Teemasivu:Filosofia
|
Filosofia Wikipediassa Filosofian tietosanakirja - A - B - C - D - E - F - G - H - I - J - K - L - M - N - O - P - Q - R - S - T - U - V - W - X - Y - Z - Å - Ä - Ö - Luokittain  Tervetuloa Wikipedian filosofian teemasivulle! Filosofialle on lähes yhtä monta määritelmää kuin on filosofejakin. Sana ”filosofia” tulee kreikan kielen sanoista filo-, ”rakastaa” tai ”tuntea ystävyyttä”, ja -sofia, ”viisaus” eli viisauden rakastaminen. Nykyajan akateeminen filosofia jaetaan usein analyyttiseen ja mannermaiseen filosofiaan. Perinteisesti filosofit ovat pyrkineet tutkimaan kaikkea tietoa sekä sitä miten tietoa hankitaan. Filosofit ovat asettaneet tavoitteekseen pohtia muun muassa todellisuutta, tietoa, arvoja, kauneutta, hyvää yhteiskuntaa ja ihmisenä olemista. Antiikin kreikkalaiset jakoivat filosofian useisiin osa-alueisiin, joita ovat muun muassa logiikka, metafysiikka, tietoteoria, etiikka, yhteiskuntafilosofia ja estetiikka. Nämä jaottelut ovat edelleen laajalti käytössä länsimaisessa filosofiassa. |
|
Keskeisimpiä artikkeleitaOsa-alueita
Historiaa
Nykyfilosofian suuntauksia
Merkittävimpiä länsimaisia filosofeja
|
Artikkelipoimintoja Aristoteles (muinaiskreikaksi Ἀριστοτέλης, 384 eaa.–322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies. Häntä pidetään opettajansa Platonin ohella yhtenä länsimaiseen ajatteluun eniten vaikuttaneista filosofeista. Aristotelesta voidaan pitää koko länsimaisen tieteen isänä ja monien yksittäisten tieteenalojen perustajana. Hän kirjoitti laajasti lähes kaikista aikansa tieteenaloista ja hänet tunnetaan erityisesti logiikkaa, fysiikkaa, metafysiikaa, eläinoppia, etiikkaa, politiikkaa ja retoriikkaa käsittelevistä tutkielmistaan. Aristoteelinen luonnontiede ja sen mukainen maailmankuva hallitsivat tieteessä antiikista uuden ajan alkuun ja tieteelliseen vallankumoukseen saakka.  Filosofisia muruja (tansk. Philosophiske Smuler) on Søren Kierkegaardin vuonna 1844 kirjoittama filosofinen teos ja yksi hänen pääteoksistaan. Hän kirjoitti sen salanimellä Johannes Climacus noin kolmessa kuukaudessa. Teos käsittelee filosofian ja kristinuskon välistä suhdetta. Kierkegaard katsoo, että uskonnon ajatus pelastuksesta on filosofialle vieras ja se tulee siksi perustella toisin. Teoksessa näkyy Kierkegaardin kiinnostus tietoteoriaan ja Platonin ajatukseen muistiinpalauttamisesta. Kierkegaard jatkoi samoista aiheista Päättävässä epätieteellisessä jälkikirjoituksessa, jonka hän kirjoitti jälkikirjoitukseksi Muruihin — tämä "jälkikirjoitus" on kuitenkin yli neljä kertaa aiempaa teosta pidempi.  Totuus on sana, jolla viitataan usein väitteen tai käsityksen ja todellisuuden vastaavuuteen. Totuus -käsitteen ongelma kuuluu muun muassa filosofian alaan. Totuusteoriat ovat filosofisia teorioita totuuden käsitteen tai sanan "totuus" luonteesta. Totuusteorioita ovat mm. totuuden vastaavuus- ja yhteensopivuusteoriat. Totuus voidaan nähdä myös esimerkiksi relativistisena. Tietoteoria on filosofian osa-alue, joka tutkii tiedon käsitettä. Tieteenfilosofia taas tutkii tieteellisen tiedon pohjaa, ja esimerkiksi sitä, millä tavalla tieteellisten teorioiden totuus tulisi käsittää. |
Tiesitkö, että...
|
|
Kuvapoiminta
|
|
ArtikkelitoiveitaSeuraavista aiheista on toivottu artikkelia: Antikristus · Churchin lause · diakroninen modaalisuus · doksastinen logiikka · Émile eli kasvatuksesta · feministinen tietoteoria · internalismi ja eksternalismi (kielifilosofia) · intuitionistinen logiikka · japanilainen filosofia · kokeellinen filosofia · korkeamman kertaluvun logiikka · laupeuden periaate · mentaalinen kausaatio · määrättyjen kuvausten teoria · nihilistin paradoksi · non-kognitivismi · Anthony Quinton · reformoitu epistemologia · riippumattomuusystävällinen logiikka · semantiikan julkilausumattomuus · tekijän kuolema · transsendentaalinen argumentti · uusobjektiivisuus · väriteoriat · William Warburton · yleistahto · Zhang Zai Voit auttaa myös laajentamalla filosofiaan liittyviä tynkäartikkeleita. |
|
