Ero sivun ”Alavieska” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Pelastettu 5 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.8 |
p kapulakielisyyksiä ja itsestäänselvyyksiä poistettu (pyyntö); ehkä myös oheismuokkauksia (AWB) |
||
Rivi 35: | Rivi 35: | ||
Alavieskan päävesistö on kunnan halki kaakosta luoteeseen virtaava [[Kalajoki (joki)|Kalajoki]]. Kalajokeen laskee Alavieskassa kaksi sivujokea, [[Kähtävänoja]] ja [[Jukulaisoja]]. Kunnan pohjoisosa kuuluu [[Pyhäjoki (joki)|Pyhäjokeen]] laskevaan Talusojan vesistöalueeseen. Järviä kunnassa ei ole lainkaan. |
Alavieskan päävesistö on kunnan halki kaakosta luoteeseen virtaava [[Kalajoki (joki)|Kalajoki]]. Kalajokeen laskee Alavieskassa kaksi sivujokea, [[Kähtävänoja]] ja [[Jukulaisoja]]. Kunnan pohjoisosa kuuluu [[Pyhäjoki (joki)|Pyhäjokeen]] laskevaan Talusojan vesistöalueeseen. Järviä kunnassa ei ole lainkaan. |
||
Metsät peittävät yli puolet Alavieskan maa-alasta. [[Suo|Soita]], pääasiassa [[räme |
Metsät peittävät yli puolet Alavieskan maa-alasta. [[Suo|Soita]], pääasiassa [[räme]]itä, on paljon. Suurimpia soita ovat Sivakkaneva, Aittoneva ja Koiraneva, jotka on reunaosiltaan paikoin kuivattu.<ref name="Finlandia8" /> |
||
===Kylät ja kulmakunnat=== |
===Kylät ja kulmakunnat=== |
||
Rivi 49: | Rivi 49: | ||
== Historia == |
== Historia == |
||
[[Tiedosto:Alavieska Church before 1916.JPG| |
[[Tiedosto:Alavieska Church before 1916.JPG|pienoiskuva|vasen|250px|Alavieskan kirkko ennen vuotta 1916.]] |
||
Alavieskan seudulla on ollut asutusta jo [[kivikausi|kivikaudella]]. Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty muun muassa Takkulan ja Naamakankaan alueelta. Lisäksi kunnan alueelta on löydetty lukuisia kivikautisia esineitä, kuten kirveitä ja talttoja. Seutua hallitsivat pitkään [[lappalainen|lappalaiset]], jotka saivat väistyä vasta keskiajan lopulla [[kainulaiset|yläsatakuntalaisten]] ja [[Hämäläiset|hämäläisten]] erämiesten tieltä. Seutu kuului aluksi [[Saloinen|Salon]] ja vuodesta 1540 alkaen [[Kalajoki|Kalajoen]] [[seurakunta]]an. Perimätiedon mukaan seudun ensimmäiset vakinaiset asukkaat olivat Jotunin eli Jutilan veljekset, jotka tulivat alueelle Kalajoen ankaraa [[kirkkoherra]]a pakoon. Jutila onkin Alalan ja Vuotilan ohella Alavieskan vanhimpia taloja. Vuonna 1548 seudulla oli jo 12 taloa.<ref name="Finlandia8" /> |
Alavieskan seudulla on ollut asutusta jo [[kivikausi|kivikaudella]]. Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty muun muassa Takkulan ja Naamakankaan alueelta. Lisäksi kunnan alueelta on löydetty lukuisia kivikautisia esineitä, kuten kirveitä ja talttoja. Seutua hallitsivat pitkään [[lappalainen|lappalaiset]], jotka saivat väistyä vasta keskiajan lopulla [[kainulaiset|yläsatakuntalaisten]] ja [[Hämäläiset|hämäläisten]] erämiesten tieltä. Seutu kuului aluksi [[Saloinen|Salon]] ja vuodesta 1540 alkaen [[Kalajoki|Kalajoen]] [[seurakunta]]an. Perimätiedon mukaan seudun ensimmäiset vakinaiset asukkaat olivat Jotunin eli Jutilan veljekset, jotka tulivat alueelle Kalajoen ankaraa [[kirkkoherra]]a pakoon. Jutila onkin Alalan ja Vuotilan ohella Alavieskan vanhimpia taloja. Vuonna 1548 seudulla oli jo 12 taloa.<ref name="Finlandia8" /> |
||
