Mallorca

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mallorca
Localització de Mallorca respecte les Illes Balears.svg
Maantiede
Sijainti Välimeri
Saariryhmä Baleaarit
Pinta-ala 3 624,08 [1] km²
Valtio
Valtio Espanja
Väestö
Väkiluku 859 289 (2015) [2]
Suurin kaupunki Palma
Kielet espanja, katalaani

Mallorca eli Majorca on Espanjalle kuuluva saari Baleaareilla, Välimerellä. Mallorca on pinta-alaltaan Espanjan suurin ja väkiluvultaan Teneriffan jälkeen toiseksi suurin saari. Saaren suurin kaupunki on Palma. Mallorcasta on tullut hiekkarantojen ja aurinkoisen ilmaston ansiosta erittäin suosittu matkakohde.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mallorca satelliittikuvassa.
Cuevas del Drach -luolasto.

Mallorca on pinta-alaltaan Espanjan suurin saari. Mallorcalla on kaksi vuoristoista aluetta: Serra de Tramuntana kattaa saaren pohjoisrannikon ja Serres de Llevant sijaitsee saaren itäosassa. Saaren korkein kohta on Serra de Tramuntanaan kuuluva Puig Major, joka kohoaa 1 445 metriin. Mallorcan keskiosa taas on varsin tasaista ja hedelmällistä. Saarella on paljon luolia niin meren yläpuolella kuin alapuolellakin. Tunnetuimmat luolastot, Coves del Hams ja Coves del Drach, sijaitsevat saaren itäosassa ja ovat suosittu nähtävyys.

Aluejako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saari on jaettu seuraaviin osiin:

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

La Seu -katedraali Palmassa.

Mallorca on ollut asuttu jo antiikin ajoilta saakka. Saaren hallitsija on kuitenkin vaihtunut tiuhaan tahtiin historian aikana. Vuoden 1716 Decretos de Nueva Planta -asetusten myötä Mallorcasta tuli osa Espanjalle kuuluvaa Baleaarien maakuntaa.

1950-luvulta lähtien massaturismi muutti saaren ja Palman olemusta tehden paikasta vetovoimaisemman sekä matkailua että manner-Espanjasta tulevia työntekijöitä kohtaan. Saarelle suuntautuva matkailu on kasvanut räjähdysmäisesti. Vuonna 1960 Mallorcalla kävi 500 000 matkailijaa, ja 1997 6,7 miljoonaa matkailijaa. Vuonna 2013 noin 22,7 miljoonaa matkailijaa kävi Palma de Mallorcan lentoasemalla[3]. Vesitse saarelle saapui 1,5 miljoonaa ihmistä.

14. marraskuuta 2005 paikallinen sanomalehti Diario de Mallorca kertoi CIA:n käyttäneen saaren lentoasemaa kuljettaessaan vangitsemiaan ihmisiä.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valldemossan pikkukaupunki, jossa sijaitsee muun muassa 1400-luvulla perustettu Reial Cartoixa -munkkiluostari.

Mallorcan väkiluku oli vuonna 2015 859 289 asukasta. Saaren väestötiheys oli siten noin 237 asukasta neliökilometrillä. Lähes puolet saaren asukkaista asuu pääkaupunki Palmassa.

Useat kuuluisat ovat asuneet saarella. Frédéric Chopin sekä George Sand ostivat molemmat maata saarelta. Robert Graves asui saarella elämänsä loppuun saakka, julkaistuaan ensin Good-Bye to All That -teoksensa. Joan Miró kuoli Son Abrinesissa, Palmassa 25. joulukuuta 1983, vietettyään jo useita vuosia saarella. Catherine Zeta-Jones ja Michael Douglas omistavat talon saaren pohjoispäästä. Myös Michael Schumacher, Claudia Schiffer, Annie Lennox, Julian Lennon, Cynthia Charles, tennispelaaja Boris Becker, Steve McManaman sekä Felipe González omistavat kukin oman talon saarella. Kuuluisiin mallorcalaisiin kuuluu kirjailijoita ja filosofeja, kuten Ramon Llull ja Junípero Serra. 2000-luvulta lähtien armeijan komentaja Joaquin Jovellar y Soler ja kaksinkertainen Espanjan pääministeri Antonio Maura Montaner ovat asuneet saarella.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensaïmada

Kieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mallorcalla on kaksi virallista kieltä, katalaani ja espanja, mutta saaren pääkieli on katalaani.[4] Mallorquí on saarella puhuttu katalaanin kielen murre.

Ruoka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyypillisiä mallorcalaisia ruokia ovat ensaïmada, saïm ja sobrassada. Mallorcalla syödään myös paellaa.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkapallojoukkue RCD Mallorca pelaa toiseksi korkeimmalla ja lentopallojoukkue CV Pòrtol lajissaan Espanjan korkeimmalla sarjatasolla. Koripallojoukkue Bàsquet Mallorca pelaa maan kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla. Kuuluisia mallorcalaisia urheilijoita ovat esimerkiksi Rafael Nadal ja Carlos Moya. Rafael Nadalin setä, Miguel Ángel Nadal, on entinen Espanjan jalkapallomaajoukkueen pelaaja. 2006 mallorcalainen Jorge Lorenzo voitti 250-kuutioisten moottoripyörien maailmanmestaruuden.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatie Ma-13

Palma de Mallorcan lentoasema on suuri kansainvälinen lentoasema aivan Palman kupeessa. Palman satamasta on laivayhteys muille Baleaarien saarille sekä Manner-Espanjan Barcelonaan ja Valenciaan.

Mallorcan tiet ovat hyväkuntoisia. Saarella on myös pieni rautatieverkosto. Palman rautatieasemalta kulkee junia useasti päivässä Sólleriin, Manacoriin ja Incaan.

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rantalomakohteena suosittu Magaluf.

Mallorca on perinteinen ja erittäin suosittu matkailukohde. Monipuolisuutensa ansiosta Mallorca sopii lähes kaikenlaisille matkailijoille: niin lapsiperheille, pariskunnille, nuorisoporukoille, aktiivilomailijoille kuin senioreille. Palmassa voi viettää sekä kaupunki- että rantalomaa. Tunnetuimpia Palman ulkopuolella sijaitsevia rantalomakohteita ovat muun muassa Palma Nova, Magaluf, Santa Ponça ja Alcúdia. Saarella on myös hyvät patikointi- ja urheilumahdollisuudet. Mallorcan luonnonnähtävyyksiin kuuluvat saaren itäosassa Porto Criston kaupungissa sijaitsevat Coves del Hams- ja Coves del Drach -tippukiviluolat. Jälkimmäisten kautta pääsee myös Euroopan suurimmalle maanalaiselle järvelle, Martelin järvelle.

Saksassa ja Britanniassa kiinnostuttiin Mallorcasta jo 1950-luvulla, ja Suomesta on tehty seuramatkoja Mallorcalle 1960-luvulta lähtien. Mallorcan varsinainen matkailukausi kestää huhtikuusta lokakuuhun, mutta talvikuukausina saarella on viileää.

Kuuluisia mallorcalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä INE ei löytynyt
  2. Datos oficiales del julkaisu=Instituto Nacional de Estadística
  3. AENA: Pasajeros, operaciones y carga
  4. Article 4 of the Statute of Autonomy of the Balearic Islands, 2007: "Catalan language, Balearic Islands' own language, will have, together with the Spanish language, the character of official language." [1]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]