Ero sivun ”Magnesium” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 91.155.202.32 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Putsari tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
→‎Urheilu ja krampit: Korjattu kirjoitusvirhe
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 91: Rivi 91:


====Urheilu ja krampit====
====Urheilu ja krampit====
Moni käyttää magnesiumia estääkseen [[suonenveto]]ja. Magnesiumin tehoa kramppien hoidossa on kuitenkin tutkittu vain vähän. Tutkimusten mukaan magnesiumin vanhusväestön öisiä lihaskouristuksia ehkäisevä vaikutus on vähäistä. Tutkimuksista saatu näyttö tästä on kohtalaista. Raskailla naisilla tehdyt kokeet ovat sen sijaan antaneet ristiriitaisia tuloksia.<ref>Magnesium for muscle cramps. https://www.cochrane.org/CD009402/NEUROMUSC_magnesium-for-muscle-cramps</ref><ref>Magnesium for muscle cramps. https://www.publish.csiro.au/hc/pdf/HC13253</ref><ref name="hs">{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ruoka/art-2000006104956.html|nimeke=Magnesium ei todennäköisesti auta suonenvetoihin, vaikka niin usein väitetään – Toimi näin, kun kramppi iskee|ajankohta=14.5.2019|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref>
Moni käyttää magnesiumia estääkseen [[suonenveto]]ja. Magnesiumin tehoa kramppien hoidossa on kuitenkin tutkittu vain vähän. Tutkimusten mukaan magnesiumin vanhusväestön öisiä lihaskouristuksia ehkäisevä vaikutus on vähäistä. Tutkimuksista saatu näyttö tästä on kohtalaista. Raskaana olevilla naisilla tehdyt kokeet ovat sen sijaan antaneet ristiriitaisia tuloksia.<ref>Magnesium for muscle cramps. https://www.cochrane.org/CD009402/NEUROMUSC_magnesium-for-muscle-cramps</ref><ref>Magnesium for muscle cramps. https://www.publish.csiro.au/hc/pdf/HC13253</ref><ref name="hs">{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ruoka/art-2000006104956.html|nimeke=Magnesium ei todennäköisesti auta suonenvetoihin, vaikka niin usein väitetään – Toimi näin, kun kramppi iskee|ajankohta=14.5.2019|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref>


===Saanti ja suositukset===
===Saanti ja suositukset===

Versio 26. huhtikuuta 2020 kello 20.54

Natrium ← Magnesium → Alumiini
Be
↑
Mg
↓
Ca  
 
 


Yleistä
Nimi Magnesium
Tunnus Mg
Järjestysluku 12
Luokka metalli
Lohko s
Ryhmä 2, maa-alkalimetalli
Jakso 3
Tiheys1,738 · 103 kg/m3
Kovuus2,0[1] (Mohsin asteikko)
Värihopeisen valkoinen
Löytövuosi, löytäjä 1755, Sir Humphrey Davy
Atomiominaisuudet
Atomipaino (Ar)24,3050[2]
Atomisäde, mitattu (laskennallinen)150 (145) pm
Kovalenttisäde130 pm
Van der Waalsin säde173 pm
Orbitaalirakenne[Ne] 3s2
Elektroneja elektronikuorilla 2, 8, 2
Hapetusluvut+II
Kiderakenneheksagonaalinen
Fysikaaliset ominaisuudet
Olomuoto kiinteä
Sulamispiste923 K (650 °C)
Kiehumispiste1 363 K (1 090 °C)
Moolitilavuus14,00 · 10−3 m3/mol
Höyrystymislämpö128 kJ/mol
Sulamislämpö8,48 kJ/mol
Höyrynpaine100 Pa 861 K:ssa
Äänen nopeus4 940 m/s karkaistuna 293,15 K:ssa
Muuta
Elektronegatiivisuus1,31 (Paulingin asteikko)
Ominaislämpökapasiteetti 1,023 kJ/(kg K)
Sähkönjohtavuus(20 °C) 22,8 · 106 S/m
Lämmönjohtavuus(300 K) 156 W/(m·K)
CAS-numero7439-95-4
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa

Magnesium (lat. magnesium) on alkuaine, jonka järjestysluku on 12, kemiallinen merkki Mg ja CAS-numero 7439-95-4. Se on kevyt, kirkkaan hopeanvalkoinen maa-alkalimetalli, jota käytetään esimerkiksi alumiini-magnesium-seosmetallien valmistukseen.

Esiintyminen

Kiteistä magnesiumia

Magnesium on kahdeksanneksi yleisin alkuaine maankuoressa. Sitä ei esiinny luonnossa vapaana alkuaineena vaan ainoastaan yhdisteinä, jotka yleensä ovat ioniyhdisteitä. Ioneina magnesiumia on paljon myös meriveteen liuenneena, etupäässä sulfaattina ja kloridina. Magnesiumia on myös useissa mineraaleissa, erityisesti dolomiitissa (sekakarbonaatti CaCO3·MgCO3) ja magnesiitissa (MgCO3).[3] Asbesti sekä talkki ovat myös magnesiumin yhdisteitä.

