Tämä on lupaava artikkeli.

Anssi Kela

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 21. kesäkuuta 2018 kello 21.43 käyttäjän PtG (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Anssi Kela
Anssi Kela huhtikuussa 2016
Anssi Kela huhtikuussa 2016
Henkilötiedot
Syntynyt29. heinäkuuta 1972 (ikä 51)
Kerava
Ammatti laulaja-lauluntekijä, muusikko, tuottaja, kirjailija
Muusikko
Laulukielet suomi
Aktiivisena 1986–nykyhetki
Tyylilajit poprock, suomirock, folkrock
Soittimet laulu, kitara, basso, rummut, kosketinsoittimet, huuliharppu
Yhtyeet Pekka ja Susi
Levy-yhtiöt BMG / Sony Music (2000–2010)
Live Nation (2012–2014)
The Fried Music / EMI Capitol (2014–)
Aiheesta muualla
www.anssikela.com

Anssi Matias Kela (s. 29. heinäkuuta 1972 Kerava) on suomalainen laulaja-lauluntekijä, muusikko, tuottaja, kirjailija ja entinen Formula 3 -kuski. Pro Fide -yhtyeen kosketinsoittaja Juha Kelan poika Anssi Kela aloitti musiikkiuransa 13-vuotiaana, kun hän perusti luokkatovereittensa kanssa yhtyeen Yhdeksäs hetki, joka myöhemmin vaihtoi nimekseen Pekka ja Susi. Vuonna 1993 yhtye voitti Rock SM -musiikkikilpailun ja julkaisi debyyttialbuminsa vuotta myöhemmin. Pekka ja Susi hajosi vuonna 1999 musiikillisten erimielisyyksien takia ja Kela siirtyi soolouralle. Hänen debyyttialbuminsa Nummela julkaistiin vuonna 2001, ja se oli 2000-luvun myydyin albumi Suomessa vuoteen 2012 asti.

Kelan toinen albumi Suuria kuvioita julkaistiin vuonna 2003, ja sitä seurasi Rakkaus on murhaa vuonna 2005. Vuonna 2009 julkaistu Aukio osoittautui kaupalliseksi pettymykseksi, mikä oli päättää Kelan musiikkiuran. Vuonna 2013 julkaistiin Kelan omaa nimeä kantava viides albumi, jonka ensimmäinen single ”Levoton tyttö” nousi vuoden soitetuimmaksi kappaleeksi. Vuonna 2015 julkaistiin albumi Nostalgiaa, ja vuonna 2017 Kela esiintyi yhtyeineen Helsingin jäähallissa. Kela julkaisee seitsemännen albuminsa syksyllä 2018.

Kela on saanut musiikkiuransa aikana kahdeksan Emma-ehdokkuutta, joista on voittanut neljä. Hän on myös vieraillut useiden muiden artistien kappaleilla, muun muassa Elastisen ja Ile Kallion. Kela on tehnyt myös mittavan uran sessiomuusikkona ja tuottajana sekä säveltänyt ja sanoittanut kappaleita muille artisteille. Vuonna 2013 Yle esitti Kelan Hetkiä Kalliossa -musiikkiohjelman ja vuonna 2015 hänet nähtiin Nelosen Vain elämää -televisiosarjassa. Keväällä 2017 TV5:llä esitettiin Anssi Kela ja isot biisit -musiikkiohjelma. Kela on myös entinen Formula 3 -kuski, joka uransa aikana ajoi 31 kilpailua F3-luokan SM-sarjassa ja saavutti neljä voittoa. Vuonna 2007 Kela päätti kilpa-autoilu uransa taloudellisista ja ympäristöllisistä syistä. Vuonna 2008 Kela julkaisi esikoisromaaninsa Kesä Kalevi Sorsan kanssa, jota seurasi Matkamuistoja vuonna 2012. Vuonna 2017 julkaistiin Jean Ramsayn toimittama ja Kalle Björklidin kuvaama Anssi Kela: Kosketusetäisyydellä -kirja.

Taustaa

Anssi Kela syntyi 29. heinäkuuta 1972 Keravalla.[1][2] Kelan vanhemmat olivat molemmat ammatiltaan muusikoita; isä Juha Kela soitti koskettimia Pro Fide -yhtyeessä ja äiti oli kanttori.[2] Kaksi ensimmäistä elinvuottaan Kela asui Helsingin Oulunkylässä.[1] Sieltä perhe muutti Kauniaisiin.[1] Kelan aloitti kuusivuotiaana soittaa viulua, joka vaihtui vuotta myöhemmin selloon.[2]

Kelat muuttivat vuonna 1984 Vihdin kirkonkylälle, ja 3. toukokuuta 1985 Juha Kela kuoli auto-onnettomuudessa.[1][3] Isänsä kuoleman jälkeen Anssi Kela vaihtoi sellon bassoon ja 13-vuotiaana perusti luokkatovereidensa kanssa ensimmäisen yhtyeensä.[2][3] Myöhemmin Kela opiskeli bassonsoittoa Oulunkylän Pop & Jazz konservatoriossa vajaan lukuvuoden verran.[4] Kela suoritti siviilipalveluksen.[5]