Alavieskaan perustettiin 1733 Kalajoen saarnahuonekunnaksi ja 1782 se sai kappelin oikeudet. Seurakunta itsenäistyi lopullisesti vasta 1870. Alavieskan kunta oli perustettu jo 1866. Asukkaat saivat toimeentulonsa maataloudesta ja kalastuksesta. Lisäksi [[tervanpoltto|poltettiin tervaa]] ja valmistettiin [[salpietari]]a ja [[potaska]]a. [[1800-luku|1800-luvun]] alkupuolella [[Alavieskanjärvi]] kuivatettiin peltoalan lisäämiseksi. Kuivatuskanavan rakentaminen Alavieskanjärvestä Kalajokeen oli hyvin työlästä maaston kallioisuuden vuoksi.<ref name="Finlandia8">{{kirjaviite | Tekijä=Kalevi Rikkinen ym. |Nimeke=Finlandia, Otavan iso maammekirja 8|Julkaisupaikka= Helsinki | Julkaisija= Otava|Vuosi= 1986| ISBN = 951-1-09142-5}}</ref> |
Alavieskaan perustettiin 1733 Kalajoen saarnahuonekunnaksi ja 1782 se sai kappelin oikeudet. Seurakunta itsenäistyi lopullisesti vasta 1870. Alavieskan kunta oli perustettu jo 1866. Asukkaat saivat toimeentulonsa maataloudesta ja kalastuksesta. Lisäksi [[tervanpoltto|poltettiin tervaa]] ja valmistettiin [[salpietari]]a ja [[potaska]]a. [[1800-luku|1800-luvun]] alkupuolella [[Alavieskanjärvi]] kuivatettiin peltoalan lisäämiseksi. Kuivatuskanavan rakentaminen Alavieskanjärvestä Kalajokeen oli hyvin työlästä maaston kallioisuuden vuoksi.<ref name="Finlandia8">{{kirjaviite | Tekijä=Kalevi Rikkinen ym. |Nimeke=Finlandia, Otavan iso maammekirja 8 |Julkaisupaikka= Helsinki | Julkaisija= Otava |Vuosi= 1986| ISBN = 951-1-09142-5}}</ref> |
||
== Hallinto == |
== Hallinto == |
||
Rivi 60: | Rivi 60: | ||
Alavieska on elinkeinoluonteeltaan perinteinen maatalouspitäjä, mutta nykyisin (lähinnä) puu- ja metalliteollisuus sekä erilaiset palvelut työllistävät jo 80 prosenttia ammatissa toimivasta väestöstä. |
Alavieska on elinkeinoluonteeltaan perinteinen maatalouspitäjä, mutta nykyisin (lähinnä) puu- ja metalliteollisuus sekä erilaiset palvelut työllistävät jo 80 prosenttia ammatissa toimivasta väestöstä. |
||
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Auto- ja Konekorjaamo Marjakangas, EH-Turkis Oy ja Louhinta Kääntä Oy. |
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Auto- ja Konekorjaamo Marjakangas, EH-Turkis Oy ja Louhinta Kääntä Oy.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9262761#Alavieska | Nimeke = Alueen Alavieska yhteisöverotiedot | Julkaisu = Yle | Viitattu = 6.2.2018 }}</ref> Kunnan eniten työllistävä yritys on Vieskan Elementti Oy. |
||
==Väestönkehitys== |
==Väestönkehitys== |
||
Rivi 86: | Rivi 86: | ||
===Taajamat=== |
===Taajamat=== |
||
Vuoden 2017 lopussa Alavieskassa oli 2 |
Vuoden 2017 lopussa Alavieskassa oli 2 610 asukasta, joista 1 364 asui [[Taajamat Suomessa|taajamassa]], 1 228 haja-asutusalueilla ja 18:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Alavieskan taajama-aste on 52,6 %.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | Nimeke =Taajama-aste alueittain 31.12.2017 | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =2.12.2018 | Kieli = | arkisto =https://web.archive.org/web/20190716153808/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | arkistoitu =16.7.2019 }}</ref> Kunnassa on vain yksi taajama, [[Alavieskan kirkonkylä]].<ref name="taajamat kunnittain 2011">{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px | Nimeke =Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =2.12.2018 | Kieli = | arkisto =https://web.archive.org/web/20190714130747/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px/ | arkistoitu =14.7.2019 }}</ref> |
||
==Seurakunnat== |
==Seurakunnat== |
||
Rivi 108: | Rivi 108: | ||
==Välimatkoja== |
==Välimatkoja== |
||
*[[Kuva:Ylivieska.vaakuna.svg|23px]] [[Ylivieska]] 16 |
