Keskustelu:Tekijänoikeus

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tuota.. eikös tämä sivu riko tekijänoikeutta? Tämä on kopioitu suoraan Korpelalta. Ainakaan en usko, että tätä olisi GFDL-lisensoitu. — Lakefall 14:30 huhti 2, 2004 (UTC)

Siltähän se näyttää. Jaksaako kukaan kirjoitella asian uusiksi vai täytyykö poistaa? -- Jpta 06:24 huhti 3, 2004 (UTC)
Henkilökotaisesti kannatan todistusaineiston lopullista hävittämistä. :-P Korpelahan suhtautuu Wikipediaan aika kielteisesti. -- Lakefall 08:50 huhti 3, 2004 (UTC)
Okei, hänet on poistettu ja aloitimme sitten yhden lauseen määritelmällä. -- Jpta 09:59 huhti 3, 2004 (UTC)

Ryhdyin muokkaamaan tekijänoikeus-artikkelia ja eräitä muita. Aika pahasti heitteillä on rikoslaki koskeva osuus, jossa esim. kunnianloukkaus oli vanhentunut vuoden 2000 suuren lainmuutoksen johdosta. Rikoslajeja koskevat artikkelit ovatkin helppoja ja niistä on varsin hyvä lähde, Heinonen ym. Rikosoikeus (2002).

Tekijänoikeus ja digitaalista toimintaympäristöä koskevat muut säädökset ovat aika vaikeita. Yritän nyt kirjoittaa niitä sellaiseen muotoon, jonka arvelen palvelevan Wikipedian käyttäjiä parhaiten.

Olisin kiitollinen kommenteista.

Kaikki tänne (ja blogiin) kirjoittamani on vapaasti käytettävissä eli "in public domain".

Sivumennen sanoen J. Korpelan laajahko tekijänoikeusjuttu on hämmästyttävän hyvä ja luonteenomaisen tarkka. Korpela ei ole juristi. Vain eräin kohdin tuosta kirjoituksesta huomaa, ettei kirjoittaja sittenkään tunne aihetta perinpohjaisesti.

Määritelmien ja vastaavien poimimista toisten teksteistä ei tällaisessa yhteydessä pidä pelätä. Ei kukaan voi kirjoittaa "omaperäistä" tekstiä näistä asioista, vaan kaikki perustuu aikaisemmin kirjoitettuun. Lakeihin ja vastaaviin ei ole tekijänoikeutta.

Suhtaudun Wikipediaan erittäin myönteisesti.

Yritän yllyttää muutamia professorikavereitani mukaan avustamaan. Olisi upeaa, jos suomenkielisen W:n tämän alan lainsäädäntöä koskevat osat olisivat todella hyviä. Tässä kohdin en pelkäisi tasapainottomuuta muihin tietosanakirjan alueisiin verrattuna.

Jos joku kysyy motiivejani, niin muiden syiden ohella minusta on nostalgista kirjoittaa tällaisia artikkeleita, koska tein niitä jo 1970-luvulla (Fokus, Otavan Iso Ensyklopedia...)

Jukka Kemppinen
jukka.kemppinen@kolumbus.fi
– Kommentin jätti Jukke (keskustelu – muokkaukset) 12. maaliskuuta 2006.


Tämä kohta varsinaisesta artikkelista, otsikon "Kritiikkiä alta": "Tätä usein vastustetaan sanomalla, että lopputuloksessa on kuitenkin osa julkista eikä se olisi syntynyt ilman yhteisen omaisuuden käyttöä. Tekijänoikeuksien tapauksessa tällaista ongelmaa ei ole, koska itse tekijänoikeuden alainenhan ei ole esim. kirja, vaan teksti kirjan sivuilla. Täten tekijänoikeuden alainen teos on malliesimerkki työstä, johon ei ole sekoitettu edes yhteistä luontoa. "