Ura

1986–1999: Pekka ja Susi

Vuonna 1986 Kela perusti luokkatovereidensa kanssa ensimmäisen yhtyeensä Yhdeksäs hetki, joka teki debyyttinsä samaisena lokakuuna Nummelan seurakuntakeskuksessa.[2][6] Vuonna 1991 Kelasta tuli basistin ohella myös yhtyeen solisti ja Yhdeksäs hetki vaihtoi nimekseen Pekka ja Susi.[2] Kelan lisäksi yhtyeessä vaikuttivat kitaristit Pete Prauda ja Antti Nieminen, rumpali Ville Kela sekä Zarkus Poussa lyömäsoittimissa.[7] Vuonna 1993 Pekka ja Susi valittiin Suomen edustajaksi Ranskan Niortiin l’Europe d’Art d’Art -festivaalille.[6] Samana vuonna yhtye lähetti demonsa Rock SM -musiikkikilpailun karsintoihin, jossa he lopulta etenivät Tampereen Pakkahuoneella järjestettyyn finaalin.[7] Pekka ja Susi voitti kilpailun ja sen myötä solmi levytyssopimuksen BMG Finlandin kanssa.[7]

Pekka ja Susi aloitti vuonna 1994 debyyttialbuminsa äänitykset tuottaja Timo Löyvän kanssa.[7] Antti Nieminen siirtyi myös näihin aikoihin kitarasta koskettimiin.[7] Albumin ensimmäinen single ”Karhun elämää” julkaistiin kesällä 1994 ja nousi Rumban 50 Hittiä -listan sijalle 46.[8] Yhtyeen omaa nimeä kantava debyyttialbumi julkaistiin lokakuussa 1994.[7] Se sai huonoja arvosteluja kriitikoilta eikä noussut lainkaan Suomen viralliselle albumilistalle.[7][6] Levyltä julkaistiin vielä toinen single ”Aurinkosade”, joka ei myöskään noussut listoille.[6] Vuonna 1996 Zarkus Poussa erosi yhtyeestä, mutta Pekka ja Susi palasi studioon tuottaja Hiili Hiilesmaan kanssa ja äänitti kaksi uutta kappaletta, joista ”Tähtilaulu” julkaistiin singlenä.[6][7] Lopulta tammikuussa 1999 Pekka ja Susi hajosi musiikillisten erimielisyyksien vuoksi.[7]

2000–2004: Nummela ja Suuria kuvioita

Pekka ja Susi -yhtyeen hajottua Kela jatkoi uusien kappaleiden kirjoittamista.[9] Lopulta hän soitti BMG:n Asko Kalloselle viiden kappaleen demon, jonka pohjalta tehtiin sopimus Kelan ensimmäisestä sooloalbumista.[9] Levyn tuotannosta vastasivat Kela itse, Risto Eskolin ja Pekka Witikka.[10] Äänityksiä tehtiin useissa eri studioissa sekä Kelan kotona ja mökillä.[10]

Ensimmäinen single ”Mikan faijan BMW” julkaistiin heinäkuussa 2000, ja sitä seurasi ”Kaksi sisarta” tammikuussa 2001.[2] Molemmat nousivat listoille, ja maaliskuussa 2001 julkaistiin Anssi Kelan debyyttialbumi Nummela, joka kapusi Suomen albumilistan ensimmäiselle sijalle 16 viikon ajaksi.[2] Nummela myi lopulta yli 157 000 kappaletta, ja se oli 2000-luvun myydyin albumi Suomessa vuoteen 2012 asti.[11] Nummela sai hyviä arvosteluja, ja esimerkiksi Rumbassa se nostettiin yhdeksi ”komeimmista kotimaisista debyyteistä pitkään aikaan.”[12] Albumin nimikkokappale ja ”Puistossa” julkaistiin seuraavina singleinä. Molemmat nousivat radiolistan kahden kärkeen.[13] Nummela-kiertue alkoi kesäkuussa 2001.[14] Sitä varten Kela kasasi itselleen taustayhtyeen, jossa vaikuttivat basisti Antti Karisalmi, rumpalit Ville Kela ja Kelly Ketonen sekä kosketinsoittaja Saara Metsberg.[15] Alkuvaiheessa yhtyeessä soittivat myös rumpali Jani Auvinen ja kosketinsoittaja Anna Kuoppamäki.[14] Elokuussa 2001 Kela esiintyi yhtyeineen Elämä lapselle -konsertissa Helsingin olympiastadionilla.[16]

Anssi Kela esiintymässä Vihreät Niityt -tapahtumassa heinäkuussa 2004

Marraskuussa 2001 julkaistiin nuottikirja Nummela – erään albumin anatomia sekä Nummelan triplaplatinapainos, joka sisälsi uuden singlen ”Milla”.[17] Lenka Hellstedtin Minä ja Morrison -elokuvaan tilaustyönä tehty ”Milla” myi yli 10 000 kappaletta, ja siitä tuli Suomen äänitehistorian myydyin single.[2] Vuoden 2001 Emma-gaalassa Anssi Kela palkittiin vuoden debyyttialbumista, parhaana pop/rock-tulokkaana, vuoden kotimaisena artistina ja vuoden myydyimmästä albumista.[18][19] Vuonna 2002 julkaistiin kokoelma Rannalla, joka sisälsi Pekka ja Susi -albumin ohella aiemmin julkaisematonta materiaalia yhtyeeltä.[2] Maaliskuussa 2002 Kela vieraili Ezkimon Iso E -albumin kappaleella ”Ei enää milloinkaan” nimellä K-LA.[20]

Nummela-kiertue päättyi elokuussa 2002.[14] Sen jälkeen Kela ryhtyi työstämään toista sooloalbumiaan.[14] Albumi äänitettiin jälleen useissa eri studioissa.[21] Tuottajana toimivat Kelan ohella valituissa kappaleissa Leri Leskinen, Jukka Immonen, Jussi Jaakonaho ja Lemonator-yhtye.[21]

