Teemasivu:Filosofia
|
Filosofia Wikipediassa Filosofian tietosanakirja - A - B - C - D - E - F - G - H - I - J - K - L - M - N - O - P - Q - R - S - T - U - V - W - X - Y - Z - Å - Ä - Ö - Luokittain  Tervetuloa Wikipedian filosofian teemasivulle! Filosofialle on lähes yhtä monta määritelmää kuin on filosofejakin. Sana ”filosofia” tulee kreikan kielen sanoista filo-, ”rakastaa” tai ”tuntea ystävyyttä”, ja -sofia, ”viisaus” eli viisauden rakastaminen. Nykyajan akateeminen filosofia jaetaan usein analyyttiseen ja mannermaiseen filosofiaan. Perinteisesti filosofit ovat pyrkineet tutkimaan kaikkea tietoa sekä sitä miten tietoa hankitaan. Filosofit ovat asettaneet tavoitteekseen pohtia muun muassa todellisuutta, tietoa, arvoja, kauneutta, hyvää yhteiskuntaa ja ihmisenä olemista. Antiikin kreikkalaiset jakoivat filosofian useisiin osa-alueisiin, joita ovat muun muassa logiikka, metafysiikka, tietoteoria, etiikka, yhteiskuntafilosofia ja estetiikka. Nämä jaottelut ovat edelleen laajalti käytössä länsimaisessa filosofiassa. |
|
Keskeisimpiä artikkeleitaOsa-alueita
Historiaa
Nykyfilosofian suuntauksia
Merkittävimpiä länsimaisia filosofeja
|
Artikkelipoimintoja David Hume (1711 – 1776) oli skotlantilainen filosofi, ekonomi ja historioitsija, joka tunnetaan parhaiten tietoteoreettisen empirismin kehittäjänä sekä Adam Smithin ja Thomas Reidin ohella valistusaatteen tärkeimpinä hahmoina Skotlannissa. Humea ennen empirismin perinteen tärkeimpinä vaikuttajina olivat John Locke ja George Berkeley. Filosofiassaan Hume päätyi skeptisismiin ja tyrmäämään jopa ajatuksen kausaliteetista eli syysuhteesta pelkkänä tottumuksen tapana.  Organon (kreikkaa: "Väline") on kokoelma Aristoteleen logiikkaa ja metodiikkaa koskevia kirjoituksia, joista tunnetuimmat ovat Kategoriat sekä Ensimmäinen ja Toinen analytiikka. Kokoelman nimitys tulee siitä, että sen osa-alueiden hallitsemisen katsotaan antavan filosofille tarvittavat ajattelun välineet kaikkien muiden asioiden käsittelyyn, sekä tieteessä että yleensäkin kaikessa järkevässä ajattelussa ja väittelyissä. Aristoteleen tarkoituksena on tutkia niitä menetelmiä, joilla tietoa voidaan saavuttaa. Ajattelun sääntöjen ja lakien kehittelyn lähtökohtana on ihmisen luonto järjellisenä eläimenä. Organonissa Aristoteles esittelee muun muassa aristoteelisen logiikan eli syllogismien perusteet, tieteenteoreettiset näkemyksensä sekä dialektiikan teoriansa.  "Cogito, ergo sum" (latinaa: "Ajattelen, siis olen [olemassa]") on René Descartesin filosofinen lausuma, josta on tullut länsimaisen rationalismin kulmakivi. Descartes halusi filosofiassaan epäillä kaikkea ja etenkin aistihavaintoja järjestelmällisesti. Kuitenkin hän tuli siihen tulokseen, että kaikesta huolimatta yksi asia on varma: vähintään subjektin henkisen minän, ajattelevan mielen, on oltava olemassa, koska jokinhan epäilee aistien antamaa todistusta. Lausuma kuvaa tätä havaintoa. |
Tiesitkö, että...
|
|
Kuvapoiminta
|
|
ArtikkelitoiveitaSeuraavista aiheista on toivottu artikkelia: Antikristus · Churchin lause · diakroninen modaalisuus · doksastinen logiikka · Émile eli kasvatuksesta · feministinen tietoteoria · internalismi ja eksternalismi (kielifilosofia) · intuitionistinen logiikka · japanilainen filosofia · kokeellinen filosofia · korkeamman kertaluvun logiikka · laupeuden periaate · mentaalinen kausaatio · määrättyjen kuvausten teoria · nihilistin paradoksi · non-kognitivismi · Anthony Quinton · reformoitu epistemologia · riippumattomuusystävällinen logiikka · semantiikan julkilausumattomuus · tekijän kuolema · transsendentaalinen argumentti · uusobjektiivisuus · väriteoriat · William Warburton · yleistahto · Zhang Zai Voit auttaa myös laajentamalla filosofiaan liittyviä tynkäartikkeleita. |
|