Tuota tämähän ei pidä paikkansa? Koska eivät ideatkaan tyhjästä synny vaikka ovatkin luonteeltaan aineettomia. Kaikki tekijänoikeuden alaiset teokset lainaavat muilta, aikaisemmilta, teoksilta. Ei edes ole mahdollista tehdä täysin irrallista teosta jos elää osana yhteiskuntaa. (?) Jotain mielipiteitä tästä? --Enzkha 24. helmikuuta 2007 kello 09.55 (UTC)
Tämähän on aivan normaalia, mutta muokkaamalla syntyvään uuteen teokseen tarvitaan alkuperäisen oikeudenomistajan lupa (esim. riffin sämplääminen). Tällöin syntyy uusi teos, mutta aiempien tekijöiden ketju ei katkea. Toisaalta sitaatit sallitaan ja kuvataiteilija voi käyttää teoksensa materiaalina vaikka sanomalehdestä leikattuja otsikonpätkiä. Jos siis jostain ammennetaan niin paljon että se vaikuttaa teokseen, oletus on että on kysytty lupa. Ellei näin ole, lainaus ei ole merkittävä tai sitten tekijä on Arthur Fuhrmannin sanoin tarpeeksi kuollut.Rmac 30. huhtikuuta 2009 kello 16.35 (EEST)

Viimeaikaisista Käyttäjän Propaganda muutoksista[muokkaa wikitekstiä]

Muutoshistoriasta ja omalta keskustelusivultani tänne muokattuna, Samulili 10. syyskuuta 2007 kello 07.42 (UTC) :

Taloudellinen ulottuvuus[muokkaa wikitekstiä]

Ei vain kannattaisi muuttaa ymmärrettävää tekstiä sellaiseen asuun, josta sitä ei enää ymmärrä.

Moni liittää mielessään tekijänoikeuden (vain) kaupallisesti jo levitettyihin teoksiin, kuten oikeuden käyttö tapahtuu esim. internetissä, elokuvissa ja musiikissa. Edes lähioikeuksien suojasta julkaisemattomiin teoksiin ei kerrota artikkelissa vielä mitään.

Kertoisitko tämän uudelleen artikkelissa tekijänoikeus:

"Kaupallisen teoksen tekijänoikeudet omistaa usein yhtiö. Tekijänoikeus voi siirtyä yritykseltä toiselle liikkeen luovutuksen yhteydessä. Tekijänoikeuden taloudellisia oikeuksia koskevat samat taloudellisen toiminnan säännöt kuin muutakin varallisuutta."

Propaganda 28. elokuuta 2007 kello 12.13 (UTC)

