Ero sivun ”Kannus (kaupunki)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: tr:Kannus |
|||
| Rivi 58: | Rivi 58: | ||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
* [[Kannuksen kirkko]] |
* [[Kannuksen kirkko]] |
||
* [[Aitoamenoa]] |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 5. helmikuuta 2013 kello 11.04
 |
Tämä artikkeli tai sen osa painottuu liikaa joihinkin aiheen osa-alueisiin. Artikkelia tulisi muuttaa tasapainoisemmaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: painottuu historiaan |
| Kannus | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Keski-Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Kokkolan seutukunta |
| Kuntanumero | 217 |
| Perustettu | 1859 |
| – kaupungiksi | 1986 |
| Kokonaispinta-ala |
470,34 km² 229:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 468,04 km² |
| – sisävesi | 2,30 km² |
| Väkiluku |
5 246 163:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
| – väestötiheys | 11,21 as./km² (31.12.2023) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 18,1 % |
| – 15–64-v. | 57,5 % |
| – yli 64-v. | 24,4 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 96,9 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,4 % |
| – muut | 2,8 % |
| Kunnallisvero |
8,90 % 136:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kaupunginjohtaja | Terttu Korte |
| Kaupunginvaltuusto | 27 paikkaa |
| 2009–2012[6] • Kesk. • Kok. • SDP • Ps. • KD |
15 5 4 2 1 |
| www.kannus.fi | |
Kannus on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Kaupungissa asuu 5 246 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 470,34 km2, josta 2,30 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 11,21 asukasta/km2. Lähimmät kaupungit ovat Kokkola ja Ylivieska 40 km:n etäisyydellä. Kannuksen keskusta sijaitsee Lestijoen varrella. Kannuksen naapurikunnat ovat Kalajoki, Kokkola, Sievi ja Toholampi.
Kaupunki sijaitsee Pohjanmaan radan varrella, ja kaupungin pienestä koosta huolimatta useat junat pysähtyvät Kannuksen asemalla. Kannuksen tunnetuimpiin ja suurimpiin yrityksiin kuuluvat muun muassa Pouttu Oy, Eskopuu Oy ja Kannustalo Oy. Kannuksessa ilmestyy Lestijoki-paikallislehti.
Historia
Kannuksen seudulla on tehty kivikautisia löytöjä. Vanhimmat kivikautiset löydöt sijoittuvat Suomusjärven kulttuurin aikoihin. Kampakeraamisen kulttuurin aikainen asuinpaikka on löydetty Ylikannuksen kylän Polvikoskelta. Kampakeraamisen kulttuurin lopulla näyttää Lestijoen laakso menettäneen asutuksensa, koska kivikauden päättymisvaiheen löytöjä sieltä tunnetaan kovin niukasti. Syynä alueen autioitumiseen on saattanut olla seudun muuttuminen, rannan siirtymisen takia epäsuotuisaksi meripyynnin harjoittamiselle. Varmoja pronssikautisia löytöjä ei tunneta Lestijoen alueelta. Näyttäisi siltä, että alue on menettänyt vakituisen asumuksen rautakauden jälkeen ja muuttunut eräalueeksi, missä saamelaiset ja heidän verottajansa vain liikkuivat. Vähitellen erämaille asettui satakuntalaisia ja kainulaisia eli pirkkalaisia erämiehiä, joiden nautintomaihin Keski-Pohjanmaan maat kuuluivat. [7]
1400–luvun alussa Kannus kuului Suur-Pedersören alueeseen. Myöhemmin se liitettiin osaksi Suur-Lohtajaksi. Myöhäiskeskiajalla Kannus kasvoi Suur-Lohtajan suurimmaksi kyläkunnaksi, jonka kolmisenkymmentä taloa sijaitsi hajallaan Kannusjoen eli nykyisen Lestijoen rannoilla jokisuulta Toholammille asti. Mahdollisesti vierasta kansallisuutta edusti Kannuskylän asukkaista 1540-luvulla Juho Holsti eli Alli, jonka omistamaa taloa on vaikea samaistaa minkään myöhemmän talon kanssa. Holstin lähinaapureinaan Lestijoen suulla asuivat jo 1540-luvulla veljekset Olli ja Lauri Pietarinpojat, joiden omistamia taloja sanottiin myöhemmin Puolakoiksi (kirjoitettiin sekä Puolacka että Pålack). Todennäköisesti nämä henkilöt olivat kotoisin Puolasta. Ylikannuksessa eli nykyisen Kannuksen pitäjän alueella asui keskiajan lopulla kymmenkunta perhekuntaa. Kun Ala- ja Ylikannus 1560 tienoilla ensi kerran merkittiin eri kyliksi, oli kummassakin 19 taloa. Myös Mutkalammen asutus laskettiin 1500-luvulla Alakannukseen. 