Kela pääsi testaamaan rata-autoilua uuden albuminsa teon aikoihin Alastarossa F3-autolla.[22] Hän sai myös kuljettajanpaikkaan Koiranen Motorsport -formulatallissa kaudelle 2003.[22] Viikkoa ennen avauskilpailua Kelan auto kääntyi ympäri testiajoissa Jurvan Botniaringilla, ja hän jäi puristuksiin ohjaamoon.[22] Seinäjoen keskussairaalassa Kelalta todettiin murtunut ranne ja niskanikama sekä kaksi kasaan painunutta selkänikamaa.[22] Helsingissä Kelan selkärankaan kiinnitettiin tukirauta, mutta selkä operoitiin vielä toistamiseen yhdeksän kuukautta myöhemmin.[22] Kela toipui leikkauksesta ja palasi kisaamaan F3-sarjassa kauden 2004 avauskilpailussa Alastarossa.[22]

Kelan toinen sooloalbumi Suuria kuvioita julkaistiin syyskuussa 2003, ja se nousi Suomen albumilistan ensimmäiselle sijalle myyden lopulta platinaa.[23] Albumilta julkaistiin kolme singleä, joista ”1972” kapusi radiolistan ja 50 Hittiä -listan ensimmäiselle sijalle.[13] Suuria kuvioita sai pääosin positiivisen vastaanoton, muun muassa Helsingin Sanomien kriitikko totesi: ”Puutteineenkin Suuria kuvioita on keskitien poplevyksi särmikäs ja ajatuksia herättävä.”[12] Albumin julkaisua seurasi syyskuussa 2003 konserttisalikiertue, jonka jälkeen Kela yhtyeineen jatkoi klubeissa syyskuuhun 2004 asti.[14] Vuoden 2003 Emma-gaalassa Kela oli ehdolla vuoden miessolistiksi ja Suuria kuvioita vuoden pop/rock-albumiksi.[19]

2005–2011: Rakkaus on murhaa ja Aukio

Tammikuussa 2005 Kela oli mukana ”Maksamme velkaa” -hyväntekeväisyyssinglellä, joka julkaistiin nimellä Artistit Auttavat Aasiaa–2005.[24] Samaan aikaan Kela aloitti kolmannen albuminsa äänitykset Fried Music -studiolla tuottaja Jukka Immosen kanssa.[14] Lisä-äänityksiä tehtiin myös Finnvox-studiolla kesäkuussa 2005.[14] Kelan kolmas albumi Rakkaus on murhaa julkaistiin lokakuussa 2005, ja se nousi Suomen albumilistan neljännelle sijalle myyden kultaa.[2] Levyltä julkaistiin neljä singleä, joista ”Karhusaari” ja ”Älä mene pois” nousivat radiolistan ensimmäiselle ja toiselle sijalle.[13] Rakkaus on murhaa sai jälleen hyviä arvosteluja.[12] Noise.fi totesi, että albumi on ”Anssi Kelan paras levy tähän saakka.”[12] Vuoden 2005 Emma-gaalassa Kela oli jälleen ehdolla vuoden miessolistiksi.[25] Rakkaus on murhaa -albumia seurannut kiertue jatkui marraskuusta 2005 lokakuuhun 2006, jolloin Kela jäi keikkatauolle.[26][27]

Anssi Kela Helsingin Taiteiden yö -tapahtumassa elokuussa 2008

Kela julkaisi toukokuussa 2007 singlen ”Suomalainen” osana Euroopan unionin rasisminvastaista kampanjaa.[28] Elokuussa hän vieraili yhdessä Mikko Kuustosen ja Jorma Kääriäisen kanssa Ile Kallion albumilla Kirjeitä , joka julkaistiin nimellä Ile Kallio & Vierailevat Solistit.[20] Samana vuonna Kela ilmoitti myös lopettavansa kilpa-autoilun taloudellisista ja ympäristöllisistä syistä.[29] Uransa aikana hän ajoi 31 kilpailua F3-luokan SM-sarjassa ja saavutti neljä voittoa.[2] Keväällä 2008 Kela osallistui Unicefin Tukijoukko-kampanjaan, jonka tehtävänä oli kerätä järjestölle uusia kuukausilahjoittajia.[30] Kampanjaan varten tehtiin myös kappale ”Dance Like It Was ’85”, joka julkaistiin The Hulatones -yhtyeen nimellä, jossa vaikuttivat Kela, Antti Karisalmi ja Kelly Ketonen.[31] Kesäkuussa 2008 Kela järjesti Unicef-hyväntekeväisyyskonsertin Helsingin Tavastia-klubilla, jossa esiintyivät muun muassa Jenni Vartiainen, Ilkka Alanko ja Jippu.[32] Elokuussa 2008 julkaistiin Kelan esikoisromaani Kesä Kalevi Sorsan kanssa, jota myytiin julkaistessaan yli 4 000 kappaletta.[2]

Kela aloitti huhtikuussa 2009 yhtyeineen seuraavan albuminsa äänitykset Finnvox-studiolla tuottaja Tommi Vikstenin kanssa.[33] Kesäkuussa Kela vieraili Ylen Haaveiden ilta -musiikkiohjelmassa, jossa hän, Pekka Heino, Toni Parviainen, Lenni-Kalle Taipale, Mikko von Hertzen ja Ville Kela esittivät Deep Purplen ja Rainbow’n kappaleita.[34] Kolme vuotta aiemmin Kelan veljekset ja Von Hertzen olivat suunnitellet Kirkan kanssa samantapaista konserttia, mutta Kirka kuoli ennen suunnitelmien toteutumista.[34] Syyskuussa 2009 julkaistiin Kelan neljäs studioalbumi Aukio, joka nousi jälleen albumilistan neljännelle sijalle.[2] Albumilta julkaistiin kaksi singleä, joista ensimmäinen ”Aamu” nousi single- ja latauslistan toiselle sijalle sekä radiolistan kolmanneksi.[13][35] Aukio sai hyvän vastaanoton mediassa, muun muassa Aamulehti totesi, että Aukio on ”kokonaisuutena vaikuttava, aikuinen teos, johon kannattaa syventyä.”[12] Albumi osoittautui kuitenkin kaupalliseksi pettymykseksi, ja sitä myytiin vain noin 4 000 kappaletta.[2] Myös albumin kiertue jäi vain kahdeksaan konserttiin.[36]