Tähän liittyvät muutokset ovat:
"Tekijänoikeudesta voi määrätä testamentilla, ja se periytyy yleisten säännösten mukaisesti.
Kaupallisen teoksen tekijänoikeudet omistaa usein yhtiö. Tekijänoikeus voi siirtyä yritykseltä toiselle liikkeen luovutuksen yhteydessä. Tekijänoikeuden taloudellisia oikeuksia koskevat samat taloudellisen toiminnan säännöt kuin muutakin varallisuutta."
1. En välttämättä kertoisi, että tekijänoikeudesta voi määrätä testamentilla ja että se periytyy yleisten säännösten mukaisesti, kun artikkeli ei muutenkaan ole kovin yksityiskohtainen eikä näissä asioissa ole mitään erikoista. Sama koskee tekijänoikeuden siirtämistä paitsi liikkeen luovutuksen yhteydessä niin milloin tahansa. (Miksi liikkeenluovutus on tässä nostettu erityisesti tapetille?) Erikoista sitävastoin on se, että tekijänoikeutta ei jaeta avioerossa ja että tekijänoikeutta ei voi ulosmitata. Nämä olisivat kertomisen arvoisia asioita.
2. En ymmärrä, miksi artikkelissa todetaan, että kaupallisen teoksen tekijänoikeudet omistaa usein yhtiö. Usein myös ei, eikä tekijänoikeus koske pelkästään kaupallisia teoksia.
Samulili 10. syyskuuta 2007 kello 07.51 (UTC)
En pitäisi noita kohtia 1. ja 2. mitenkään itsestäänselvyyksinä, vaan kyllä ne on syytä mainita. Mainitaanhan nämä seikat nimenomaan lakitekstissäkin. Asiaa paremmin tuntematon nimittäin voisi jo "tekijänoikeus"-termin perusteella hyvinkin luulla, etä tekijänoikeus olisi nimenomaan tekijälle kuuluva henkilökohtainen oikeus, jota ei voisi toiselle luovuttaa. Muutamien tekijänoikeuteen liittyvien oikeuksien osalta näin onkin, Koska taloudellisten oikeuksien osalta näin ei kuitenkaan ole, palauttaisin maininnat tähän artikkeliin sekä lisäksi myös nuo ulosmittausta koskevat kohdat. Sitä vastoin sellaista säädösä, ettei tekijänoikeutta jaeta avioerossa, en onnistunut lakitekstistä edes löytämään - onko niin tosiaan säädetty? -KLS 3. marraskuuta 2008 kello 15.03 (EET)
Sitä vastoin sellaista säädöstä, ettei tekijänoikeutta jaeta avioerossa, en onnistunut lakitekstistä edes löytämään - onko niin tosiaan säädetty? (– KLS 3.11.2008)
Asiasta säädetään tekijänoikeuslain 41 §:ssä ja avioliittolain 35 §:n 3. momentissa. Tekijänoikeus siirtyy avio-oikeuden perusteella vain tekijän kuoltua, ja koska tekijänoikeus on luonteeltaan henkilökohtainen oikeus, sitä ei oteta lukuun avieron johdosta tapahtuvassa osituksessa. (Harenko et al: Tekijänoikeus, s. 348.) --Pxos 14. maaliskuuta 2011 kello 01.37 (EET)
1 Koska yritys ei voi myydä tekijänoikeutta erikseen erillisenä. Kaikki tekijänoikeudet siirtyvät yhtenä kauppana myytäessä koko yritys tai vähintään koko kustantamo-osa "tammi". "Kuusi"-kustantamo voidaan silti yhä pitää yrityksen varallisuudessa erillisenä yksikkönä sekä eri taiteenaloille keskittyneet "latva" ja "mänty".
--Propaganda 13. maaliskuuta 2011 kello 04.03 (EET)
Ei pidä paikkaansa. Tekijänoikeus on varallisuusoikeus, joka voidaan lähtökohtaisesti vapaasti luovuttaa (esim. myydä), ja tälläisista luovutuksista ja niiden laajuudesta voidaan sopia osapuolten välillä. Esimerkiksi kustantamo "Latva" voi palauttaa jonkun kirjan tekijänoikeudet takaisin tekijälle halutessaan tai vaikkapa myydä ne "Petäjälle", jos haluaa tästä on sovittu/sovitaan alkuperäisen haltijan kanssa, ja silti säilyttää kaikkien muiden teosten tekijänoikeudet itsellään. Se, että kaikki tekijänoikeudet siirtyvät yhtenä kauppana johtuu vain kauppasopimuksesta, jossa on erikseen sovittu kauppaehdot ja tekijänoikeuslain 28 §:n säännöksistä. Tuskin kukaan kustantamoa ostaisikaan, jollei saisi kaupan mukana kaikkia tekijänoikeuksia. --Pxos 13. maaliskuuta 2011 kello 21.21 (EET) Muokattu klo 21:35.

Täsmennys: Asiaa koskevat säännökset löytyvät lain 28 §:stä. Periaate siis on, että vaikka tekijänoikeutta ei pääsääntöisesti saa luovuttaa edelleen ilman alkuperäisen tekijänoikeuden haltijan lupaa, a) tästä voidaan kuitenkin erikseen sopia tai b) ne saa luovuttaa edelleen ilman lupaa liikkeenluovutuksen yhteydessä. Siinä mielessä alkuperäinen väite toki pitää paikkansa, mutta siten täsmennettynä, että yritys ei voi myydä tekijänoikeutta erillisenä ilman, että tästä on sovittu tekijänoikeuden alkuperäisen haltijan kanssa. --Pxos 13. maaliskuuta 2011 kello 21.35 (EET)

