Suonojärvi
| Suonojärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Vesilahti |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Sarkolanjoen valuma-alue (35.17) |
| Laskujoki | Lanajoki [1] |
| Järvinumero | 35.172.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 105,1 m [1] |
| Rantaviiva | 34,4919 km [2] |
| Pinta-ala | 4,7499 km² [2] |
| Tilavuus | 0,0239403 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 5,04 m [2] |
| Suurin syvyys | 20,8 m [2] |
| Keskivirtaama | 1 m³/s (MQ) |
 Suonojärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Suonojärvi on Pirkanmaalla Vesilahdella sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kokemäenjoen alueen Kuloveden alueeseen. Järvi on osa Sarkolanjoen valuma-alueesta, jonka laskujoki Lanajoki laskee Sarkolanlahdessa Kuloveteen Sarkolassa.[1][2]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 475 hehtaaria ja sen pituus on 9,7 kilometriä ja leveys 2,7 kilometriä. Järvellä on leveimmässä kohdassa suuri selkä, josta erkanee etelään ja pohjoiseen pitkät lahdet. Eteläinen lahti on oikeastaan salmi, jonka eteläpäässä on suuremmat vesialtaat Kivilahtijärvi ja Saastojärvi. Pohjoisen ja eteläisen osien välistä salmea kutsutaan Jokiseksi. Suonolassa tie ylittää järven pengerrettynä, joten järvi on siitä kohdastaan katkaistu ja vesi virtaa sillan ali kapeasta raosta. Järven muoto selitetään niin, että kallionmurrokseen on jääkauden lopussa syntynyt syvennys, joka alkaa ainakin Sarkolanahteelta ja jätkuu etelään melko suorana. Tähän painaumaan vesi on kertynyt Suonojärveksi, virrannut Lanajokena ja Sarkolanlahtena.[1][2]
Saaria on 30, joista viisi on yli hehtaarin kokoisia, 20 aarin ja hehtaarin väliltä ja viisi alle aarin kokoisia. Saarten kokonaispinta-ala on 14,9 hehtaaria ja rantaviivan yhteispituus on 6,31 kilometriä. Suurimpia saaria ovat esimerkiksi Nurkinsaari, Ahdinsaari, Nokiansaari, Selkäsaaret, Koivusaari ja Mäntysaari.[1][2]
Järven rantaviiva on 34,5 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Vain muutamissa kohdissa on soistuvaa rantaa. Tällaisia kohtia löytyy pohjoisrannassa luusuan läheltä, Jokisen salmesta, Järviönsuonojan suistosta, Kivilahtijärven ja Saastojärven välisestä salmesta ja Saastonperältä. Suurempia peltoja on etelässä Kivilahdessa, keskivaiheella Suonolassa ja pohjoisessa Rämsöössä. Järviönsuonoja virtaa suurimman peltoaukean läpi ja laskee ravinteensa Suonojärveen. Rannoilla sijaitsee maatiloja ja runsassti loma-asuntoja. Järven pohjoisosan kiertää seututie 301.[1][2]
Suonojärven luusua sijaitsee sen pohjoispäässä, josta saa alkunsa 10 kilometriä pitkä Lanajoki. Järveen laskee enimmäkseen suo-ojia ympäröivistä metsistä, mutta suuret ojat ovat myös järvien laskuojia. Seuraavat järvet laskevat Suonojärveen:[1][2]
- Kyynäräjärven laskuoja laskee Suonojärveen Kyynärjärvenperässä. Kyynäränjärven länsipäähän laskevat kaksi ojaa, josta Vahtolamminojan kautta laskevat Vahtolammi ja Rekujärvi. Toista ojaa pitkin laskee Kaakkolammi.
- Suonojärven pitkään ja kapeaan salmeen laskevat kaksi suurempaa ojaa. Toisen kautta laskevat Saarijärvi ja Valkijärvi, ja toisen kautta Pikku-Hyyhönen ja Iso-Hyyhönen.
- Suonojärvi kapenee eteläpäässä kymmenen metrin levyiseksi salmeksi, joka aukeaa Kivilahtijärveksi ja lännessä Saastojärveksi. Nämä vesialtaat ovat Suonojärveen kuuluvia osia. Saastonperäksi kutsutaan lahdenperukan avosuota, johon Lampijärven laskuoja laskee. Lampijärven läpi virtaavat Kivijärvi ja Löyttyjärvi.
- Kivilahtijärven eteläpäähän laskee Järviönsuonoja. Siihen yhtyvät Mustajärven ja Ruokojärven laskuojat. Iso Oravajärvi laskee Ruokojärveen.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suonojärven nimelle ei ole keksitty suomenkielestä selittävää etymologiaa, mutta saamenkielestä sen sijaan on ehdotettu kaksikin selitystä. Järven nimen alkuosa on Ante Aikion pohjoissaameksi suono, joka merkitsee vetistä suota [3]. Sastamalassa ja Vesilahdella on nimistöä, joka viittaa aiempaan saamelaiskieleen [4]. Unto Salon mukaan järven nimi tulisi saamelaisilta lainatusta sanasta suoidne, joka tarkoittaa heinää. Järvellä on matalat rannat ja ne olisivatkin kasvaneet heinää, joten järven nimi tarkoittaisi heinäjärveä. Kun vielä tiedetään rannasta kohta, jota kutsutaan Kotanokaksi, olisi järvi ollut saamelaisten nautinta-aluetta. Salo liittää Suonojärven Suoniemen (Suononiemi) ja Lanajoen kanssa samaan lapinkylään. Onhan Sarkolassa hänen mukaansa joitakin muitakin lapinnimistöä, kuten esimerkiksi Lapinkalmen nokka.[5]
Suonojärven vedenpintaa alennettiin 1880-luvulla. Silloin paljastui vesijättöä järven pohjoispäässä ja keskikohdassa Suoniossa. Samalla yläjuoksun Järviönsuo oli mahdollista kuivattaa viljelyyn sopivaksi.[6]
Suonolassa sijaitseva Uittamon silta uudistettiin vuonna 2014.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Suonojärvi, Vesilahti (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 30.12.2014.
- ↑ Aikio, Ante: Suomen saamelaisperäisistä paikanninistä, Kotikielenseura
- ↑ Punkari, Yrjö: Nähtävyyksiä Vesilahdessa: Rautakausi, 1997−2012
- ↑ Salo, Unto: ”Varhainen metallikausi”, Sastamalan historia 1.1 – Esihistoria, s. 160–161. Hämeenlinna: Sastamalan historiatoimikunta, 2004. ISBN 951-97691-2-9
- ↑ Punkari, Yrjö: Krääkkiö, 1982-2012
- ↑ Suntio, Ville: Pirkanmaalla, Vesilahden Suonojärven Uittamon silta uudistui (Arkistoitu – Internet Archive), Tierakennusmestari, nro 2, 2014
| Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) |