Teemasivu:Filosofia
|
Filosofia Wikipediassa Filosofian tietosanakirja - A - B - C - D - E - F - G - H - I - J - K - L - M - N - O - P - Q - R - S - T - U - V - W - X - Y - Z - Å - Ä - Ö - Luokittain  Tervetuloa Wikipedian filosofian teemasivulle! Filosofialle on lähes yhtä monta määritelmää kuin on filosofejakin. Sana ”filosofia” tulee kreikan kielen sanoista filo-, ”rakastaa” tai ”tuntea ystävyyttä”, ja -sofia, ”viisaus” eli viisauden rakastaminen. Nykyajan akateeminen filosofia jaetaan usein analyyttiseen ja mannermaiseen filosofiaan. Perinteisesti filosofit ovat pyrkineet tutkimaan kaikkea tietoa sekä sitä miten tietoa hankitaan. Filosofit ovat asettaneet tavoitteekseen pohtia muun muassa todellisuutta, tietoa, arvoja, kauneutta, hyvää yhteiskuntaa ja ihmisenä olemista. Antiikin kreikkalaiset jakoivat filosofian useisiin osa-alueisiin, joita ovat muun muassa logiikka, metafysiikka, tietoteoria, etiikka, yhteiskuntafilosofia ja estetiikka. Nämä jaottelut ovat edelleen laajalti käytössä länsimaisessa filosofiassa. | |
Keskeisimpiä artikkeleitaOsa-alueita
Historiaa
Nykyfilosofian suuntauksia
Merkittävimpiä länsimaisia filosofeja
|
Artikkelipoimintoja Karl Marx (1818 – 1883) oli preussilaissyntyinen yhteiskuntafilosofi ja sosiaaliteoreetikko. Marxin kuuluisin luomus on teoria työtätekevän ja omistavan luokan luokkaristiriidasta ja -taistelusta. Marxilaisuus syntyi Marxin ja Friedrich Engelsin töiden pohjalta. Marxin ja Engelsin kuuluisin yhteinen työ on Kommunistisen puolueen manifesti, Marxin kuuluisin teos puolestaan Pääoma.  Jumalan valtio (lat. De Civitate Dei, ”Jumalan valtiosta/kaupungista”) on kirkkoisä Augustinuksen tunnetuin teologinen ja filosofinen teos ja yksi länsimaisen kirjallisuuden vaikutusvaltaisimmista teoksista. Teos on kirjoitettu noin vuosien 413 ja 426 välillä. Se on historianfilosofinen tutkielma maallisen ja hengellisen yhteiskunnan suhteista, ja jäsentää koko maailmanhistorian hyvän, Jumalan valtakunnan eli ”Jerusalemin”, ja pahan, maallisen valtakunnan eli ”Babylonin”, välisenä taisteluna.  Argumentointivirheet ovat keskustelutekniikan ja mielipiteen esittämisen virheitä, jotka muodollisesti näyttävät oikeilta, mutta joissa lähemmin tarkasteltuina on joko looginen virhe, ne kohdistuvat johonkin muuhun kuin itse asiaan tai joissa käydään ihmisten eikä asioiden kimppuun. Suuri osa argumentointivirheistä on tunnettu jo keskiajalla, ja skolastikot ovat listanneet niitä ylös. Monilla argumentointivirheillä on oma nimensä: amfibolia, argumentum ad auctoritatem, kehäpäätelmä, non sequitur, ... |
Tiesitkö, että...
| |
Kuvapoiminta
| |
ArtikkelitoiveitaSeuraavista aiheista on toivottu artikkelia: Antikristus · Churchin lause · diakroninen modaalisuus · doksastinen logiikka · Émile eli kasvatuksesta · feministinen tietoteoria · internalismi ja eksternalismi (kielifilosofia) · intuitionistinen logiikka · japanilainen filosofia · kokeellinen filosofia · korkeamman kertaluvun logiikka · laupeuden periaate · mentaalinen kausaatio · määrättyjen kuvausten teoria · nihilistin paradoksi · non-kognitivismi · Anthony Quinton · reformoitu epistemologia · riippumattomuusystävällinen logiikka · semantiikan julkilausumattomuus · tekijän kuolema · transsendentaalinen argumentti · uusobjektiivisuus · väriteoriat · William Warburton · yleistahto · Zhang Zai Voit auttaa myös laajentamalla filosofiaan liittyviä tynkäartikkeleita. | |