Luin yhä lain 28§:ää. Vain liikkeen luovutus tämän ketjun alkupuolelta on olennainen asia, jota siellä jo kysyttiinkin. Muuta tapaa ei laki lupaa, eikä anna näin olen hajoittaa syntyneitä eri oikeuksia julkaistuissa teoksissa myymällä. --Propaganda (keskustelu) 22. maaliskuuta 2015 kello 14.59 (EET)
Jaha, neljän vuoden jälkeen tulee kommenttia! No luepa oikeuskirjallisuutta ja oikeuskäytäntöä tästä äläkä tee omia tulkintoja lakitekstin perusteella. Ei sellaisella ole kovin suurta arvoa täällä, eikä omia tulkintoja voi lähteistää lakitekstillä. --Pxos (keskustelu) 22. maaliskuuta 2015 kello 15.41 (EET)
Kannattaa täällä keskustellakin, kun muutama uusin muutos on tullut tekijänoikeuslakiin parina viime vuotena. Oikeustapauksia ja wanhoja kirjoja tuskin täällä järkevää puida, ettei täällä ainakaan tehdä tulkintoja eri oikeustapausten perusteella. Eihän laki voi estää laittomuuden tai rikoksen tapahtumista. Tässä selvästi lailla estetään epäselvyyden syntyminen. Myymiselle vaihtoehtona ovat julkaisua varten muunlaiset tavat oikeuden omistajalle käytettävissä. Lopullisessa kustantamon myynnissäkin luovuttaja on vastuussa sopimuksen täyttämisestä. Täältä puuttuu muutenkin niin monia lain ja sopimusten eri alueita, etten täyttäisi sivua erinäisillä yksittäisillä todetuilla oikeustapauksilla.--Propaganda (keskustelu) 22. maaliskuuta 2015 kello 21.18 (EET)

Tekijä[muokkaa wikitekstiä]

Kertoisitko tämän uudelleen artikkelissa tekijänoikeus:

"Tekijänoikeuslaissa tekijä tarkoittaa myös tekijänoikeuden omistajaa tai haltijaa. Tekijä tarkoittaa joko teoksen tehnyttä tai sitä jolle tekijänoikeus on viimeksi siirtynyt. Kun teoksen kopiointiin tarvitaan lupa sen tekijältä, niin tarkoitetaan tekijänoikeuden omistajaa."

Tämän mieluiten ennen kopioiden levittämistä teoskappaleesta ! --Propaganda 28. elokuuta 2007 kello 12.13 (UTC)

Ylläoleva kursivoitu sitaatti sisältää väärää tietoa. Sitaatti on ilmeisesti suoraan Korpelalta. Tekijä on aivan yksiselitteisesti teoksen tekijä. Tekijänoikeuksien haltija on eri asia. Lupaa kopiointiin haetaan aina tekijänoikeuden haltijalta – oli se sitten tekijä tai joku muu. --Pxos 13. maaliskuuta 2011 kello 23.34 (EET)
Tekijänoikeuslaissa tekijä tarkoittaa tekijää. Haluaisin nähdä, missä kohtaa lakia se tarkoittaisi jotain muuta. Samulili 10. syyskuuta 2007 kello 07.52 (UTC)
Tekijä ei ole henkilö, kuten mm. Tekijänoikeus Suomessa virheellisesti väittää. Lain mukaan tekijänoikeus ei synny vaan se on. Eli tehdyllä teoksella on tekijänoikeus. Monilla teoksilla se jo oli lakia laadittessa tai sitä muutettaessa ja osalle se tuli voimaan lain voimaan astuessa.
Lainaus oli suora: Tut.fi/Korpela
--Propaganda 13. maaliskuuta 2011 kello 04.03 (EET)
Ei teoksilla ole itsellään "omaa tekijänoikeutta" tietenkään. Tekijä on henkilö ja tekijänoikeus syntyy henkilölle, kun teos luodaan. Tämä käy selville jo Suomen tekijänoikeuslain 1 §:n ensimmäisestä virkkeestä. Se, että laissa sanotaan "Sillä joka on luonut --- teoksen, on tekijänoikeus" ei tarkoita, että tekijänoikeus olisi olemassa jotenkin abstraktisti. Toisekseen väite siitä, että ennen lain voimaantuloa "monilla teoksilla oli jo tekijänoikeus" on nyt vain eräs tapa ilmaista, että teoksen tekijän oikeudet olivat edelleen voimassa. Ei teoksella esineenä ole mitään omia oikeuksia tai velvollisuuksia. --Pxos 13. maaliskuuta 2011 kello 21.09 (EET) Muutettu klo 23:52.

