Porin lentoasema
| Porin lentoasema | |||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Porin lentoaseman terminaali |
|||||||||||||
| IATA-koodi | POR | ||||||||||||
| ICAO-koodi | EFPO | ||||||||||||
| Sijainti | Pori | ||||||||||||
| Koordinaatit | |||||||||||||
| Tyyppi | julkinen | ||||||||||||
| Ylläpitäjä | Finavia | ||||||||||||
| Valmistumisvuosi | 1941 | ||||||||||||
| Korkeus | 13 m | ||||||||||||
| Liikenneyhteydet | |||||||||||||
| Tärkein keskus ja etäisyys | Pori – 2 km | ||||||||||||
| Kiitotiet | |||||||||||||
|
|||||||||||||
| Matkustajamäärä (2016) | 9 629 | ||||||||||||
| Huomioita | |||||||||||||
| Lähteet |
AIP[1] Tilastot[2] |
||||||||||||
| www.finavia.fi/lentoasema_pori | |||||||||||||
Porin lentoasema (IATA: POR, ICAO: EFPO) sijaitsee Porin kaupungissa, Satakunnan maakunnassa, kaksi kilometriä keskustasta etelään. Se on koulutus- ja harrastelentoasema, ja lentoasemalla toimii muun muassa Suomen Ilmailuopisto ja WinNovan lentotekniikan koulutus. Tilausliikenne on asemalla vilkasta varsinkin kesällä Pori Jazzien aikaan. Vuonna 2017 lentoaseman matkustajamäärä oli 23 183.[2] Karhu.aero lentää reittilentoja Helsinkiin kolmesti päivässä arkisin. Myös etelän lomakohteisiin tehdään tilauslentoja. Lentoasemalta Porin rautatieasemalle ja matkakeskukseen on yksi kilometri Tiilimäentietä pitkin ja vanhalle linja-autoasemalle kaksi kilometriä. Porin lentoasemalla maahuolintapalveluja tuottaa Inter Handling Group.
Lentoyhtiöt ja kohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Lentoyhtiö | Kohteet |
|---|---|
| FlexFlight | Helsinki |
| Corendon Airlines | Tilauslento: Antalya |
Muita loma- ja tilauslentoja:
Porin kaupunginvaltuusto päätti tukea Porin lentoaseman liikennettä vuonna 2016 äänin 41–22. Tukisumman ylärajaksi asetettiin 600 000 euroa.[3] NextJet aloitti päivittäiset lennot Helsinkiin ja Tukholman-Arlandaan huhtikuussa 2017.[4] Liikenne katkesi toukokuussa 2018 NextJetin hakeuduttua konkurssiin.[5]
Ulkomaan lomalennot lennettiin valtaosin Primera Airin Boeing 737-800 -koneilla kunnes Primera Air meni konkurssiin. Suurin Porissa käynyt lentokone on venäläinen Iljušin Il-76 -rahtilentokone.
Kiitotiet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lentoasemalla on kaksi kiitotietä. Suurempi kiitotie 12/30 on 2 351 metriä pitkä ja 60 metriä leveä. Kiitotie 30 on varustettu ILS-mittarilähestymisjärjestelmällä, ja kiitotielle on myös rinnakkainen rullaustie lähes päädystä päätyyn. Pienempi kiitotie 17/35 on 801 metriä pitkä ja 30 metriä leveä.
Harrastusilmailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Harrastusilmailutoimintaa Porin lentokentällä harjoittavat Länsilentäjät, Museolentokonekerho, Porin Ilmailukerho ja Satakunnan Laskuvarjourheilijat. Kaupallista lentokoulutusta yksityislentäjille tarjoaa Porin Lentotilaus.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Porin lentokentän suunnittelu alkoi vuonna 1937, jolloin Tie- ja vesirakennuslaitos rakensi työllisyystyönä ja osana sotilaallista varusteluohjelmaa Suomeen lentokenttiä maakoneille. Liikenne aloitettiin jo talvisodan aikana, huolimatta siitä etteivät kaikki suunnitellut neljä ristikkäistä 800 metrin pituista kiitotietä olleet vielä valmiita. Kiitotiet valmistuivat vuonna 1941.
