Ramon Llull

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ramon Llull
Yksi Llullin luokittelukiekoista.

Ramon Llull (tunnettu myös nimillä Raymond Lully, Raimundus ja Raymundus Lullus, s. 1232-1236, k. 29. kesäkuuta 1315) oli keskiaikainen kirjailija ja filosofi. Hän on kirjoittanut tiettävästi maailman ensimmäisen katalaaninkielisen kaunokirjallisen teoksen. Hänen on katsottu vaikuttaneen muun muassa Gottfried Leibnizin laskentateorioihin.

Llull oli mystikko ja runoilija, jonka teokset vaikuttivat katalaanin kielen kehittymiseen.[1]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ramon Llull syntyi katalonialaiseen perheeseen Mallorcan saarella vuonna 1232 tai 1233. Aragonian ja Katalonian kuningas Jaakko I oli valloittanut Mallorcan muutamia vuosia aikaisemmin. Llull oli varakkaan perheen lahjakas poika, ja hänestä tuli prinssi Jaumen, tulevan kuningas Jaakko II:n kotiopettaja.[2]

Llull vietti hovielämää 30-vuotiaaksi asti. Silloin hän koki uskonnollisen herätyksen ja kutsumuksen käännyttää muslimit kristinuskoon ja perustaa oppilaitoksia lähetyssaarnaajien kouluttamista varten.[3] Hän arveli onnistuvansa käännytystyössään parhaiten, jos opiskelisi muslimien kieliä ja kykenisi kumoamaan arabifilofien, kuten Averroësin väitteet.[4]

Llull teki pyhiinvaelluksen Santiago de Compostelaan Pyhän Jaakobin haudalle ja vetäytyi sen jälkeen lähes kymmenen vuoden ajaksi La Realin sistersiläisluostariin Mallorcalla. Siellä hän opiskeli latinaa ja arabiaa sekä perehtyi Raamattuun ja teologien kirjoituksiin sekä Aristoteleen teoksiin, Koraaniin ja islamin oppineiden kirjoihin.[3]

Vuonna 1276 Llull perusti koulun tuleville lähetyssaarnaajille Miramarin luostarin yhteyteen Mallorcan luoteisrannikolle. Siellä fransiskaaniveljille opetettiin arabian kieltä ja "lullilaista" filosfiaa ja mystiikkaa.[5]

Llull käytti kirjoituksissaan latinaa, katalaania ja arabiaa.[6] Hänen ensimmäinen varsinainen teoksensa Art Abreujada d 'Atrobar Veritat (”Totuuden löytämisen taito”) oli alun perin kirjoitettu katalaaniksi ja sittemmin käännettiin latinaksi. Hän kirjoitti artikkeleita alkemian ja kasvitieteen aloilta. Lisäksi hän kirjoitti romaanin Blanquerna, joka on ensimmäinen katalaaniksi julkaistu kaunokirjallinen teos ja mahdollisesti jopa ensimmäinen Euroopassa kirjoitettu romaani.[7]

Llullin teoksia tunnetaan nimeltä 285 kappaletta, ja kolmenkymmenen käsikirjoitukset ovat säilyneet nykypäiviin asti.[8]

Koko elämänsä ajan Llull matkusti paljon. Hän pyrki vakuuttamaan maailman valtaapitäjät, niin kuninkaat kuin paavitkin, siitä, että vääräuskoisten kanssa kannattaa väitellä eikä sotia, jotta heidät voisi käännyttää kristinuskoon.[9]

Vuoden 1315 lopulla Llull saarnasi nykyisessä Algeriassa islaminuskoa vastaan ja joutui kivityksen kohteeksi. Hänet pelastettiin henkihieverissä laivaan, jossa hän pian kuoli kotimatkalla Mallorcalle.[3]

Ars generalis ultima (Ars Magna)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1275 tienoilla Llull kehitti tavan yhdistellä erilaisia määritelmiä, jotka oli lajiteltu eräänlaisen järjestysnumeron perusteella. Tämä menetelmä julkaistiin ensimmäisen kerran täydellisenä Llullin teoksessa Ars generalis ultima tai Ars magna (1305). Menetelmän alkuperäisenä inspiraationa pidetään arabiastrologien käyttämää laitetta, jota kutsuttiin nimellä zairja.