Pitäisikö sanasta tekijä (tekijänoikeus) tehdä oma artikkeli? Eli kuka ja mikä se sellainen on?--Kulttuurinavigaattori 13. maaliskuuta 2011 kello 22.45 (EET)

Ei kai tarvitse ihan omaa. Voin yrittää kirjallisuuden perusteella kirjoittaa asiasta osion itse artikkeliin, eiköhän se riitä ihan hyvin. --Pxos 13. maaliskuuta 2011 kello 22.56 (EET)
Artikkeliin lisätty hyvin lähteistetty (lakiin ja oikeuskirjallisuuteen perustuva) osio, jonka pitäisi nyt lopullisesti tehdä selväksi, mitä tekijällä tarkoitetaan. --Pxos 13. maaliskuuta 2011 kello 23.34 (EET)
Tekijä on niin keskeinen ja moniselitteinen käsite, että tein aiheesta artikkelin. Samalla aukeavat myös attribuointi ja signeeraus ym., joissa myös puhutaan tekijästä. Voihan tehdä viittauksen pääartikkeliin. Eli siirrän sen kohta. --Kulttuurinavigaattori 13. maaliskuuta 2011 kello 23.26 (EET)

Tekijänoikeuden raukeaminen[muokkaa wikitekstiä]

Tämän oikeudettomien teoskopioiden myynnistä kuluttajille. Kuluttaja ei saa mitään lisenssiä käyttöön:

"Kun teoskappale on saatettu yleisön saataviin eli esimerkiksi kirja tai äänite kauppaan, näitä kappaleita saa tekijänoikeuden omistava edelleen levittää uusina kopioina. Jälleenlevitystä suojaa lähioikeus. Kopioiden käyttö julkisesti vaatii erilliset sopimukset tekijänoikeusjärjestöjen taholta tai tekijänoikeuden omistajien taholta korvauksien maksamiseksi."
"Käytännössä tärkeä sääntö koskee näiden 'oikeudettomien kopioiden' niin sanottua konsumoitumista eli tekijänoikeuden sammumista."

Kiitos ! --Propaganda 28. elokuuta 2007 kello 12.13 (UTC)

Tähän liittyy seuraava muutos:
Käytännössä tärkeä sääntö koskee niin sanottua konsumoitumista eli tekijänoikeuden sammumista. Kun teoskappale on saatettu yleisön saataviin eli esimerkiksi kirja tai äänite kauppaan, näitä kappaleita saa edelleen levittää niin tällainen kopio ei sisällä enää mitään edelleenkäyttöoikeuksia. Teoskappale muuttuu on muuttunut siis normaaliksi kauppatavaraksi. Julkisesta käyttämisestä on sovittava erikseen tekijänoikeustoimistojen tai tekijänoikeuden omistajien kanssa
Muutos ei mielestäni ole parempaan. Alkuperäinen muotoilu ilmaisee asian aivan selkeästi. Sitä vastoin uudessa muotoilussa käytetään sellaista käsitettä kuin "edelleenkäyttöoikeus", jota en ole koskaan kuullut käytettävän missään. Lisäksi siinä käytetään käsitettä "julkinen käyttäminen", kun ehdottomasti oikeat termit ovat "yleisölle välittäminen" ja "julkinen esittäminen". Lisäksi tekijänoikeustoimiston sijasta pitäisi puhua tekijänoikeusjärjestöstä. Samulili 14. syyskuuta 2007 kello 08.08 (UTC)
Suomessa sattuvat olemaan eräät yhdistykset, joista toinen toimii Pohjoismaisen "Bureaun" alaisuudessa.
--Propaganda 13. maaliskuuta 2011 kello 04.03 (EET)
Ja kun alkuperäisen tekstin on kirjoittanut tekijänoikeusalan asiantuntija, tohtori Jukka Kemppinen (ilman ulkopuolisia lähteitä), ja muutokset tekstiin ilmeisesti tehtiin viittaamatta mihinkään kelvolliseen lähteeseen (en katso J. Korpelaa asiantuntijaksi), niin ei ole kovin vaikeaa arvioida, kumpi muotoilu on parempi. Nythän alkuperäinen muotoilu on artikkelissa säilytetty. Hyvä niin. --Pxos 14. maaliskuuta 2011 kello 00.59 (EET)