Maaliskuussa 2010 julkaistiin kokoelma Singlet 2000–2010, joka nousi albumilistan sijalle 21.[2] Huonon menestyksen myötä Kela irtisanoi levytyssopimuksensa Sony Musicin kanssa.[37] Kela lanseerasi joulukuussa 2010 yhteistyössä Equal Dreams -palvelun kanssa Musiikkipuoti-verkkokaupan, jossa myytiin muun muassa Kelan ennenjulkaisemattomia kappaleita ja demoja.[38] Syyskuussa 2011 Kela yhtyeineen aloitti Pienen juhlakiertueen, joka juhlisti Nummela-albumin julkaisusta kulunutta kymmentä vuotta.[39] Marraskuussa 2011 Kela osallistui Movember-eturauhassyöpäkampanjaan yhdessä Don Johnson Big Bandin Tommy Lindgrenin kanssa.[2] Sen pohjalta julkaistiin kappale ”Sykkivä eturauhanen” yhdessä Mikko Kuustosen ja Janna Hurmerinnan kanssa.[40]

2012–2016: Anssi Kela ja Nostalgiaa

Anssi Kela esiintymässä Käpylässä toukokuussa 2012

Kela osallistui vuonna 2012 Pekka Haaviston presidentinvaalikampanjaan, joka sisälsi loppuunmyydyn Kokoaan suurempi Suomi 2012 -tukikonsertin Helsingin jäähallissa.[41] Samana vuonna julkaistiin myös Kelan toinen kirja Matkamuistoja, jota myytiin yli tuhat kappaletta.[2] Kesäkuussa 2012 Kela solmi uuden levytyssopimuksen Live Nationin kanssa ja aloitti seuraavan albuminsa äänitykset kotistudiossaan.[37]

Yle esitti keväällä 2013 Hetkiä Kalliossa -musiikkiohjelmaa, jossa Kela versioi muiden kappaleita kalliolaisessa yksiössä eri vieraiden kanssa.[42] Helmikuussa 2013 julkaistiin Kelan viidennen albumin ensimmäinen single ”Levoton tyttö”, joka nousi latauslistalla toiseksi ja singlelistalla seitsemänneksi.[43] Kappaleesta tuli lopulta vuoden 2013 soitetuin kappale, kun mukaan luetaan radiosoitot, TV-esitykset ja live-esiintymiset.[44] Maaliskuussa 2013 julkaistiin Kelan omaa nimeä kantava viides albumi, joka nousi albumilistan sijalle kaksi.[2] Levyltä julkaistiin vielä kolme singleä, joista ”Miten sydämet toimii?” nousi radiolistan toiselle sijalle.[13] Anssi Kela -albumi sai hyviä arvosteluja, muun muassa Helsingin Sanomat totesi: ”Tämä levy pelastaa Anssi Kelan uran.”[12] Albumia seuranneella kiertueella nähtiin myös Kelan taustayhtyeen uudistunut kokoonpano rumpali Kelly Ketosen jättäydyttyä pois aikatauluongelmien vuoksi.[45] Yhtyeen kitaristiksi vaihtunut Ville Kela palasi rumpujen taakse, kun taas Tuomas Wäinölä palkattiin uudeksi kitaristiksi.[45] Emma-gaalassa ”Levoton tyttö” oli ehdolla vuoden 2013 kappaleeksi.[46]

Kela solmi syyskuussa 2014 uuden levytyssopimuksen Fried Musicin kanssa, ja toukokuussa 2015 julkaistiin Kelan kuudes albumi Nostalgiaa.[47][48] Levy nousi Suomen albumilistan sijalle kolme ja sai jälleen hyviä arvosteluja, muun muassa Keskisuomalainen totesi sen olevan ”rehellisen röyhkeä, hauska ja täynnä naiivia hyvää mieltä”.[12] Albumilta julkaistiin neljä singleä, joista nimikkokappale nousi parhaimillaan radiolistan sijalle kolme.[48] Syksyllä 2015 Kela nähtiin Nelosen Vain elämää -musiikkiohjelman neljännen tuotantokauden yhtenä artistina.[49] Kelan sarjassa versioimista kappaleista parhaiten menestyi alunperin Sannin esittämä ”2080-luvulla”, joka nousi latauslistan sijalle viisi.[50] Samaisena syksynä Kela järjesti kilpailun, jossa osallistujen tuli tehdä uusi versio jostakin Nostalgiaa-albumin kappaleesta voittaakseen 8 900 euron arvoisen Martin-kitaran.[51] Kilpailuun osallistui yli 250 ihmistä, joista voittajaksi valikoitui Afromikko.[51][52] Joulukuussa 2015 Kela esiintyi Hartwall Arenalla Vain elämää -konsertissa muiden kauden artistien kanssa .[53]

Kela julkaisi joulukuussa 2015 singlen ”Petri Ruusunen”, joka oli jatkoa Nummela-albumin kappaleelle "Puistossa".[54] ”Petri Ruusunen” nousi latauslistan toiseksi, singlelistan kahdeksanneksi ja striimasi lopulta platinaa.[55][56]

