Ero sivun ”Tärkkelys” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
vanhan muokkauksen korjaus |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Tärkkelys''' on monimutkainen joko haarautumaton [[amyloosi]] tai haarautunut [[amylopektiini]], joka on [[glukoosi]]yksiköistä koostuva ketju. Se on [[vesi|veteen]] |
'''Tärkkelys''' on monimutkainen joko haarautumaton [[amyloosi]] tai haarautunut [[amylopektiini]], joka on [[glukoosi]]yksiköistä koostuva ketju. Se on kylmään [[vesi|veteen]] liukenematon [[polysakkaridi]], jonka [[kemiallinen kaava]] on muotoa (C<sub>6</sub>H<sub>10</sub>O<sub>5</sub>)<sub>n</sub>. Se on kasvien varastopolysakkaridi, vararavinto, jota [[kasvi]] valmistaa yksinkertaisempien [[monosakkaridi]]en kautta [[fotosynteesi]]llä. Tärkkelystä, erityisesti [[maissi]]tärkkelystä, käytetään usein ruoanlaitossa kastikkeiden suurustamiseen. Teollisuudessa tärkkelystä käytetään [[liima|liimojen]], [[paperi]]en, [[alkoholi]]n ja [[tekstiili]]en valmistuksessa. |
||
Suurin osa ruoasta saatavista [[hiilihydraatti|hiilihydraateista]] on tärkkelystä. Tärkkelyksen lähteitä ovat mm. [[peruna]]t ja viljaruoat. |
Suurin osa ruoasta saatavista [[hiilihydraatti|hiilihydraateista]] on tärkkelystä. Tärkkelyksen lähteitä ovat mm. [[peruna]]t ja viljaruoat. |
||
Versio 17. huhtikuuta 2013 kello 01.41
Tärkkelys on monimutkainen joko haarautumaton amyloosi tai haarautunut amylopektiini, joka on glukoosiyksiköistä koostuva ketju. Se on kylmään veteen liukenematon polysakkaridi, jonka kemiallinen kaava on muotoa (C6H10O5)n. Se on kasvien varastopolysakkaridi, vararavinto, jota kasvi valmistaa yksinkertaisempien monosakkaridien kautta fotosynteesillä. Tärkkelystä, erityisesti maissitärkkelystä, käytetään usein ruoanlaitossa kastikkeiden suurustamiseen. Teollisuudessa tärkkelystä käytetään liimojen, paperien, alkoholin ja tekstiilien valmistuksessa.
Suurin osa ruoasta saatavista hiilihydraateista on tärkkelystä. Tärkkelyksen lähteitä ovat mm. perunat ja viljaruoat.
Polysakkaridien eli siis myös tärkkelyksen pilkkomiseen elimistö käyttää monia ruoansulatusentsyymejä, joten tärkkelyksen verensokeria kohottava vaikutus on hitaampi kuin glukoosin.[1]
Lähteet
- ↑ http://www.dansukker.com/Default.aspx?ID=282 Glukoosin ja fruktoosin glykeeminen indeksi
Aiheesta muualla
| Pääjoukko | |
|---|---|
| Geometria |
pentoosit • heksoosit • heptoosi • sykloheksaanikonformaatio • anomeeri • mutarotaatio |
| Suuri / pieni |
glyseraldehydi • dihydroksiasetoni • erytroosi • treoosi • erytruloosi • sedoheptuloosi |
| Pentoosit |
riboosi • arabinoosi • ksyloosi • lyksoosi • ribuloosi • ksyluloosi |
| Heksoosit |
glukoosi • galaktoosi • mannoosi • guloosi • idoosi • taloosi • alloosi • altroosi • fruktoosi • sorboosi • tagatoosi • psikoosi • fukoosi • ramnoosi |
| Disakkaridit |
sakkaroosi • laktoosi • trehaloosi • maltoosi • sellobioosi |
| Polysakkaridit |
glykogeeni • tärkkelys • selluloosa • kitiini • amyloosi • amylopektiini • stakyoosi • inuliini • dekstriini • pullulaani |
| Glykosaminoglykaanit |
hepariini • kondroitiinisulfaatti • hyaluronaani • heparaanisulfaatti • dermataanisulfaatti • kerataanisulfaatti |
| Aminoglykosidit |
kanamysiini • streptomysiini • tobramysiini • neomysiini • paromomysiini • apramysiini • gentamisiini • netilmysiini • amikasiini |