1600-luvun alussa Mutkalampi erotettiin omaksi kyläkunnaksi, muta sen säilyminen näinkin kauan Alakannuksen yhteydessä osoittaa, mistä päin sen asuttaminen oli pääasiallisesti tapahtunut. Vasta vuonna 1620-luvulta lähtien ruvettiin verokirjoihin säännöllisesti merkitsemään omaksi kyläksi Kannus erotukseksi Alakannuksesta, joka taas 1640-luvulla sai nimen Hillilä. Lestijokilaaksossa asutustoiminta oli pysähdyksissä 1600-luvun alussa Ylikannusta myöten. Vuonna 1608 Kannuskylässä, Hillilässä, Välikannuksessa ja Ylikannuksessa oli yhteensä 51 taloa ja 1690 vain yhtä enemmän eli 52 taloa. [7]
1600-luvulla raudanvalmistusta nousi tärkeäksi sivutuloksi kannuslaisille talonpojille. Valtiovaltakin kiinnitti Lestijokilaakson rautamultaan huomiota ja antoi vuonna 1642 privilegiot rautaruukin perustamiseksi alueelle. Lestijokilaakson raudanvalmistaminen ei kuitenkaan saanut noista privilegioista alkuunsa. Sen sijaan näyttää siltä, että erityisesti Kokkolan perustamien vaikutti seudun raudanvalmistuksen virkistymiseen. Talonpojat valmistivat [ankkuri|ankkureita]] ja muita suurempia taonta töitä vesivoimalla käyvien väkivasaroiden avulla, jotka olivat yksityisiä tai useampien talojen yhteisiä. [7] Tervantuotanto on myös ollut hyvin tärkeä seudun talonpojille.[7]
Kannuksen ensimmäinen kirkko lienee valmistunut 1674, oli käytössä lähes yhdeksän vuosikymmentä. Pari sukupolvea myöhemmin olevasta riitajutusta käy selville, että kirkon kellotapulin ja kirkkotarhan rakennusmestarina oli ollut oman kylän Lauri Erkinpoika Sämpilä. Hän ei ollut saanut työstään muuta palkkaa, kuin kolme ilmaista hautapaikkaa itselleen ja perillisilleen. Itse kirkosta ei liene säilynyt muita tietoja kuin, että siinä oli 46 ikkunaa, joista 34 myytiin huutokaupassa seurakuntalaisille. [7] Keväällä 1761 kyläläiset päättivät rakentaa uuden kirkon ja vanhan kirkon tarpeisto varattiin uuden kirkon tarpeisiin. Uuden kirkon rakentaminen alullepano laitettiin 11. tammikuuta 1790 ja rakennusmestariksi päätettiin valita Matti Honka. Honka rakensi kirkkoa 64 päivää, ensin keväällä 1761 29 päivää ja sitten syksyllä 35 päivää. Palkakseen Honka sai 5 kuparitalaria päivältä eli yhteensä 320 talaria. [7]
Vaikka suuret nälkävuodet epäilemättä huomattavasti vähensivätkin Kannuksen väkilukua 1600-luvun lopulla, saatiin useimmat autioiksi jääneistä taloista yllättävän pian uudelleen asutuiksi 1700-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. 1700-luvulla varallisuus ei tietenkään isovihan aikana riippunut talollisten omasta toimeliaisuudesta ja sitkeydestä, vaan pikemminkin siitä, miten talot sattuivat vihollisten ryöstöretkillä säästymään ja siis myös siitä, kuinka syrjässä ne sijaitsivat. Vain tällä tavalla on ymmärrettävissä, miksi veronmaksukykyisiä taloja oli eniten Ylikannuksessa. Kun rauha vihdoin 1721 seitsemän vuotta kestäneen venäläisvallan jälkeen solmittiin, oli edessä valtava jälleenrakennustyö. Pohjanmaan maaherra Reinhold Wilhelm von Essen teki jo alkuvuodesta 1722 matkan lääninsä pohjoisosiin yrittäen päästä selville pahimmista epäkohdista. Tärkeimpiä jälleenrakennuksen tehtävänä pidettiin autiotilojen nopea asuttaminen. Pahimpana esteenä maaherra Von Essen piti sodasta aiheutunutta miespulaa ja monia perättäisiä katovuosia. Tästä johtui, ettei talojen viljelykseen ottoa voitukaan suorittaa käden käänteessä, vaan se vaati aikaa useita vuosikymmeniä. Tavallista paremmin oli isovihan hävityksiltä säästynyt syrjässä sijaitseva Mutkalampi. [7]