Kela aloitti keväällä 2016 yhtyeineen konserttisalikiertueen Parasta aikaa, jonka aikana äänitettiin samaa nimeä kantava livealbumi.[57] Levy julkaistiin joulukuussa 2016, ja se nousi albumilistan sijalle 21.[58] Keväällä 2016 Kela nähtiin myös Elastisen Elastinen feat. -ohjelmassa, jonka pohjalta julkaistiin single ”Voitais välillä elää”.[59] Kela julkaisi maaliskuussa 2016 kappaleen ”Mitä tapahtuu?” osana Ylen Kulttuurin välikysymys -kampanjaa.[60] Toukokuussa Kela järjesti ilmaiskonsertin Helsingissä, jossa hän esiintyi Tennispalatsin katolla,[61] ja heinäkuussa hän esiintyi useiden muiden artistien kanssa uudella versiolla Juice Leskisen kappaleesta ”Viidestoista yö”.[62] Syyskuussa 2016 julkaistiin single ”Musta tuntuu multa”.[63]

2017–: Seitsemäs albumi

Keväällä 2017 TV5 esitti Anssi Kela ja isot biisit -musiikkiohjelman, jossa Kela ja vieraileva artisti versioivat kilpaa erilaisia suomalaisia hittikappaleita.[64] Ohjelman pohjalta Kela julkaisi kahdeksan singleä sekä kokoelmalevyn, joka nousi albumilistan neljännelle sijalle.[65] Toukokuussa 2017 Kela yhtyeineen esiintyi Helsingin jäähallissa 30 vuotta Kelaa -konsertissa, ja syyskuussa julkaistiin Jean Ramsayn toimittama ja Kalle Björklidin kuvaama Anssi Kela: Kosketusetäisyydellä -kirja.[7][66] Kelan seitsemännen albumin ensimmäinen single "Rakkaus upottaa" julkaistiin marraskuussa 2017. Se nousi latauslistan sijalle kahdeksan ja radiolistan sijalle 16.[67][68] Joulukuussa Kela yhtyeineen esiintyi Helsingin Kansalaistorin uudenvuodenjuhlassa, joka keräsi yli 80 000 katsojaa.[69] Kela osallistui tammikuussa 2018 jälleen Pekka Haaviston presidentinvaalikampanjaan julkaisemalla kappaleen ”Siksi Pekka” yhdessä Markus Nordenstrengin, Olavi Uusivirran ja Pauliina Kokkosen kanssa nimellä Tres Cojones feat. Pauliina Kokkonen.[70] Huhtikuussa 2018 julkaistiin single ”Ilves”, joka nousi radiolistan sijalle 6.[71][72] Kelan seitsemäs albumi julkaistaan 14. syyskuuta 2018, ja hän aloittaa sen jälkeen konserttisalikiertueen.[73]

Yksityiselämä

Kela on kasvissyöjä ja absolutisti.[74] Hän oli naimisissa Minna Kelan kanssa vuoteen 2004 asti, ja heillä on yksi yhteinen tyttölapsi.[75] Kela on sittemmin asunut avoliitossa kilpa-autoilija Sanna Pinolan kanssa.[75] Kelan toinen tyttö syntyi vuonna 2013.[74] Vuoteen 2003 asti Kela asui Nummelassa. Sieltä hän muutti Helsingin Punavuoreen.[75] Sittemmin Kela on asunut Käpylässä.[1]

Artistius

Musiikkityyli ja vaikutteet

Suurimmiksi musiikillisiksi esikuvikseen Kela on nimennyt Juha Kelan, Bruce Springsteenin, Neil Youngin ja Ritchie Blackmoren.[76] Yhdeksäs hetki -yhtyeen musiikki oli kitarapainotteista poppia, mutta myöhemmin vaikutteita ryhdyttiin ottamaan hard rockista, speed metalista, funkista ja rapista.[6] Pekan ja Suden debyyttialbumilla yhtyeen suurin musiikillinen vaikuttaja oli Jellyfish, ja Kelan laulutyyli oli huomattavan korkea ja nasaali myöhempään verrattuna.[7] Yhtyeen hajottua Kela päätti muuttaa kirjoitustyyliään ottaen vaikutteita perinteisistä laulaja-lauluntekijöistä. Samalla hän muokkasi omaa lauluaan Joni Mitchellin innoittamana pehmeämmäksi ja puhemaisemmaksi.[2][9] Näiden muutosten myötä syntyneen Nummela-albumin keskeisimpiin piirteisiin kuuluivat myös akustinen kitara, huuliharppu sekä erilaiset konemusiikin elementit.[23] Kela myös soitti miltei kaikki albumin instrumentit itse.[10]

Suuria kuvioita -albumilla Kela halusi luoda ”luomumman” ja ”rokkaavamman” levyn kuin Nummela. Täten konerytmejä ei albumilla kuulla lainkaan, ja akustinen kitara toimii pääinstrumenttina vain yhdessä kappaleessa.[23] Albumilla hyödynnetään myös muita soittajia, muun muassa Lemonator-yhtyettä kappaleilla ”1972” ja ”Mies ja meri”.[21] Vaikutteita Kela otti Neil Young ja Crazy Horse -yhtyeeltä sekä Bruce Springsteenilta valituissa kappaleissa.[23] Rakkaus on murhaa -albumilla kuultiin vaikutteita The E Street Bandiltä, Tom Pettyltä, Burt Bacharachilta ja The Carpenters -duolta.[77] Kela soitti jälleen suurimman osan albumin raidoista itse, muutamia rumpuja, torvia ja Pekka Kuusiston sovittamia jousia lukuunottamatta.[78] Aukio-albumilla Kela päätti hyödyntää taustayhtyettään koko levyllä käytettyään heitä aiemmin vain satunnaisilla kappaleilla.[33] Anssi Kela -albumilla Kela palasi työskentelemään yksin ja otti tällä kertaa vaikutteita 1980-luvun musiikista, kuten Michael Jacksonilta, Duran Duranilta sekä Foreignerilta.[79] Valituissa kappaleissa kuullaan myös elementtejä suomalaisesta rapista.[80] Nostalgiaa-albumi jatkoi edeltäjänsä tyyliin ja otti lisää vaikutteita muun muassa Kate Bushilta, Princeltä ja Fleetwood Maciltä.[81]