Maankuoressa magnesiumia on 23,3 kg/t ja merivedessä 1,35 kg/m3.lähde? Magnesiumin merkittävimmät esiintymisalueet ovat Ukraina, Kiina, Pohjois-Korea, Venäjä ja Australia.

Ominaisuudet

Magnesium on pehmeä ja yleisessä käytössä olevista metalleista kevyin. Magnesium painaa 30 prosenttia vähemmän kuin alumiini ja vain neljänneksen teräksestä.[4] Magnesium on kemiallisesti aktiivinen – se reagoi helposti heikkojenkin happojen, jopa veden, muttei fluorivetyhappojen eikä emästen kanssa. Reaktio viileän veden kanssa on erittäin hidas, mutta kiehuvassa vedessä se tapahtuu nopeasti. Ilmassa magnesium peittyy oksidikerroksella. Sen elektronegatiivisuus on 1,31 ja ensimmäinen ionisoitumisenergia 736 kJ/mol.

Yhdisteinä magnesiumia on yhteyttämisen kannalta tärkeässä klorofyllissä, ja se on tärkeä myös ihmisen elintoiminnoille. Magnesium toimii eräiden entsyymien aktivaattorina fotosynteesissä, soluhengityksessä ja nukleiinihappojen valmistuksessa. Magnesiumia tarvitaan erityisesti sydän- ja verenkiertoelimistössä ja se edistää A- ja E-vitamiinien sekä muiden mineraalien ja hivenaineiden hyväksikäyttöä. Magnesiumin on havaittu olevan keskeisessä roolissa ihmisen vuorokausirytmin säätelijänä, sillä solujen magnesiumpitoisuus vaihtelee vuorokaudenajan mukaan[5]. Magnesiumin määrä solussa vaikuttaa myös siihen, miten tehokkaasti solu pystyy polttamaan saamaansa ravintoa energiaksi.[5]

Valmistus

Magnesiumia valmistetaan teollisesti merivedestä.[3] Kalsiumkarbonaatti (CaCO3, kalkki) kuumennetaan kalsiumoksidiksi (CaO, poltettu kalkki), joka edelleen veden kanssa reagoi kalsiumhydroksidiksi (Ca(OH)2, sammutettu kalkki). Kalsiumhydroksidia tarvitaan luovuttamaan hydroksidi-ioni OH− meriveteen liuenneille Mg2+-ioneille, jolloin muodostuu magnesiumhydroksidisakka Mg(OH)2. Magnesiumhydroksidi reagoi vetykloridihapon HCl kanssa magnesiumkloridiksi MgCl2 ja vedeksi. Vesi haihdutetaan ja kidevedellinen MgCl2 kuumennetaan n. 720 °C:een, jolloin kidevesi poistuu ja saadaan sulaa MgCl2. Edelleen elektrolyysi:

  • katodi: Mg2+ + 2e− → Mg
  • anodi: 2Cl− → Cl2 + 2e−

Käyttö

Metallina

Yöllistä wakeskatingia magnesiumsoihtujen valossa. Magnesium palaa erittäin kirkkaasti.

Magnesiumia käytetään pelkistimenä valmistettaessa muita metalleja (titaani, zirkonium, hafnium, beryllium). Lisäksi se on ainesosana monissa metalliseoksissa kuten duralumiinissa, magnaliumissa ja elektronissa. Magnesium kestää korroosiota hyvin bensiinissä ja monissa öljyissä, mutta ei kloridipitoisissa liuoksissa eikä mineraalihapoissa. Myös magnesium­seosten korroosionkesto on heikko, joten ne on suojattava pinnoitteella. Muiden metallien rinnalla magnesiummetallit toimivat anodeina.

Seostamalla magnesiumin sekaan muita metalleja saadaan parannettua sen lujuusominaisuuksia. Hyvin magnesiumpitoisissa metalliseoksissa yhdistyvät lujuus ja keveys, ja siksi ne ovat tärkeitä esimerkiksi lentokoneteollisuudessa sekä monissa instrumenteissa. Magnesiumia on käytetty keveyttä ja lujuutta vaativissa rakenteissa, kuten etenkin 1950-luvun jälkeen nopeissa sotilaslentokoneissa ja ohjuksissa.

Seostamalla magnesiumiin piikarbidia on tutkimuksissa saatu aikaan metallinanokomposiitiksi kutsuttavaa seosta, jonka lujuus, jäykkyys, plastisuus ja lämmönkestävyys ovat huomattavasti parantuneet.[6]

Valokuvauksen alkuaikoina magnesiumia käytettiin salamavalona, sillä nopeasti palaessaan se tuottaa hetkellisesti suuren valotehon. Samasta syystä sitä käytetään myös ilotulitusvälineissä.