*[[Kuva:Ylivieska.vaakuna.svg|23px]] [[Ylivieska]] 16 km |
||
*[[Kuva:Helsinki.vaakuna.svg|23px]] [[Helsinki]] 530 |
*[[Kuva:Helsinki.vaakuna.svg|23px]] [[Helsinki]] 530 km |
||
*[[Kuva:Oulu.vaakuna.svg|23px]] [[Oulu]] 141 |
*[[Kuva:Oulu.vaakuna.svg|23px]] [[Oulu]] 141 km |
||
*[[Kuva:Kokkola.vaakuna.svg|23px]] [[Kokkola]] 85 |
*[[Kuva:Kokkola.vaakuna.svg|23px]] [[Kokkola]] 85 km |
||
*[[Kuva:Kruunupyy.vaakuna.svg|23px]] [[Kokkola-Pietarsaaren lentoasema|Kokkola-Pietarsaaren lentoasema (Kruunupyy)]] 105 |
*[[Kuva:Kruunupyy.vaakuna.svg|23px]] [[Kokkola-Pietarsaaren lentoasema|Kokkola-Pietarsaaren lentoasema (Kruunupyy)]] 105 km |
||
*[[Kuva:Himanka.vaakuna.svg|23px]] [[Kalajoki|Kalajoen]] [[Rahjan satama]] 35 |
*[[Kuva:Himanka.vaakuna.svg|23px]] [[Kalajoki|Kalajoen]] [[Rahjan satama]] 35 km |
||
==Ruokakulttuuri== |
==Ruokakulttuuri== |
||
Rivi 130: | Rivi 130: | ||
{{Pohjois-Pohjanmaa}} |
{{Pohjois-Pohjanmaa}} |
||
[[Luokka:Alavieska|*]] |
[[Luokka:Alavieska|*]] |
Versio 29. toukokuuta 2021 kello 21.40
Alavieska | |
---|---|
![]() |
![]() |
sijainti |
|
Alavieskan kirkko |
|
Sijainti | |
Maakunta | Pohjois-Pohjanmaan maakunta |
Seutukunta | Ylivieskan seutukunta |
Kuntanumero | 009 |
Hallinnollinen keskus | Alavieskan kirkonkylä |
Perustettu | 1879 |
Kokonaispinta-ala |
253,02 km² 270:nneksi suurin 2022 [1] |
– maa | 251,50 km² |
– sisävesi | 1,52 km² |
Väkiluku |
2 437 239:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
– väestötiheys | 9,69 as./km² (31.12.2023) |
Ikäjakauma | 2020 [3] |
– 0–14-v. | 19,3 % |
– 15–64-v. | 55,8 % |
– yli 64-v. | 24,9 % |
Äidinkieli | 2023 [4] |
– suomenkielisiä | 97,9 % |
– ruotsinkielisiä | 0,2 % |
– muut | 1,9 % |
Kunnallisvero |
9,30 % 92:nneksi suurin 2024 [5] |
Kunnanjohtaja | Kari Pentti |
Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
2017–2021[6] • Kesk. • Ps. • Vihr. • KD • Vas. • Kok. |
13 4 1 1 1 1 |
www.alavieska.fi |
Alavieska on Suomen kunta, joka sijaitsee Oulun Eteläisessä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 437 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 253,02 km², josta 1,52 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 9,69 asukasta/km². Alavieskan naapurikunnat ovat Kalajoki, Merijärvi, Oulainen ja Ylivieska.
Alavieskassa toimii urheiluseura Alavieskan Viri.
Maantiede
Alavieska on tyypillistä Pohjanmaan lakeutta, jossa korkeuserot pysyttelevät 5–10 metrissä. Vain kunnan itäosassa maasto on hieman vaihtelevampaa. Kallioperä on pääasiassa liuskeita, kvartsi- ja granodioriitteja sekä muita syväkiviä. Kallioperässä on myös pieniä määriä jalometalleja. Yleisimmät maalajit ovat moreeni ja turve, jotka peittävät varsinkin kunnan reuna-alueita. Savea, hiesua ja hietaa on Kalajoki- ja Talusojalaaksossa, mutta sen sijaan soraa ja hiekkaa on kunnassa hyvin vähän.[7]
Alavieskan päävesistö on kunnan halki kaakosta luoteeseen virtaava Kalajoki. Kalajokeen laskee Alavieskassa kaksi sivujokea, Kähtävänoja ja Jukulaisoja. Kunnan pohjoisosa kuuluu Pyhäjokeen laskevaan Talusojan vesistöalueeseen. Järviä kunnassa ei ole lainkaan.
Metsät peittävät yli puolet Alavieskan maa-alasta. Soita, pääasiassa rämeitä, on paljon. Suurimpia soita ovat Sivakkaneva, Aittoneva ja Koiraneva, jotka on reunaosiltaan paikoin kuivattu.[7]
Kylät ja kulmakunnat
Alavieskassa on kuusi henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967):[8]
Kulmakuntia ovat lisäksi Jukulainen ja Saarenkylä.