Sanoitukset

Yhdeksäs hetki -yhtye sai alkunsa gospel-yhyeenä, joten sanoitukset painottuivat pääasiassa kristinuskoon.[6] Pekka ja Susi -yhtyeessä Kelan sanoitukset olivat tämän omin sanoin ”parhaimmillaan näppärää kielikuvilla leikittelyä ja huonoimmillaan merkityksetöntä sanahelinää”.[7] Yhtyeen hajottua Kela päätti muutta sanoituksiaan enemmän suoraviivaiseksi tarinankerronnaksi, mikä syntyi vastareaktiona ”epämääräisten metaforien tasoilla” liikkuville suomenkielisille sanoituksille.[2][9] Vaikutteita hän otti kantrimusiikista ja Raymond Carverin kirjasta Rivi riviltä, lyönti lyönniltä, jonka hän oli saanut lahjaksi Asko Kalloselta vuonna 1994.[9] Lisää vaikutteita Kela sai muun muassa Bruce Springsteeniltä, jonka ”My Hometown” inspiroi suoraan Kelan omaelämäkerrallisen ”Nummela”-kappaleen.[9] Rakkaus on murhaa -albumin jälkeen Kela kirjoitti esikoisromaaninsa Kesä Kalevi Sorsan kanssa, jonka innoittamana hän halusi selvittää kuinka pitkälle tarinankerronnaliset sanoitukset voi viedä.[33] Täten Kela päätti seuraavan albuminsa olevan konseptilevy, jossa jokainen kappale on osa yhtä suurempaa tarinaa.[33] Samalla hän pyrki muokkaamaan sanoitustensa sanajärjestystä enemmän kieliopin mukaiseksi.[33]

Taustayhtye

Anssi Kela yhtyeineen marraskuussa 2014. Vasemmalta oikealle: Tuomas Wäinölä, Ville Kela, Anssi Kela, Antti Karsisalmi ja Saara Metsberg

Nykyinen kokoonpano

  • Anssi Kela – laulu, kitara (2001–nykyhetki)
  • Antti Karisalmi - basso (2001–nykyhetki)
  • Saara Metsberg – koskettimet (2001–nykyhetki)
  • Ville Kela – rummut (2001–2004, 2013–nykyhetki), kitara (2004–2013)
  • Tuomas Wäinölä – kitara (2013–nykyhetki)

Entiset jäsenet

  • Jani Auvinen – rummut (2001)
  • Anna Kuoppamäki – koskettimet (2001)
  • Kelly Ketonen – rummut (2001–2013)

