Teemasivu:Tiede

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Portal.svg Teemasivu: Teemasivujen etusivu | Kaikki teemasivut
Teemasivu   Wikiprojekti   Keskustelu  

Tieteen teemasivu[muokkaa]

Science-symbol-2.svg

Tervetuloa tieteen teemasivulle! Sivulle on koottu kaikkea mahdollista tietoa liittyen tieteeseen. Sivun laatikoihin on valittu tämänhetken suositeltuja artikkeleita ja tietysti myös ajankohtaisia asioita. Voit selata tiede-aiheisia artikkeleita myös luokkien mukaan, mikä toivottavasti helpottaa tiedon etsimistä. Mikäli huomaat jotain puuttuvan, voit antaa siitä palautetta keskustelusivulla, mutta voit myös itse auttaa aiheiden tekemisessä.

Artikkelipoiminta

Britishentomologyvolume6Plate467 (cropped).jpg

Piirroskuva luumittarista: koiras oikealla, toukka keskellä ja naaras vasemmalla.

Luumittari eli vanhalta nimeltään suonimittari (Aspitates gilvaria) on lovimittareihin kuuluva oljenkeltainen perhoslaji, joka on levinnyt suurimpaan osaan Eurooppaa ja Venäjälle. Suomessa lajia tavataan maan eteläosassa. Yksivuotinen perhonen elää Suomessa ja Baltiassa soilla, kun taas muualla Euroopassa ja Venäjällä sitä tavataan muun muassa avoimilla kalkkikivialueilla ja aroilla. Luumittarin toukat viihtyvät heinien seassa ja käyttävät ravinnokseen matalia varpukasveja. Paikkauskolliset aikuiset ovat lennossa pääosin iltapäivisin ja iltaisin.

Vaikka luumittarin levinneisyysalue on laaja, se on taantunut tai uhanalainen suuressa osassa aluetta. Suurin syy on ollut elinympäristöjen häviäminen ja pirstoutuminen, kun avoimia soita on ojitettu tai aikaisemmin laidunnetut heinikkoalueet ovat kasvaneet umpeen. Luumittarin suojeluun on kuitenkin kiinnitetty huomiota ainakin Britanniassa, jossa lajin elinympäristöjä on pyritty palauttamaan luonnontilaan. Suomessa lajin kanta on elinvoimainen usealla luonnonsuojelualueella.

n · k · m

Miten voit auttaa

Wikipedia tarvitsee apuasi! Punainen linkki tarkoittaa, että aiheesta ei vielä ole artikkelia. Voit auttaa kirjoittamalla puuttuvista aiheista.

lentovirukset · absorptio (akustiikka) · ainevakio · Poiseuillen yhtälö · suhteellisuusteorian kritiikki · outokainen · persoonallisuustesti · pseudorapiditeetti · laakeusongelma

Lisää artikkelitoiveita · Osallistu Wikiprojekteihin · Paranna sivuja
Osallistu artikkeleiden vertaisarviointiin · Laajenna tynkiä
n · k · m

Tieteilijäpoiminta

Johannes Gabriel Granö.jpg

J. G. Granö

Johannes Gabriel Granö (14. maaliskuuta 1882 Lapua23. helmikuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen maantieteilijä, joka kehitti erityisesti maisemamaantiedettä ja maantieteen metodologiaa. Granö toimi Turun yliopiston rehtorina (1932–1934) ja kanslerina (1945–1955). Lisäksi hän oli merkittävästi vaikuttamassa erityisesti Tarton ja Turun yliopistojen maantieteen laitosten perustamiseen.

Granö teki monia tutkimusmatkoja Mongoliaan ja Altaivuoristoon. Ensimmäiset matkansa hän teki jo opiskeluaikoinaan isänsä Johannes Granön kanssa, joka toimi Siperian suomalaisena pappina. Tämän jälkeen Granö teki useita tutkimusmatkoja vuosina 1906–1916 ja teki niiden pohjalta laajoja geomorfologisia tutkimuksia: hän muun muassa päätteli Altaivuoriston olleen mannerjäätikön peitossa. Hän julkaisi matkakirjan Altai (1919–1921), josta otettiin uusintapainos 1993 ja joka käännettiin 2000-luvulla myös venäjäksi. Granön matkoillaan ottamat valokuvat ovat herättäneet uudestaan huomiota 2000-luvulla.

Granö toimi maantieteen professorina Tarton, Turun ja Helsingin yliopistoissa. Hän vaikutti yliopistomaantieteen syntyyn ja kehittymiseen Virossa. Turussa hän osallistui myös yliopistohallintoon, kun Turun yliopisto oli 1920–1930-luvuilla vaarassa tulla lakkautetuksi yliopiston kanslerin E. N. Setälän suunnitelmien takia. Granön tunnetuin tutkimustyö Altai-tutkimusten jälkeen suuntautui maisemamaantieteeseen ja maantieteen metodologiaan, joista hän esitti näkemyksenä pääteoksessaan Puhdas maantiede (1929). Myös se on viime vuosikymmeninä saanut uudestaan huomiota ja ilmestyi englanniksi käännettynä vuonna 1997.

n · k · m

Kuvapoiminta

n · k · m

Aihealueet