Yhdisteinä

Magnesiumin yhdisteistä tärkeimpiä ovat sulfaatit, oksidit ja karbonaatit. Kidevedellisistä magnesium- ja kalsiumkarbonaateista muodostuvaa dolomiittia käytetään jossain määrin ainakin maataloudessa maanparannusaineena. Kidevedellistä magnesiumsulfaattia, magnesiumoksidin vesilietettä ja magnesiumhydroksidia käytetään lääkeaineina.

Monet lannoitteet sisältävät magnesiumia, sillä se on tärkeä kasviravinne. Magnesiumin puute näkyy värin vähenemisenä kasvin lehtisuonten väleissä.

Eläinlääkinnässä magnesiumilla on suuri merkitys. Sen puute aiheuttaa karjalle ja hevosille laidunhalvausta.

Magnesium ihmisen ravitsemuksessa

Vaikutukset

Magnesium on ihmisille ja eläimille välttämätön kivennäisaine:

  • Hyväksi sydämen toiminnalle. Erityisesti diureetteja käyttävien sydänpotilaiden pitäisi syödä mineraaleja, joissa on muun muassa magnesiumia.
  • Saattaa alentaa kolesteroliarvoja.
  • Rappeutumissairauksissa kuten kuulonalenemassa ja tinnituksessa voi magnesiumlisästä olla hyötyä. Puute saattaa edistää muun muassa joitakin syöpälajeja, lisätä PMS-oireita ja masennusta.
  • Magnesiumista saattaa olla hyötyä neurologisissa häiriöissä. Sitä on kokeiltu autismissa, ylivilkkausoireyhtymässä, Touretten oireyhtymässä.
  • Levottomat jalat ja suonenveto saattavat korjaantua magnesium- ja kalkkilisällä. Pitkäaikaista käyttöä ei kuitenkaan suositella.
  • Magnesium on hampaiden ja luuston rakenneosa. 60 prosenttia elimistön magnesiumista on luustossa. Magnesium aktivoi entsyymejä. Se osallistuu hermoimpulssien johtumiseen ja on tärkeä lihasten pitenemiselle (rentoutumiselle).

Rytmihäiriöiden ja astmakohtausten on tutkimusten mukaan todettu helpottuvan magnesiumruiskeilla.[7]

Urheilu ja krampit

Moni käyttää magnesiumia estääkseen suonenvetoja. Magnesiumin tehoa kramppien hoidossa on kuitenkin tutkittu vain vähän. Tutkimusten mukaan magnesiumin vanhusväestön öisiä lihaskouristuksia ehkäisevä vaikutus on vähäistä. Tutkimuksista saatu näyttö tästä on kohtalaista. Raskaana olevilla naisilla tehdyt kokeet ovat sen sijaan antaneet ristiriitaisia tuloksia.[8][9][10]

Saanti ja suositukset

Katso myös: hypomagnesemia ja hypermagnesemia

Finravinto 2017 -tutkimuksen mukaan 12–15 prosenttia suomalaisista saa ravinnostaan liian vähän magnesiumia.[10]

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositus naisilla on keskimäärin noin 280 mg/vrk, miehillä 350 mg/vrk. Lapsilla tarve on pienempi ja riippuu iästä.[11] Työikäiset suomalaiset saavat magnesiumia keskimäärin noin 340 mg/vrk (naiset) ja 428 mg/vrk (miehet), nuoret enemmän kuin vanhat.[12]. Pähkinöissä ja soijassa on erityisen runsaasti magnesiumia. Magnesiumia on runsaasti myös muissa pavuissa, kaurassa ja muissa kokojyväviljoissa sekä banaanissa.

Runsas kalkin, fosforin, sinkin ja valkuaisaineiden (proteiinin) ja kasvisten fytaattien, eläinrasvan ja kuitujen saanti vähentää magnesiumin imeytymistä ja hyväksikäyttöä. Kalkkia ja magnesiumia ei suositella siksi otettavaksi yhtä aikaa. Toisaalta runsas ylimääräisen magnesiumin saanti häiritsee muiden hivenaineiden imeytymistä. Siksi ravinnelisien runsasta ja pitkäaikaista käyttöä ei suositella.

Puutos

Ravinnosta johtuva magnesiumin puutos on Suomessa harvinainen[10]. Magnesiumia kannattaa silti nauttia runsaasti, koska runsaasti magnesiumia saavilla on todettu vähemmän diabetesta}[13].