Tuuraajat

Aikajana

Diskografia

Pääartikkeli: Anssi Kelan diskografia

Bibliografia

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Anssi Kela ei kelvannut helsinkiläiseksi Helsingin uutiset. 8.8.2012. Viitattu 10.3.2016.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u Biografia anssikela.com. Viitattu 22.4.2018.
  3. ↑ a b Anssi Kela: Nuorena kuollut muusikkoisä kannusti soittamaan Iltalehti. 28.4.2015. Viitattu 23.4.2018.
  4. ↑ Anssi Kela: Kysymyksiä ja vastauksia - Sivu 15 anssikela.com. Viitattu 29.4.2018.
  5. ↑ Anssi Kela, voiko avaruudessa itkeä? Keski-Uusimaa. 6.4.2016. Viitattu 9.5.2018.
  6. ↑ a b c d e f g Pekka ja Susi anssikela.com. Viitattu 28.4.2018.
  7. ↑ a b c d e f g h i j k l Anssi Kelan albumimuistelmat: tarina siitä, kuinka Pekka ja Susi kohosi tähteyden porteille vain pudotakseen kipeästi pilvilinnoista Soundi. 15.2.2017. Viitattu 22.4.2018.
  8. ↑ Sisältää hitin: Levyt ja esittäjät Suomen musiikkilistoilla vuodesta 1961: PAU - PER suomenlistalevyt.blogspot.com. Viitattu 4.6.2018.
  9. ↑ a b c d e f Anssi Kelan albumimuistelmat – levy-yhtiö antoi vielä yhden mahdollisuuden, ja se kannatti: syntyi albumi nimeltä Nummela Soundi. 24.2.2017. Viitattu 22.4.2018.
  10. ↑ a b c Nummela-albumin kansilehtinen
  11. ↑ Vain elämää on 2000-luvun myydyin levy Suomessa Helsingin Sanomat. 20.12.2012. Viitattu 20.12.2012.
  12. ↑ a b c d e f g Levyarvosteluja anssikela.com. Viitattu 22.4.2018.
  13. ↑ a b c d e Sisältää hitin: Levyt ja esittäjät Suomen musiikkilistoilla vuodesta 1961: KAS - KES suomenlistalevyt.blogspot.fi. Viitattu 19.8.2015.
  14. ↑ a b c d e f g Sooloura anssikela.com. Viitattu 22.4.2018.
  15. ↑ Bändi 2001–2012 anssikela.com. Viitattu 23.4.2018.
  16. ↑ Elämä lapselle -konsertti soi jälleen Kaleva. 18.7.2001. Viitattu 22.4.2018.
  17. ↑ Anssi Kela paljastaa, miksi Milla-hitissä miehen olkaan on tatuoitu Jack Nicholson eikä Jim Morrison Ilta-Sanomat. 13.10.2015. Viitattu 22.4.2018.
  18. ↑ Arkistovuosi 2001 emmagaala.fi. Viitattu 23.4.2018.
  19. ↑ a b Anssi Kela: Kaksi Emma-ehdokkuutta anssikela.com. Viitattu 23.4.2018.
  20. ↑ a b Anssi Kela: Soittolista: Sivuraiteilla anssikela.com. Viitattu 5.5.2018.
  21. ↑ a b c Suuria kuvioita -albumin kansilehtinen
  22. ↑ a b c d e f Formulatarina anssikela.com. Viitattu 6.5.2018.
  23. ↑ a b c d Ensimmäinen askel kohti varjojen maita – vuonna 2002 Anssi Kela joutui mahdottoman urakan eteen Soundi. 7.3.2017. Viitattu 22.4.2018.
  24. ↑ Suomalaisrockarit maksavat velkaa nyt Aasialle hs.fi. 11.1.2005. Helsingin Sanomat. Viitattu 7.6.2018.
  25. ↑ Anssi Kela: Anssi Emma-ehdokkaana anssikela.com. 18.1.2006. Viitattu 25.4.2018.
  26. ↑ Anssi Kela: Keikkailu alkaa taas anssikela.com. 2.11.2005. Viitattu 25.4.2018.
  27. ↑ Anssi Kela: Anssi vaihtaa lauluntekovaihteelle anssikela.com. 3.10.2006. Viitattu 25.4.2018.
  28. ↑ Anssi Kela teki biisin maahanmuuttajista MTV. 18.04.2007. Viitattu 22.4.2018.
  29. ↑ Anssi Kelan ristitiita: ”Puuta halaileva hippi ajaa formulaa” Teknavi. 4.10.2016. Viitattu 22.4.2018.
  30. ↑ Anssi Kela: Anssi Unicefin Tukijoukossa anssikela.com. 4.3.2008. Viitattu 2.5.2018.
  31. ↑ Anssi Kela: The Hulatones anssikela.com. 31.3.2008. Viitattu 2.5.2018.
  32. ↑ Anssi Kela: Unicef-ilta Tavastialla 12. kesäkuuta anssikela.com. 21.5.2008. Viitattu 6.5.2018.
  33. ↑ a b c d e Kaupallinen itsemurha Anssi Kelan tapaan – lauluntekijä kulki vuonna 2009 yhden polun loppuun, ja se polku vei pohjalle Soundi. 24.4.2017. Viitattu 22.4.2018.
  34. ↑ a b Anssi Kela: Haaveiden ilta anssikela.com. 9.6.2009. Viitattu 25.4.2018.
  35. ↑ Anssi Kela - "Aamu" Listasijoitukset Musiikkituottajat. Viitattu 23.4.2018.
  36. ↑ Anssi Kela: Vuoden paketointi anssikela.com. 31.12.2009. Viitattu 25.4.2018.
  37. ↑ a b Anssi Kela: Uusi levytyssopimus anssikela.com. 21.6.2012. Viitattu 25.4.2018.
  38. ↑ Anssi Kela: Musiikkipuoti anssikela.com. 16.12.2010. Viitattu 2.5.2018.
  39. ↑ Anssi Kela: Pieni juhlakiertue anssikela.com. 2.9.2011. Viitattu 25.4.2018.
  40. ↑ Anssi Kela yllätti räppäämällä sykkivästä eturauhasesta MTV. 24.11.2011. Viitattu 25.4.2018.
  41. ↑ Anssi Kela: Piiloraita anssikela.com. 17.4.2012. Viitattu 25.4.2018.
  42. ↑ Hetkiä Kalliossa Yle. Viitattu 23.4.2018.
  43. ↑ Anssi Kela - "Levoton tyttö" Listasijoitukset Musiikkituottajat. Viitattu 23.4.2018.
  44. ↑ Anssi Kelan hitti oli viime vuoden soitetuin kappale MTV. 14.7.2014. Viitattu 31.5.2018.
  45. ↑ a b Muutoksia bändiin anssikela.com. Viitattu 22.4.2018.
  46. ↑ Anssi Kela: Emma-palkinnon saamatta jääminen harmitti MTV. 08.03.2014. Viitattu 23.4.2018.