Kun Kannuksen vanhat autiotilat alkoivat samaan aikaan olla viimeisiä myöten asutut, pääsi halkominen pitkästä aikaa uudelleen jatkumaan. Suur-Lohtajalla uusi asutuskausi alkoi selvästi jo 1750-luvulla. Ilmeisesti maaherra Gustaf Abraham Piperin myötämielinen suhtautuminen teki vuonna 1752 määräyksestä huolimatta mahdolliseksi uusien tulijoiden perustamisen. Kylän taloluku oli 1725–1810 aikana kasvanut halkomisen tietä lähes kaksinkertaistunut, joka vuosikymmenen aikana 1750-luvulta lähtien.[7]
1800-luvun alussa koko Kannuksen kylän väkiluku kasvoi voimakkaasti. 1810 kylässä oli 1766 ja 1840 jopa 2825. Tämän jälkeen asukasluvun kasvu rauhoittui ja 1890 kunnassa oli 3796 asukasta. Kannuksessa tehtiin 1870-luvulla rajajärjestelyitä, kun Mutkalamminkylästä siirrettiin Himangan Himankakylään Ainalin ja Ojan talot. Aikaisemmin 1860-luvulla oli siirrtetty Kannuskylä ja Hillilä kylä Himankaan. [8] Kannuksen toinen kirkko ehti olla tehtävässään hieman yli viisi vuosikymmentä, kun salama iski siihen ja poltti sen poroksi 31. heinäkuuta 1813, koska kirkko paloi päiväsaikaan, melkein kaikki sen omaisuus ehdittiin pelastaa. Tulipalon jälkeen kirkkomaata vartioi neljä miestä. Heti palon jälkeen ryhdyttiin suunnittelemaan uuden kirkon rakentamista. Toholampilaiset olivat lähettäneet tiedon kannuslaisille, jossa he lupasivat, että varakkaimmat talolliset antavat rakennushirsiä ja muita rakennustarpeita uutta kirkkoa varten. Kirkon rakennusmestarina oli Heikki Kuorikoski Kaustiselta, jonka käsialaa lienevät myös kirkon piirustukset. C. Bassin piirustukset eivät täydellisesti vastaa kirkon nykyistä muotoa. Malliltaan Kannuksen uusi kirkko on ristikirkko. Kirkko valmistui 26. syyskuuta 1817. Kirkko kuitenkin jouduttiin jo 1824 ja 1850 korjaamaan. Perusteellisemmin kirkkoa korjattiin 1855 Heikki Kuorikosken pojanpojan johdolla. Tästä korjauksesta ei ole säilynyt tarkempaa tietoa.
Kirkkoa korjattiin jälleen 1888. Tähän korjaukseen velvoitettiin saapumaan kaikki kylän 16-70-vuotiaat miehet. Laiminlyöjät saivat maksaa päivätyönsä puolellatoista markalla. Tällöin kirkkoon asennettiin mm. ukkosenjohdatin. Vuonna 1904 kirkko peruskorjattiin jälleen. [8]
Ylikannuksen kylä itsenästyi Suur-Lohtjasta 1859. Tällöin myös kunnan nimeksi muodostui Kannus. Pohjanmaan radan valmistuttua 1886 vilkastutti rata Kannuksenkin elämää. Kylään perustettiin useita kauppoja ja juna-aseman läheisyyteen perustettu Eklövin saha toi vaurautta kunnalle, tuolloin kuntaa myös perustettiin mm. maakauppa, saha, tiilitehdas, maidonkuorinta-asema ja höyrymeijeri. 1800-luvun lopulla alkanut siirtolaisuus vei myös kannuslaisia Yhdysvaltoihin. 1872-1917 välisenä aikana Yhdysvaltoihin muutti 2555 asukasta. Tunnetuin kannuslainen, joka muutti Yhdysvaltoihin oli Oskari Tokoi. [8] Vuonna 1919 Kannukseen rakennettiin Korpelankosken voimalaitos. Vuonna 1934 raivonnut suurpalo tuhuosi pahoin Kannuksen kirkonkylää.[9] Kannuksen asukasluku kasvoi hitaasti 1900-luvun alkupuoliskolla. Vuonna 1923 asukkaita oli 5556, mutta vuonna 1952 jo yli 6200. Tämän jälkeen kaupungin asukasluku alkoi pienentyä tasaisesti poismuuton vuoksi. 1970-luvun alussa asukkaita oli enää vajaat 5000. Tällöin väestön väheneminen kuitenkin pysähtyi ja asukasluku alkoi jälleen kasvaa. Vuonna 1985 Kannuksesa asui 5867 henkeä. Kannus sai kaupunginoikeudet vuoden 1986 alussa.[9] Viime aikoina asukasluku on pysytellyt aika samoissa lukemissa, eli se ei ole juuri kasvanut, mutta ei myöskään vähentynyt.