Syksyllä 1941 Saksan ilmavoimat otti kentän käyttöönsä ja lisärakensi aluetta. Kenttä toimi pääosin Pohjois-Suomen lentokentille tukeutuneen Saksan 5. ilmalaivaston huoltokenttänä, ja sen yhteydessä toimi Luftwaffen kenttälentovarikko, Feldluftpark Pori. Suomen ilmavoimille varikko oli tärkeä, sillä sieltä saatujen varaosien varassa oli ilmavoimien Bf 109- ja Ju 88 -kaluston ylläpito.[6][7] Saksalaiset pidensivät A-kiitotien 1 400 metrin pituiseksi ja rakensivat alueelle kymmenkunta lentokonehallia ja muita rakennuksia, yhteensä toista sataa. Työ teetettiin sotavangeilla [8] Tarkoituksena oli tehdä Porin kentästä A-Flughafen-tason harjoitus- ja koulutuskeskus taistelulentäjille. Saksalaiset käyttivät kenttää vilkkaasti, ja esimerkiksi Saksaan lennettiin päivittäin. Koneita kentällä saattoi olla satakunta. Aero OY lensi Porista Ruotsiin lentoja jatkosodan aikana. Kun Suomi katkaisi suhteensa Saksaan syksyllä 1944, saksalaiset poistuivat Porista 14. syyskuuta. Joukkojen komentaja kenraalimajuri Backhaus varoitti, että koko kenttäalue on miinoitettu. Vuorokautta myöhemmin aikamiinat räjäyttivät panostukset ja tuhosivat kentän ja kiitotiet täysin. Ihmishenkiä ei menetetty.[9]
Porin lentoaseman uuden toiminnan aloitti 1944 Lentorykmentti 1, joka vuonna 1952 muuttui 2. Lennostoksi ja edelleen 1957 Satakunnan lennostoksi.[10] Se oli tukikohtana vuoteen 1985 asti. Pori oli Suomen ilmavoimien ensimmäinen kenttä, jolta operoitiin Vampire-suihkuhävittäjillä.
Elokuussa 1945 Aero OY aloitti reittilennot kentältä. Aeron reitti Helsingistä Poriin avattiin 3. lokakuuta 1953[11].
Ensimmäinen lentoasemarakennus valmistui jatkosodan aikana. Nykyinen terminalirakennus lennonjohtotorneineen otettiin käyttöön lokakuussa 1969. Sitä pidettiin tuolloin Helsinki-Vantaan jälkeen Suomen nykyaikaisimpana.[12] Sen on suunnitellut arkkitehti Matti Hakuri.[13]
Kesällä 2003 Ryanair-lentoyhtiö lensi kuukauden ajan Porista Tukholman Skavstan lentoasemalle, kun Tampere-Pirkkalan lentoaseman kiitotietä korjattiin. Wingo xprs lensi Porista Helsinkiin arkisin kaksi kertaa päivässä 11. elokuuta ja 13. syyskuuta 2010 välisen ajan, kun Finncomm Airlines lopetti lennot kannattavuuden takia. Finncomm Airlines palasi kuitenkin reitille 3. lokakuuta 2010 vanhalla aikataululla. Wingo xprs lopetti reitin kannattamattomana. Vuoden 2010 jälkeen reittiliikenteen lentoyhtiöt ovat vaihdelleet ja ajoittain lentoja ei ole ollut ollenkaan.[14][15] Vuodesta 2017 alkaen reittilentoja Helsinkiin ja Tukholmaan on järjestänyt NextJet Porin kaupungin tukemana.[16]
Porin lentoasemalta on hoidettu myös suomalaisten YK-joukkojen kuljetuksia ja huoltolentoja.[17]
Lentokentän vaiheista on vuonna 2009 ilmestynyt eversti Jukka Uharin kirjoittama teos Porin lentokentän historia 1 – Varhaisilmailusta Porin pamaukseen, kustantajana Satakunnan Lennoston kilta.
Lentoasemalla paljastettiin tammikuussa 2013 60 vuotta suihkulentämistä Suomessa -niminen muistomerkki, jolla Ilmavoimien kiltaliitto kunnioittaa De Havilland Vampire Mk. 52 -suihkulentokoneen laskeutumista 22. tammikuuta 1953 kello 12.22 Porin lentokentälle.
Matkustajatilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Vuosi | Kotimaa | Ulkomaat | Yhteensä | Muutos |
|---|---|---|---|---|
| 2005 | 52 456 | 7 734 | 60 190 | +5,5 % 
|
| 2006 | 58 196 | 6 191 | 64 387 | +7,0 %
|
| 2007 | 58 962 | 6 952 | 65 914 | +2,4 %
|
| 2008 | 55 839 | 10 469 | 66 308 | +0,9 %
|
| 2009 | 50 961 | 11 169 | 62 130 | −6,9 % 
|
| 2010 | 36 458 | 6 703 | 43 161 | −30,5 %
|
| 2011 | 46 175 | 7 881 | 54 056 | +25,2 %
|
| 2012 | 14 932 | 20 381 | 35 313 | −34,7 %
|
| 2013 | 16 275 | 9 954 | 26 229 | −25,7 %
|
| 2014 | 7 406 | 17 577 | 24 983 | −4,8 %
|
| 2015 | 543 | 10 523 | 11 066 | −55,7 %
|
| 2016 | 3 683 | 5 946 | 9 629 | −13,0 %
|
| 2017 | 9 645 | 13 538 | 23 183 | +140,8 %
|
| 2018 | 5 789 | 11 836 | 17 625 | -24,0 %
|
| 2019 | 6 817 | 7 598 | 14 415 | -18,2 %
|
| 2020 | 5 183 | 131 | 5 314 | -63,1 %
|
| 2021 | 4 181 | 521 | 4 702 | -11,5 %
|
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ EFPO Pori (PDF) (osa EFPO AD 2.1) AIP Suomi / Finland. 31.1.2019. Vantaa: ANS Finland. Arkistoitu 19.1.2021. Viitattu 18.3.2019.
- ↑ a b Matkustajat 2016. Vantaa: Finavia. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 5.6.2017). [vanhentunut linkki]
- ↑ Porin kaupunki päätti tukea Helsinkiin suuntautuvaa lentoliikennettä vuonna 2016 | lentoposti.fi lentoposti.fi. Viitattu 23.11.2015.
- ↑ Pori päätti lentoliikenteen hankinnasta - reittilentoja Helsinki-Vantaalle ja Tukholmaan | lentoposti.fi lentoposti.fi. 27.2.2017. Viitattu 20.6.2017.
- ↑ Mattila, Pasi: Porista Helsinkiin ja Tukholmaan lentänyt Nextjet hakeutuu konkurssiin – yhtiön kaikki tulevat lennot on peruttu Satakunnan Kansa. 16.5.2018. Arkistoitu 16.5.2018. Viitattu 16.5.2018.
- ↑ Valtonen, Hannu: Luftwaffen pohjoinen sivusta, Saksan ilmavoimat Suomessa ja Pohjois-Norjassa 1941–1944, s. 56–57. Tikkakoski: Keski-Suomen ilmailumuseo, 1997. ISBN 951-95688-5-9.
- ↑ Raunio, Jukka: Lentäjän näkökulma IV, s. 200. Kuorevesi: Jukka Raunio, 1998. ISBN 951-96866-2-2.
- ↑ https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/159331/yhteinen.pdf
- ↑ Pori. Lentoasema. Tiilimäen (11.) kaupunginosan lentoasemaa ja sen lähialueita koskeva asemakaava ja asemakaavan muutos 609 1471, s. 5–7. Pori: Porin kaupunki, 14.8.2006. Asiakirjan verkkoversio (PDF) (viitattu 16.7.2011). [vanhentunut linkki]
- ↑ Satakunnan Lennoston historia 13.7.2011. Puolustusvoimat. Viitattu 16.7.2011.
- ↑ Harjulehto, Seppo: Mitä Missä Milloin 1955, s. 14. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1954.
- ↑ Matkustajat avaavat Porin lentoaseman. Helsingin Sanomat, 4.9.1969, s. 12. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 18.6.2018.
- ↑ Porin uuden lentoaseman rakentaminen aloitetaan. Helsingin Sanomat, 28.1.1968, s. 6. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 18.6.2018.
- ↑ Meritähti, Päivi: Nextjet lopettaa toistaiseksi lennot Porista Yle Uutiset. 17.4.2015. Yle. Viitattu 5.6.2017.
- ↑ Valtonen, Riikka: Airest irtisanoo sopimuksensa Porin kaupungin kanssa – lennot lopetetaan välittömästi Yle Uutiset. 4.10.2016. Yle. Viitattu 5.6.2017.
- ↑ Laakso, Antti: Pori hyväksyi miljoonatuet lentoliikenteelle – lennot alkavat huhtikuussa Yle Uutiset. 27.2.2017. Yle. Viitattu 5.6.2017.
- ↑ Rauhanturvaajaliitto (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 12.11.2012.
- ↑ Liikennetilastot Finavia. Viitattu 20.9.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Finavia – Porin lentoasema
- Suomen ilmailukäsikirja – Porin lentoasema (Arkistoitu – Internet Archive)
- Virtual Finnairin esittely Porin lentoasemasta (Arkistoitu – Internet Archive)
| ||||||||||||||||||||||