  47. ↑ Anssi Kela yllättää – pyörsi päätöksensä levyn julkaisusta mtv.fi. 30.9.2014. MTV.fi. Viitattu 30.9.2014.
  48. ↑ a b Anssi Kela - Nostalgiaa Listasijoitukset Musiikkituottajat. Viitattu 23.4.2018.
  49. ↑ Tässä he ovat: uudet upeat Vain elämää -artistit! Nelonen. 2.6.2015. Viitattu 22.4.2018.
  50. ↑ Anssi Kela - "2080-luvulla" Listasijoitukset Musiikkituottajat. Viitattu 23.4.2018.
  51. ↑ a b Hakkerit pilasivat Anssi Kelan Martin-haasteen – tänään voittaja vihdoin selviää Radio Nova. 26.11.2015. Viitattu 6.5.2018.
  52. ↑ Anssi Kela: Afromikko voitti Martin-haasteen! Anssi Kela. 27.11.2015. Viitattu 23.4.2018.
  53. ↑ Vain elämää –albumit julkaistaan perjantaina 30.10.2015 warnermusic.fi. 28.10.2015. Warner Music Finland. Viitattu 3.5.2018.
  54. ↑ Mitä tapahtui Anssi Kelan Puistossa-kappaleen Petri Ruususelle? Radio Nova. 16.12.2015. Viitattu 23.4.2018.
  55. ↑ Anssi Kela - "Petri Ruusunen" Listasijoitukset Musiikkituottajat. Viitattu 23.4.2018.
  56. ↑ Anssi Kela sanoo Instagramissa: Hetkinen, mitäs täällä tapahtuu: kävin pitkästä aikaa kurkkaamassa, minkä verran biisejäni on kuunneltu Spotifyssa, ja Petri Ruusunen on kaikessa hiljaisuudessa YLITTÄNYT PLATINARAJAN! Hejsan, hopsan! Ensimmäinen platinaa striimannut biisini – tätä juhlistetaan makeisilla. Vuolaat kiitokset kaikille kuuntelijoilleni. 19.7.2017. Instagram. Viitattu 9.5.2018.
  57. ↑ Anssi Kelan hurja keikkameininki tallennettiin levylle – live-tupla ilmestyy ennen joulua Soundi. 25.10.2016. Viitattu 23.4.2018.
  58. ↑ Anssi Kela - Parasta aikaa Listasijoitukset Musiikkituottajat. Viitattu 23.4.2018.
  59. ↑ Anssi Kela hylkäsi rokahtavan biisin levyltään – julkaistiin nyt Elastisen uudistamana versiona! MTV. 11.4.2016. Viitattu 23.4.2018.
  60. ↑ Anssi Kela: ”Eikö jumalauta voitais vain olla?” Yle. 21.3.2016. Viitattu 4.5.2018.
  61. ↑ Anssi Kela esiintyy Tennispalatsin katolla – seuraa suoraa lähetystä ISTV:stä klo 17! Ilta-Sanomat. 6.5.2016. Viitattu 23.4.2018.
  62. ↑ YleX Ensinäyttö: Tältä kuulostaa, kun Anssi Kela, Vilma Alina, Pyhimys ja muut nykyartistit tulkitsevat Juicea YleX. 4.7.2016. Viitattu 25.4.2018.
  63. ↑ Anssi Kelan uusi kappale on oodi mustalle värille - kuuntele Voice.fi. 21.9.2016. Viitattu 23.4.2018.
  64. ↑ Laurila, Elina: Anssi Kela isännöi uutta ohjelmaa – käy Suomi-hittien kimppuun muun muassa Sannin ja JVG:n kanssa Aamulehti. 1.12.2016. Viitattu 23.2.2017.
  65. ↑ Anssi Kela Ja Isot Biisit Listasijoitukset Musiikkituottajat. Viitattu 15.5.2017.
  66. ↑ Anssi Kelasta kirja, joka vie kosketusetäisyydelle – luvassa jotain erilaista Rumba. 26.5.2017. Viitattu 23.4.2018.
  67. ↑ Anssi Kela - "Rakkaus upottaa" Listasijoitukset Musiikkituottajat. Viitattu 23.4.2018.
  68. ↑ Chart Search - Billboard - Anssi Kela: Rakkaus Upottaa billboard.com. Viitattu 10.5.2018.
  69. ↑ Kansalaistorin uudenvuodenjuhla keräsi 85 000 kävijää – lastentapahtuma suurin yllättäjä Helsingin Uutiset. 1.1.2018. Viitattu 6.5.2018.
  70. ↑ Tres Cojones: Siksi Pekka feat. Pauliina Kokkonen - Siksi Pekka YouTube. 19.1.2018. Viitattu 7.5.2018.
  71. ↑ Vieraana Anssi Kela: Ilves-biisi on kuin Mikan faijan BMW vuosimallia 2018 YleX. 24.4.2018. Viitattu 25.4.2018.
  72. ↑ Anssi Kela - "Ilves" Musiikkituottajat. Viitattu 17.6.2018.
  73. ↑ Anssi Kela syksyllä konserttisalikiertueelle - myös levy luvassa Radio Suomirock. 8.5.2018. Viitattu 8.5.2018.
  74. ↑ a b Anssi Kela: ”Lapsille pitää sanoa, että tykkää” Anna. 8.11.2015. Viitattu 23.4.2018.
  75. ↑ a b c Koti myynnissä 15.1.2008. Iltalehti. Viitattu 11.2.2016.
  76. ↑ Anssi Kela: Sylttytehdas anssikela.com. Viitattu 28.4.2018.
  77. ↑ Väliinputoajan tarina – Anssi Kela muistelee Rakkaus on murhaa -albumin syntyä, kukoistusta ja vaivihkaista hiipumista Soundi. 6.4.2017. Viitattu 28.4.2018.
  78. ↑ Rakkaus on murhaa -albumin kansilehtinen
  79. ↑ Anssi Kela: Verbaalimaistiaiset anssikela.com. Viitattu 28.4.2018.
  80. ↑ Anssi Kelasta on jälleen lupa tykätä Yle. 1.3.2013. Viitattu 28.4.2018.
  81. ↑ Kasarimaniaa, Queen-fanitusta ja synkkä ojanpohja: aikamatkalla Anssi Kelan kanssa Rumba. 15.5.2015. Viitattu 28.4.2018.
  82. ↑ Anssi Kela: 21.09.2001 KEURUU, CLUB B 52 anssikela.com. Viitattu 28.4.2018.
  83. ↑ Anssi Kela - Kaatua kuin puu (Rytmikorjaamo 4.4.2014) YouTube. Viitattu 28.4.2018.
  84. ↑ Emilia Takayama Rockway. Viitattu 28.4.2018.
  85. ↑

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Anssi Kela.


 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Anssi_Kela&oldid=17388484”