Magnesiumin puutosta voi ilmetä esimerkiksi suoliston imeytymishäiriöiden, kuten vaikean keliakian, yhteydessä tai niillä diabeetikolla, joiden virtsaneritys on runsasta.[14].[10] Magnesiumin puutetta elimistössä mitataan helpoiten ja yleisimmin verikokeella. On olemassa kuitenkin viitteitä, että verikoe ei aina antaisi luotettavaa kuvaa mahdollisen puutoksen esiintymisestä.[15] Verikokeella diagnosoinnin ongelmana on se, että vain noin 1 % elimistön magnesiumista on verenkierrossa, 60 % ollessa luissa, 20 % lihaksissa ja 19 % muissa pehmytkudoksissa.[16] Tämän lisäksi keho pystyy siirtämään puutoksen aikana magnesiumia soluista verenkiertoon, joka voi estää puutteen havaitsemisen pelkällä verikokeella.[16]

Edellä mainittujen seikkojen takia mm. tieteellisissä tutkimuksissa mitataan usein veren punasolujen magnesiumpitoisuus, sillä se antaa paremman kuvan magnesiumin pitoisuuksista solujen sisällä. Sekään ei kuitenkaan ole aina luotettava mittari, sillä tutkimuksissa on havaittu magnesiumin puutosta myöskin normaalit magnesiumin veren punasoluarvot omaavilla koehenkilöillä.[17]

Puutosta voidaan etsiä myöskin muilla keinoin, mm. hiuksista ja hampaista, virtsanäytteestä, lihasten solunäytteistä sekä magnesiumin ioneja löytävillä elektrodeilla. Selvää ei kuitenkaan ole, mikä näistä testeistä olisi kaikkein luotettavin, sillä niissä kaikissa on omat sokeat kohtansa, jotka tekevät puutoksen havainnoimisesta varmasti hyvin haastavaa.[16]

Magnesiumin yhdisteitä

Lähteet

  1. ↑ Antti Kivinen, Osmo Mäkitie: Kemia, s. 325. Otava, 1988. 951-1-10136-6.
  2. ↑ Michael T. Wieser & Tyler B. Coplen: Atomic Weights of the Elements 2009 (IUPAC technical report). Pure and Applied Chemistry, 2011, 83. vsk, nro 2. IUPAC. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.4.2011. (englanniksi)
  3. ↑ a b Catherine E. Housecroft et al.: Chemistry, 3rd edition, s. 660. Pearson Education Limited, 2006. ISBN 0 131 27567 4. (englanniksi)
  4. ↑ http://www.research-in-germany.de/93922/2012-02-28-ultralight-vehicles-new-cooperative-venture-strengthens-magnesium-research-in-geesthacht.html
  5. ↑ a b Magnesium auttaa sisäistä kelloa pysymään ajassa. http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/magnesium_auttaa_sisaista_kelloa_pysymaan_ajassa
  6. ↑ Magnesiumista kehitettiin huippuluja metalli | Tiedetuubi www.tiedetuubi.fi. Viitattu 4.2.2016.
  7. ↑ Magnesiumin uskotaan ehkäisevän diabetesta Yle.fi. Viitattu 2.9.2011.
  8. ↑ Magnesium for muscle cramps. https://www.cochrane.org/CD009402/NEUROMUSC_magnesium-for-muscle-cramps
  9. ↑ Magnesium for muscle cramps. https://www.publish.csiro.au/hc/pdf/HC13253
  10. ↑ a b c d Magnesium ei todennäköisesti auta suonenvetoihin, vaikka niin usein väitetään – Toimi näin, kun kramppi iskee Helsingin Sanomat. 14.5.2019.
  11. ↑ Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Terveytta ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 2014. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Viitattu 16.5.2014.
  12. ↑ Paturi, M Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (toim.): Finravinto 2007 -tutkimus 2008. Kansanterveyslaitos. Viitattu 6.10.2008.
  13. ↑ Magnesiumin uskotaan ehkäisevän diabetesta Yle.fi. Viitattu 2.9.2011.
  14. ↑ 6 tapaa, joilla magnesium tukee terveyttä. 13.12.2016. http://www.iltalehti.fi/terveys/201612122200039320_tr.shtml
  15. ↑ Magnesiumin Puute On Yleinen Vaiva | LisäravinneTieto.com lisaravinnetieto.com. Viitattu 29.6.2016.
  16. ↑ a b c R Swaminathan: Magnesium Metabolism and its Disorders. The Clinical Biochemist Reviews, 1.5.2003, nro 2, s. 47–66. PubMed:18568054. ISSN 0159-8090. Artikkelin verkkoversio.
  17. ↑ R. J. Elin, J. M. Hosseini, J. R. Gill: Erythrocyte and mononuclear blood cell magnesium concentrations are normal in hypomagnesemic patients with chronic renal magnesium wasting. Journal of the American College of Nutrition, 1.10.1994, nro 5, s. 463–466. PubMed:7836624. ISSN 0731-5724. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Magnesium.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Magnesium&oldid=18885952”