Teemasivu:Tiede

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Teemasivu: Teemasivujen etusivu | Kaikki teemasivut

Tieteen teemasivu

[muokkaa wikitekstiä]

Tervetuloa tieteen teemasivulle! Sivulle on koottu kaikkea mahdollista tietoa liittyen tieteeseen. Sivun laatikoihin on valittu tämänhetken suositeltuja artikkeleita. Voit selata tiede-aiheisia artikkeleita myös luokkien mukaan, mikä toivottavasti helpottaa tiedon etsimistä. Mikäli huomaat jotain puuttuvan, voit antaa siitä palautetta keskustelusivulla, mutta voit myös itse auttaa aiheiden tekemisessä.

Artikkelipoiminta

Vanha valokuva saimaannorpasta.

Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis, vanh. Phoca hispida saimensis) on norpan alalaji, jota tavataan vain Suomessa, Saimaan järvialtaassa. Se on relikti, joka jäi saarroksiin Saimaalle viimeisimmän jääkauden jälkeisen maankohoamisen seurauksena noin 8 000 vuotta sitten. Alalaji on tämän jälkeen sopeutunut elämään makean veden olosuhteissa, ja se on Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs.

Saimaannorppa on 130–145 senttimetriä pitkä ja 50–90 kilogramman painoinen. Aikuinen yksilö on tummanharmaa, ja sillä on selkeitä vaaleita rengaskuvioita. Poikaset, eli kuutit, ovat muista norpan alalajeista poiketen harmaita. Parhaiten saimaannorpan erottaa muista alalajeista päänmuodosta: saimaannorpalla on suhteellisesti levein kallo ja lyhyin kuono.

Saimaannorppa on sopeutunut hyvin vesielämään, ja maalla se käy lähinnä vierailemassa. Sitä pidetään paikkauskollisena, vaikka tutkimuksissa on havaittu myös laajoja liikkeitä. Talvisin saimaannorpat joutuvat kaivamaan hengitysaukkoja jäähän. Jäänlähdön jälkeen ne nousevat rantakiville karvanvaihtoon. Ravinnokseen saimaannorpat käyttävät pieniä parvikaloja, 90 prosenttia ruokavaliosta koostuu ahvenesta, särjestä, muikusta, kuoreesta ja kiiskestä. Saimaannorppa tulee sukukypsäksi 4–7-vuotiaana, ja kiima-aika on kevättalvella. Naaras synnyttää yhden poikasen helmi–maaliskuussa lumikinokseen kaivettuun pesään, joka tarjoaa vastasyntyneelle suojaa. Poikanen vieroitetaan 2–2,5 kuukauden ikäisenä.

Saimaannorppa luokitellaan erittäin uhanalaiseksi. Vuonna 2015 saimaannorppia arvioitiin olevan noin 320 yksilöä. Vaikka lukumäärä on kasvussa, määrä on niin pieni, että satunnaisvaihtelu voi romahduttaa kannan. Saimaannorppa on nykyään rauhoitettu, mutta siitä maksettiin tapporahaa vielä 1940-luvulla. Tämänkin jälkeen saimaannorppaa pidettiin pitkään vahinkoeläimenä, kunnes 1970- ja 1980-lukujen asennemuutos nosti sen asemaa. Tähän oli osaltaan vaikuttamassa myös Juha Vainion kappale ”Vanhojapoikia viiksekkäitä”. Saimaannorpasta on tullut tämän jälkeen suomalaisen luonnonsuojelun tunnusmerkki ja Suomen luonnonsuojeluliiton tunnuseläin.

Miten voit auttaa

Wikipedia tarvitsee apuasi! Punainen linkki tarkoittaa, että aiheesta ei vielä ole artikkelia. Voit auttaa kirjoittamalla puuttuvista aiheista.

lentovirukset · absorptio (akustiikka) · ainevakio · affiniteettikromatografia · suhteellisuusteorian kritiikki · outokainen · persoonallisuustesti · pseudorapiditeetti · laakeusongelma

Viikon kilpailun aiheena on tällä viikolla Eteläinen Afrikka.
Lisää artikkelitoiveita · Osallistu Wikiprojekteihin · Paranna sivuja
Osallistu artikkeleiden vertaisarviointiin · Laajenna tynkiä

Tieteilijäpoiminta

A. I. Virtanen

Artturi Ilmari Virtanen (15. tammikuuta 1895 Helsinki11. marraskuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen kemisti, professori ja Suomen Akatemian ensimmäinen esimies. Hänen tunnetuin keksintönsä on AIV-rehu, jonka ansiosta hänet palkittiin vuonna 1945 Nobelin kemianpalkinnolla.

Virtanen työskenteli pitkään Valion laboratoriossa. AIV-suolan ja -rehun keksimisen jälkeen hän sai 1929 oman Biokemiallisen tutkimuslaitoksen, jota hän piti käytännössä koko uransa ajan tärkeimpänä työpaikkanaan, vaikka hän toimi pitkään myös Helsingin yliopiston professorina. Virtanen kehitti AIV-suolan ja -rehun lisäksi monia meijeritoimintaan liittyviä keksintöjä ja tutki muun muassa kansanterveyttä.

Nobel-palkinnon jälkeen Virtanen suuntasi enemmän tiedepolitiikkaan, ja hän toimi 1948–1964 Suomen Akatemian esimiehenä. Hänen johdollaan Akatemia esitti 1950-luvun alkupuoliskolla useiden tieteellisten toimikuntien perustamista. Virtanen oli myös kärkäs poliittinen kommentoija, minkä takia hän ei ollut presidentti Kekkosen suosiossa, mikä heikensi Virtasen poliittista arvovaltaa.

Kuvapoiminta

Plasmapallo (yleensä koriste-esine) on lasinen, ontto pallo, jonka sisällä on sähköä johtavaa kaasua. Pallon keskellä on suurjännitemuuntajan toisiokäämiin yhdistetty elektrodi, josta lähtee sähköpurkauksia eli teslavirtoja ("valokaaria") lasikupuun. Nämä valokaaret ovat ionisoitunutta kaasua eli plasmaa. Kun plasmapalloon koskettaa, sähköpurkaukset keskittyvät kosketettuun kohtaan.

Aihealueet