Tämän menetelmän alkuperäisenä tarkoituksena oli toimia väittelytyökaluna, jonka avulla muslimit voitaisiin loogisilla perusteluilla taivutella kääntymään kristinuskoon. Analyyttisiä menetelmiään käyttäen Llull kokosi eräänlaisen teologisen sisällysluettelon, jonka perusteella väittelijä löytäisi oikean vastauksen mihin tahansa kristinuskoa koskevaan argumenttiin tai kysymykseen.

Llull kehitti myös lukuisia ”koneita” tätä tarkoitusta varten. Yksi niistä oli paperikiekoista koottu laite, jossa kuhunkin paperikiekkoon oli kirjoitettu numeroita, kirjaimia tai symboleita, joista kukin vastasi jotain listassa olevaa sanaa tai määritelmää. Kääntelemällä paperikiekkoja oikeaan asentoon oli Llullin mukaan mahdollista kaikki mahdolliset totuudenmukaiset vastaukset kunkin kiekon otsikkoon liittyen.

Tämä menetelmä on yksi vanhimpia tunnettuja yrityksiä tuottaa tietoa loogisia menetelmiä käyttäen. Llullin tarkoituksena oli osoittaa, että kristinuskon perusteet ovat johdettavissa tietyistä perustavanlaatuisista ideoista. Esimerkiksi yksi hänen taulukoistaan listasi Jumalan määritelmät: Hyvyyden, Suuruuden, Ikuisuuden, Voimakkuuden, Viisauden, Tahdonvoiman, Oikeamielisyyden, Totuuden ja Loistavuuden. Llull uskoi, että kaikki yksijumaliset uskonnot hyväksyisivät nämä jumalan määritelmiksi.

Tätä ajatusta kehittivät eteenpäin Giordano Bruno 1500-luvulla ja Gottfried Leibniz 1600-luvulla. Leibniz antoi Llullin ajatukselle nimen ars combinatoria, jolla nimellä se nykyisin yleensä tunnetaan.[10] Joidenkin tietojenkäsittelytieteen tutkijoiden mukaan Llull on eräänlainen informaatiotieteiden "kanta-isä".

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Llull, Ramon: Ylistän rakastettuani. (Libre d’amich e amat, 1282—87.) Johdanto, suomennos ja selitykset Seppo A. Teinonen. Helsinki: Kirjapaja, 1983. ISBN 9516214096.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ramon Llull, Catalan mystic Encyclopedia Britannica. Viitattu 6.3.2016. (englanniksi)
  2. Placid youth Ramon Llull - Routes. Viitattu 6.3.2016.
  3. a b c Arno Forsius: Ramon Llull (noin 1235—1315) — doctor illuminatus Viitattu 6.3.2016.
  4. Turner, W.: Raymond Lully Catholic Encyclopedia. 1911. New Advent. Viitattu 6.3.2016. (englanniksi)
  5. A language school Julkaisu = Ramon Llull - Routes. Viitattu 6.3.2016.
  6. A language school Ramon Llull - Routes. Viitattu 6.3.2016.
  7. 700th anniversary of Ramon Llull’s death to be commemorated in 2015 Catalan News Agency. Viitattu 6.3.2016.
  8. Ramon Llull: literary work Ramon Llull - Routes. Viitattu 6.3.2016.
  9. Travels, books and an objective Julkaisu = Ramon Llull - Routes. Viitattu 6.3.2016.
  10. Gottfried Leibniz History of COmputers. Viitattu 6.3.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]