. ↑ Jukka Korpela: Kuka on tekijä? Tekijänoikeusfakki, luku 1 Tekijänoikeuden perusteet. Viitattu 31.1.2013.
  24. ↑ Jukka Korpela: Tekijänoikeuden rajoitusten tulkinnasta , Mitä rajoituksilla tarkoitetaan Datatekniikka ja viestintä. 1998, 2002. Viitattu 18.12.2015.
  25. ↑ Herkko Hietanen: Pelleily sallittu? – Parodia tekijänoikeuden rajoituksena (pdf) Defensor Legis N:o 1 /2009. Viitattu 4.1.2010.
  26. ↑ Tekijänoikeuslain 22 §: Sitaatti. Finlex® – valtion säädöstietopankki.
  27. ↑ Yksityinen kopiointi, opetus- ja kulttuuriministeriön vastaukset mm. kysymyksiin "Saako teoksia ladata omaan käyttöön Internetistä?" ja "Saako CD-levyistä ja DVD-levyistä tehdä kopioita yksityiseen käyttöön?"
  28. ↑ Ks. Tekijänoikeuslain 12 §: Valmistaminen yksityiseen käyttöön. Finlex® – Valtion säädöstietopankki.
  29. ↑ Ks. Tekijänoikeuslain 19 §: Teoksen kappaleiden levittäminen. Finlex® – Valtion säädöstietopankki.
  30. ↑ OTT Jukka Kemppisen kirjoittama virke tähän Wikipedia-artikkeliin.

Kirjallisuutta

Suomeksi

  • Haarmann, Pirkko-Liisa – Mansala, Marja-Leena: Immateriaalioikeuden perusteet. 2. uudistettu painos. Helsinki: Talentum, 2012. ISBN 978-952-14-1768-9.
  • Haarmann, Pirkko-Liisa: Immateriaalioikeus. 4. uudistettu painos. (Aikaisemmat painokset ilmestyneet nimellä Immateriaalioikeuden oppikirja.). Helsinki: Talentum, 2006. ISBN 952-14-1071-X.
  • Haarmann, Pirkko-Liisa: Tekijänoikeus ja lähioikeudet. 3. uudistettu painos. Helsinki: Talentum, 2005. ISBN 952-14-0642-9.
  • Kemppinen, Jukka: Digitaaliongelma: Kirjoitus oikeudesta ja ympäristöstä. Acta Universitatis Lappeenrantaensis 242. Lappeenranta: Lappeenrannan teknillinen yliopisto, 2006. ISBN 952-214-223-9. [Digitaaliongelma: Kirjoitus oikeudesta ja ympäristöstä Teoksen verkkoversio] (PDF).
  • Kivimäki, T.M.: Uudet tekijänoikeus- ja valokuvauslait. Suomen Lakimiesyhdistyksen julkaisuja, B-sarja n:o 129. Suomen Lakimiesyhdistys, 1966.
  • Leppämäki, Laura: Tekijänoikeuden oikeuttaminen. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 284. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2006. ISBN 951-39-2448-3.
  • Mylly, Tuomas – Lavapuro, Juha – Karo, Marko (toim.): Tekemisen vapaus: Luovuuden ehdot ja tekijänoikeus. Helsinki: Gaudeamus, 2007. ISBN 978-951-662-970-7.
  • Nordberg, Kai & Vuorenmaa, Tuomo-Juhani: Valokuvaajan uusi tekijänoikeusopas 2006. Helsinki: Finnfoto & Musta Taide, 2006. ISBN 951-97527-8-1.
  • Rajala, Katariina (toim.): Tutkimuksen tekijänoikeudet. Helsinki: WSLT, 1998. ISBN 978-951-670-020-9.
  • Sorvari, Katariina: Tekijänoikeuden loukkaus. Helsinki: WSOYpro, 2007. ISBN 978-951-0-31110-3.

Ruotsiksi

  • Koktvedgaard, Mogens: Lärobok i immaterialrätt : upphovsrätt, patenträtt, mönsterrätt, känneteckensrätt i Sverige, EU och internationellt 8., rev. och uppdaterade uppl. ISBN 91-39-20372-7 (alkuteos tanskankielinen)

Englanniksi

  • Laddie – Prescott – Vitoria – Speck – Lane – Ward: The Modern Law of Copyright and Designs (Hardcover). ISBN 1-4057-1798-X. (4th New revised edition 2007)
  • Lessig, Lawrence: Free Culture - The Nature and Future of Creativity Penguin Books, Lontoo, Englanti. ISBN 1-59420-006-8 (myös pdf-dokumentti)
  • Levine, Robert: Free ride: How digital parasites are destroying the culture business, and how the culture business can fight back. New York: Doubleday, 2011. ISBN 978-0-385-53376-8. (englanniksi)
  • Hietanen, Oksanen and Välimäki "Community Created Content; Law, Business and Policy" (pdf-tiedosto)
  • Marcello Sorce Keller: Originality, Authenticity and Copyright, Sonus, VII(2007), no. 2, pp. 77-85.

Saksaksi

  • Dreier – Schulze: Urheberrechtsgesetz, Urheberrechtswahrnehmungsgesetz, Kunsturhebergesetz. Kommentar. 2006. Verlag C.H. Beck. 2. Aufl. ISBN 3-406-54195-X

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tekijänoikeus&oldid=15401762”