Lähioikeudet[muokkaa wikitekstiä]

"Kuitenkin muun muassa jo julkistettuja ja julkaisemattomia esityksiä, äänitallenteita, valokuvia ja radio- tai televisiolähetystä suojaa lisäksi lähioikeus. Näiden oikeuksien suoja-aika on 50 vuotta ja se lasketaan aina viimeisestä esitys-, tallentamis-, julkaisemis-, lähetys- tai valmistamisvuodesta. Esimerkiksi monikansallisissa yhtiöissä voidaan sanoa, että mahdollisimman kaupallisten teosten tekijänoikeus on jo nykyään ikuinen."
Lähioikeuksien kesto ja lähioikeuksia nauttivien tekeleiden ja tekemisten luettelo on mainittu artikkelissa aikaisemmin, joten sen toistaminen myöhemmin on turhaa. "Esimerkiksi monikansallisissa yhtiössä..." on propagandaa (sekä huonosti kirjoitettua suomea ja väärän terminologian riivaamaa), eikä sellaisenaan kuulu tietosanakirjaan. Samulili 10. syyskuuta 2007 kello 08.00 (UTC)
Hyvä, jos näin on.
--Propaganda 13. maaliskuuta 2011 kello 04.03 (EET)

Tekijänoikeuden rajoituksia[muokkaa wikitekstiä]

"Euroopan ja Yhdysvaltojen ja kolmanneksi Japanin lakien erot eivät ole niin suuria kuin joskus luullaan."

Toteamusta olisi mielestäni hyvä hiukan selventää. Minkälaisia todelliset lakien erot ovat? Olisi myös mukava nähdä mistä lähteestä tiedot löytyvät. – Kommentin jätti Fsjpy (keskustelu – muokkaukset) 3. marraskuuta 2008 kello 14.46.

Lause on tohtori Jukka Kemppisen 12. maaliskuuta 2006 kirjoittama mielipide. Lause ei ole kovin tietosanakirjamainen, ja sen voisi melkein poistaa. Lähdettä tuollaiselle on vaikea löytää; Kemppinen lienee tullut tähän tulokseen oman vertailunsa perusteella. --Pxos 14. maaliskuuta 2011 kello 01.26 (EET)

Perusteluja ja kritiikkiä[muokkaa wikitekstiä]

Perusteluja ja kritiikkiä -kappale tuntuu vähän ontolta. Siinä viitataan sinänsä relevantteihin teorioihin, mutta mitään lähteitä ei ole merkitty. Lähteistäminen olisi siinäkin mielessä tervetullutta, että muuten saattaa herätä epäilys kirjoittajan lisänneen omia näkemyksiään passiivissa. Rmac 30. huhtikuuta 2009 kello 16.31 (EEST)

Kysymys[muokkaa wikitekstiä]

Elikkä kun jokin musiikki vaikka "Beethovenin yhdeksäs" niin onko se vapaasti käytettävää musikkia? kun beethovenin kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta? --Zunter 15. helmikuuta 2011 kello 17.57 (EET)

Musiikki on vapaa, mutta jonkun esittäjän tallentama esitys taas ei. Eli Herbert von Karajanin levytyksellä ko. teoksesta on edelleen tekijänoikeuden suojaama.--Nedergard 16. helmikuuta 2011 kello 06.44 (EET)

TEOLLISUUTEEN LIITTYVÄT TEKIJÄNOIKEUDET ELI OMAISUUDENSUOJA[muokkaa wikitekstiä]