Luonto
Kannuksen maisemakuvaa luonnehtivat tasainen maasto, lukuisat suot sekä jokilaaksot.
Kallioperä on pääasiassa kiillegneissiä. Muita kivilajeja onvat gabro ja anortosiitti. Kalliopaljastumia on vähän. Yleisin maalaji on moreeni, joka usein peittynyt turvekerrostumien alle. Moreeni muodostaa kaakko-luodesuuntaisia kohoumia ja selänteitä. Kaupungin luoteisosassa on runsaslohkareinen moreenialue. Lajittunutta moneraaliainesta on pääasiassa vain jokilaaksoissa. Lestijoen laaksossa on useiden metrien paksuisia tulvakerrostumia, joiden alle on savea. Etelässä kaupungin alueelle ulottuu Hietaseljänharju, josta huuhtoutuneet kaarevat rantavallit pistävät selänteinä suosta esiin. Lähes puolet kaupungin pinta-alasta on suota, mutta pääosa soista on ojitettu. Vain pohjoisessa on laaja ohutturpeinen ja ojittamaton suoalue. Korkeuserot ovat kaupungin alueeella vähäiset. Maasto viettää kohti Pohjanlahden rannikkoa ja jokilaaksoja. Jokilaakson alimmat kohdat ovat n. 29 m. etelä- ja itäosien moreenimäet hieman yli 100m. korkeudella. Kaupungin korkein kohouma yltää 113m. korkeuteen.[9]
Kaupungin alueella ei ole lainkaan järviä, vain muutamia metsälampia. Pääjoki on kaakosta luoteeseen virtaava Lestijoki, joka virtaa kymmenen metriä syvässä kanjonissa kilometrien matkan. Koskinen Lestijoki on suosittu veneily ja kanoottireitti. Kaupungin muut joet ovat mutkietteleva Viirrejoki etelässä sekä Kärkisoja ja Ahmasoja pohjoisessa.[9]
Kylät
Eskola, Hanhineva, Korpela, Kungas, Jokisalo, Mutkalampi, Märsylä, Välikannus, Ylikannus ja Yliviirre. Yliviirteen kylään kuuluu Nikkarikoski, Luomala, Roikola, Ohenneva, Vaenmaa, Jylhä, Huuki, Koskenmaa, Rekilä, Viirre, Nikula ja Kortetmaa.
Uskonnolliset yhteisöt
Kannuksessa toimii evankelisluterilainen Kannuksen seurakunta[10]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä toimii paikkakunnalla evankelisuus[11], herännäisyys[12] sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Kannuksen Rauhanyhdistys[13]. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Kannuksen helluntaiseurakunta[14] sekä baptismia edustava Kannuksen baptistiseurakunta[15].
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Yle: Kunnallisvaalit 2008 tulospalvelu 27.10.2008. Yleisradio. Viitattu 29.3.2009.
- ↑ a b c d e f g h Ville Luho, Armas Luukko: Suur-Lohtajan Historia 1. Kokkola: Keski-Pohjanmaan Kirjapaino, 1957].
- ↑ a b c Leevi Junkala, Maria Niemelä: Suur-Lohtajan Historia 2. Kokkola: Keski-Pohjanmaan Kirjapaino, 1977. ISBN 951-99109-9-9.
- ↑ a b c d Raija Karlsson, Kari-Pekka Karlsson: Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 73. Keuruu: Kustannusoasekeyhtiön Otavan painolaitokset, 1986. ISBN 951-1-08930-7.
- ↑ Kannuksen seurakunta Kannuksen seurakunta. Viitattu 26.10.2011.
- ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 26.10.2011.
- ↑ Herättäjä-Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Viitattu 26.10.2011.
- ↑ Kannuksen Rauhanyhdistys Kannuksen Rauhanyhdistys. Viitattu 26.10.2011.
- ↑ Kannuksen helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 26.10.2011.
- ↑ Kannuksen baptistiseurakunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 26.10.2011.
Aiheesta muualla
| ||||||||||