Historia
Alavieskan seudulla on ollut asutusta jo kivikaudella. Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty muun muassa Takkulan ja Naamakankaan alueelta. Lisäksi kunnan alueelta on löydetty lukuisia kivikautisia esineitä, kuten kirveitä ja talttoja. Seutua hallitsivat pitkään lappalaiset, jotka saivat väistyä vasta keskiajan lopulla yläsatakuntalaisten ja hämäläisten erämiesten tieltä. Seutu kuului aluksi Salon ja vuodesta 1540 alkaen Kalajoen seurakuntaan. Perimätiedon mukaan seudun ensimmäiset vakinaiset asukkaat olivat Jotunin eli Jutilan veljekset, jotka tulivat alueelle Kalajoen ankaraa kirkkoherraa pakoon. Jutila onkin Alalan ja Vuotilan ohella Alavieskan vanhimpia taloja. Vuonna 1548 seudulla oli jo 12 taloa.[7]
Alavieskaan perustettiin 1733 Kalajoen saarnahuonekunnaksi ja 1782 se sai kappelin oikeudet. Seurakunta itsenäistyi lopullisesti vasta 1870. Alavieskan kunta oli perustettu jo 1866. Asukkaat saivat toimeentulonsa maataloudesta ja kalastuksesta. Lisäksi poltettiin tervaa ja valmistettiin salpietaria ja potaskaa. 1800-luvun alkupuolella Alavieskanjärvi kuivatettiin peltoalan lisäämiseksi. Kuivatuskanavan rakentaminen Alavieskanjärvestä Kalajokeen oli hyvin työlästä maaston kallioisuuden vuoksi.[7]
Hallinto
Alavieskan kunnanjohtaja on vuoden 2019 marraskuusta Kari Pentti. Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista 13 on Keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]
Talous
Alavieska on elinkeinoluonteeltaan perinteinen maatalouspitäjä, mutta nykyisin (lähinnä) puu- ja metalliteollisuus sekä erilaiset palvelut työllistävät jo 80 prosenttia ammatissa toimivasta väestöstä.
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Auto- ja Konekorjaamo Marjakangas, EH-Turkis Oy ja Louhinta Kääntä Oy.[9] Kunnan eniten työllistävä yritys on Vieskan Elementti Oy.
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Alavieskassa oli 2 610 asukasta, joista 1 364 asui taajamassa, 1 228 haja-asutusalueilla ja 18:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Alavieskan taajama-aste on 52,6 %.[11] Kunnassa on vain yksi taajama, Alavieskan kirkonkylä.[12]
Seurakunnat
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Alavieskassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[13]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Alavieskan alueella toimii Oulun ortodoksinen seurakunta.[14]
Palvelut
Alavieskassa toimii yksi koulu, Alavieskan yhtenäiskoulu.[15] Someronkylän, Kähtävän ja Taluskylän kyläkoulut on lakkautettu 2010-luvulla.[16] Elinkeino- ja maaseutupalveluja ostetaan Kalajoelta ja ympäristöpalveluja Ylivieskasta. Peruspalveluita tuottaa peruspalvelukuntayhtymä Kallio,[17] johon kuuluvat myös Nivala, Sievi ja Ylivieska.[18]
Kuuluisia alavieskalaisia
- Antti Isotalus, HTM, kaupunginjohtaja, kunniatohtori
- Pentti Kahma, kiekonheittäjä
- Teemu Kattilakoski, hiihtäjä
- Rauli Pudas, seiväshyppääjä
- Heikki Saari, saarnaaja
- Tauno Satomaa, kanttori-urkuri ja kuoronjohtaja
- Heikki Simonen, kansanedustaja
- Niilo Visuri, kansakouluntarkastaja
Välimatkoja
Ylivieska 16 km
Helsinki 530 km
Oulu 141 km
Kokkola 85 km
Kokkola-Pietarsaaren lentoasema (Kruunupyy) 105 km
Kalajoen Rahjan satama 35 km
Ruokakulttuuri
Alavieskan pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla uunissa valmistettu naudanliharuoka pöysti.[19]
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ a b Kuntavaalit 2017, Alavieska Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ a b c d Kalevi Rikkinen ym.: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.
- ↑ Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi, s. 30. Helsinki: WSOY, 1967.
- ↑ Alueen Alavieska yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 6.2.2018.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 11.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/oulun-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Sivistyspalvelut Alavieska. Arkistoitu 7.2.2018. Viitattu 6.2.2018.
- ↑ Kyläkoulu on kunnan vetovoimatekijä Kaleva. 2007. Viitattu 6.2.2018.
- ↑ Kuntavaalit: Alavieska ajautumassa kriisikuntien listalle Yle. 2012. Viitattu 6.2.2018.
- ↑ Toimipaikat Peruspalvelukuntayhtymä Kallio. Arkistoitu 6.2.2018. Viitattu 6.2.2018.
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 168. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alavieska Wikimedia Commonsissa
|