Allekirjoittaneella on omakohtainen käytännön kokemus Suomen oikeuslaitoksen tulkinnasta 2009, mikä koskee yrityksen vastuisiin liittyvien lain velvoittamana tehtyjen asiakirjojen laatimisesta, envestointeineen ja niihin liittyvien oikeuksien suojasta. Kohde mitä oikeus käsitteli löytyy konepäätöksen VNp 1314 työturvallisuus velvoitteiden täyttämiseen liittyvistä asiakirjoista liite 1 ja liite 5 sen ns. teknisénrakennetiedostossa luetelluista dokumenteista. Oikeuden tulkinnan mukaan teollisuuteen ei liity sisällön suojaa nauttivia elementteja, vaan ne nauttisivat vain muodonsuojaa eli työ ja investoinnit lain velvoittamana tehtyyn ei nauti tekijänoikeutta. Vastakysymys; nauttiiko kirjat, sävellykset jne. vastaavasti vain muodonsuojaa vai liittyykö niihin mahdollisesti myös sisällönsuojaa mikä nyt teollisuudelta on evätty. Tämä tekijänoikeutta koskeva keskustelu on ylipäätään täysin erkaantunut arkielämästä käsittelemään pelkkiä ns. vastuuttomia tekijänoikeuksia, huomioimatta mitenkään ns. vastuullisia ´tekijänoikeuksia. Kannattaa kuitenkin käydä tarkastamassa mikä käsitys ja näkemys EU:lla on kyseisestä asiasta ja löytyy KOM(2006) 168 sen 5 artiklasta "Koventamisperusteisiin on voitava vedota, jos vaaran aiheuttaminen voidaan osoittaa, vaikka vaarallinen tuote ei olisikaan vielä aiheuttanut vahinkoa". Eli tämä koventamisperuste tulee kysymykseen aina kun tuotteessa on sitä kuvaava merkki, eli CE-merkki ja siihen liittyvien velvoitteiden tekeminen. EU lainsäädäntö lähtee lakien tasapainosta eli vastuut ja oikeudet tulee käsitellä samassa yhteydessä, toisin kun Suomessa ja sen oikeuslaitoksessa nyt tapahtuu, tätä EU on ennakoinut omassa IPR strategiassaan KOM (2008) 465 sen kohdassa 4.3 Missä pyritään kohdentamaan laadukasta tukea myös pk-yrityksille (kirjoittajan huom. ei pelkästään taiteilijoille) seutraavasti " Laadukaan tuen antaminen pk-yrityksille teollisoikeuksien hallintaa varten olisi räätälöitävä vastaamaan pk-yrityksien yksilöllisiä tarpeita. Tämä edellyttää teknisen, oikeudellisen ja liiketoiminnallisen asiantuntemuksen harvinaista yhdistelmää." Tässäpä pohdittavaa lukijalle, uskaltaako Suomessa enää teollisuuteen investoida ? "Muotoili" Ossi Laakko

"...nauttiiko kirjat, sävellykset jne. vastaavasti vain muodonsuojaa vai liittyykö niihin mahdollisesti myös sisällönsuojaa..." Itse asiassa teoksilla itsellään ei ole tekijänoikeutta, tekijänoikeus syntyy aina tekijälle tai sopimalla se voidaan myös siirtää jollekin muulle, jota kutsutaan tekijänoikeuden haltijaksi. Tekijänoikeus ei suojaa aihetta, ideaa, metodia, periaatetta, tietosisältöä tai juonta. En tiedä voiko kaikkia näitä kutsua sisällöiksi, josta kaipaisi artikkelia Wikipediaan, mutta tämä ainakin osittaisena vastauksena kysymykseen.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. marraskuuta 2012 kello 12.43 (EET)
Aloituskin on mielenkiintoinen. Lisäsin sattumalta pari riviä sivulle WIPO, kun Suomikin on sopimuspäätöksiään lakiin kirjannut. Julkaistuilla teoksilla on useamman laatuisia suojia. Tekijäksi kutsutaan myös luovutetun tekijänoikeuden uutta omistajaa. Tekijöiden A ja B teoksista tekevät tekijät C, D. E ja F tallennetun teoksen Y1. Tekijänoikeudet kaikkiin/kaikkeen omistaa G1 myös julkaistuina teoksina Y2, Y3 ja Y4. Teokseen Y5 syntyy tekijänoikeus lakimuutoksella 674/2013. Tekijä A oli kuollut 20 vuotta aiemmin. Ei ole kovin ihmeellistä. --Propaganda (keskustelu) 22. maaliskuuta 2015 kello 16.09 (EET)