Lähioikeudet

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lähioikeudet eli tekijänoikeuden lähioikeudet ovat tekijänoikeutta lähellä olevia oikeuksia, joista säädetään Suomen tekijänoikeuslain 5. luvussa.[1] Niillä suojataan esittäviä taiteilijoita ja heidän esityksiään, äänitetuottajia ja kuvatallenteen tuottajia, luetteloiden valmistajia, radio- ja televisioyrityksiä ja valokuvaajia. Tällaisia lähioikeuksia kutsutaan joskus myös naapurioikeuksiksi. [2]

Lähioikeussuoja ei sulje pois varsinaista tekijänoikeussuojaa, jos kyse on teoksesta. Luettelo, taulukko ja tietokanta voivat saada varsinaista tekijänoikeussuojaa suppeampaa luettelosuojaa.

Valokuvaajan tuotoksia ja kopioita suojaa lähioikeus mahdollisen tekijänoikeuden lisäksi. Muita lähioikeuden piiriin kuuluvia ovat esimerkiksi videointi teatteriesityksestä, ääninauhoitus konsertista, äänitallenteiden tuotanto ja julkaisu, kuvatallenteen tuotanto ja julkaisu sekä radio- ja televisiotoiminta. Näiden oikeuksien suoja-ajat lasketaan esitys-, tallentamis-, julkaisemis-, lähetys- tai valmistamisvuodesta. Esitys ja julkaisematon tallennettu teos saa tekijänoikeussuojaa 50 vuoden ajaksi. Julkaistulla ja valmistetulla teoksella suoja-aika on 70 vuotta.

12. syyskuuta 2011 Euroopan parlamentti ja komissio päättivät pidentää esittäjien ja äänitetuottajien lähioikeuksien suojan 70 vuoteen.[3] Direktiivi oli toteutettava kansallisessa lainsäädännössä vuoteen 2014 mennessä.[4] Suomen tekijänoikeussäädökset yhteensovitettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston antamien direktiivien kanssa vuonna 2013 hyväksytyillä laeilla.[5][6][7].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]