Kirkon ja valtion ero

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Uskonnon ja valtion ero.

Kirkon ja valtion ero on käsitys, jonka mukaan valtion tulee olla uskontoihin nähden puolueeton.[1] Tätä periaatetta kutsutaan myös sekularismiksi eli tunnustuksettomuudeksi. Valtio ja uskonto on erotettu tarkkaan toisistaan muun muassa Yhdysvalloissa ja Ranskassa.[2] Periaatetta voidaan kutsua myös temppelin ja valtion eroksi tai moskeijan ja valtion eroksi.[3]

Suomessa kirkon ja valtion eron kannattajienselvennä mielestä kaksi valtionkirkkoa, Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen ortodoksinen kirkko, tulee muuttaa tavallisiksi yhdistyksiksi, jotka perivät jäsenmaksunsa kuten muutkin yhdistykset eivätkä kirkollisveron kautta. Kirkoilla ei yhdistyksen mielestä tule olla julkisoikeudellista asemaa eikä mitään erioikeuksia.[1]

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Osa artikkelisarjaa
Sekularismi

Kirkon ja valtion eroa vaativa järjestäytynyt vapaa-ajattelijaliike järjestäytyi 1800-luvun loppupuolella Britanniassa, Yhdysvalloissa, Saksassa, Ranskassa ja muualla Länsi-Euroopassa.[4] Vapaa-ajattelijain maailmanliitto, alkuaan Kansainvälinen vapaa-ajattelijaliitto perustettiin vuonna 1880 Brysselissä.[5][6] Jäsenjärjestöjä olivat eri maiden kansalliset liitot[5]. Vapaa-ajattelijat vaativat kirkon ja valtion erottamista sekä täydellisen ajatuksen, uskonnon ja ateismin vapauden toteuttamista.[6] Liikkeen suuri hetki oli kirkon ja valtion ero Ranskassa 1905.[4]

Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen vuoden 1903 Forssan ohjelmassa todettiin: ”Uskonto on julistettava yksityisasiaksi. Kirkko on erotettava valtiosta ja kirkolliset sekä uskonnolliset yhdyskunnat katsottava yksityisiksi yhdistyksiksi, jotka itse järjestävät sisälliset asiansa. Uskonnonopetus on poistettava kouluista.”[7] Filosofian professori Edvard Westermarck sanoi vuoden 1907 esitelmänsä lopuksi: ”Eikö olisi jo aika meidänkin kansamme yhteiskunnan, siveyden ja uskonnon nimessä säätää, että täydellinen uskonvapaus on oleva, että mitään erityisesti etuoikeutettua uskontoa ei saa yhteiskunnassa olla olemassa, että kirkko on erotettava valtiosta?”[8]

Vuonna 1923 voimaan tullut uskonnonvapauslaki antoi ateisteille täydet kansalaisoikeudet. Vaatimus valtion ja kirkon erottamisesta ei kuitenkaan toteutunut.[9][10]selvennä

Euroopan unioni

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valtion ja kirkon ero Portugalissa, karikatyyri vuodelta 1910.
Kuva naistenpäivän mielenosoituksesta Argentiinassa.

Euroopan unioni sitoutui Amsterdamin sopimuksen (1997) Julistuksessa (nro 11) kirkkojen ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen asemasta kunnioittamaan kirkkojen ja uskonnollisten yhdistysten asemaa, joka niille on kansallisessa lainsäädännössä annettu ja olemaan puuttumatta siihen. Julistuksen teksti on seuraava:

»Euroopan unioni kunnioittaa eikä puutu siihen asemaan, joka kirkoilla ja uskonnollisilla yhdistyksillä tai yhdyskunnilla on kansallisen lainsäädännön mukaisesti jäsenvaltioissa. Euroopan unioni kunnioittaa myös elämänkatsomuksellisten ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen asemaa.»
([11])

Euroopan neuvosto antoi parlamentaarisessa yleiskokouksessaan 2007 suosituksen ”Valtio, uskonto, sekularismi, ihmisoikeudet” (suositus nro 1804).[12] Suosituksessa Euroopan neuvosto toteaa kirkon ja valtion eron olevan Euroopan yhteisiä arvoja (artikla 4). Suosituksen pohjatekstissä ennen kokousta suositeltiin Euroopan valtioille kirkon ja valtion erottamista toisistaan. Pohjateksti muuttui Suomen aloitteesta.[13][14]

Ranska

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Ranskan sekularismi

Ranskassa uskonnon ja valtionsuhdetta kuvataan sanalla laïcité, jonka voi suomentaa tunnustuksettomuudeksi tai valtion puolueettomuudeksi uskontojen suhteen. Ranskassa laïcité-periaate käytännössä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi julkisissa kouluissa ei ole uskonnonopetusta eikä uskontokuntiin kuuluvia tilastoida valtion taholta. Uskonnollisiksi katsottavien symbolien, kuten huntujen käyttö on kielletty valtion kouluissa.[15]

Suomi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Kirkon ja valtion erottamispyrkimykset Suomessa

Suomen perustuslaki toteaa, että evankelis-luterilaisen kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta säädetään kirkkolaissa.[16] Suomen ortodoksista kirkkoa koskee Laki ortodoksisesta kirkosta.[17][18] Luterilaisella kirkolla ja ortodoksisella kirkolla on siten lainsäädännössä erityisasema.[19][20][21] Tilastokeskus käyttää evankelis-luterilaisesta kirkosta valtionkirkko-määritelmää.[22]

Muun muassa Vapaa-ajattelijain liiton mielestä valtion tulee olla uskontoihin nähden puolueeton. Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen ortodoksinen kirkko, tulee muuttaa tavallisiksi yhdistyksiksi, jotka perivät jäsenmaksunsa kuten muutkin yhdistykset eivätkä verotusoikeuden kautta. Evankelis-luterilaisella ja ortodoksisella kirkolla ei tule olla julkisoikeudellista asemaa eikä mitään erioikeuksia.[23][24][25]

Sääntöjensä mukaan Vapaa-ajattelijain liitto vaatii lainsäädännössä[26]

  1. valtionkirkkojärjestelmän purkamista niin, että missään yhteiskunnallisissa toimissa ei edellytetä eikä harjoiteta minkäänlaista uskonnollista toimintaa
  2. kirkkojen jäsenmaksun kannon poistamista verotuksen yhteydestä
  3. kaiken uskontokunnille jaettavan rahallisen valtionavun tai muun yhteiskunnallisen tuen lopettamista
  4. uskonnon opetuksen lopettamista päiväkodeista, kouluista ja teologisten tiedekuntien lakkauttamista valtion yliopistoista
  5. uskonrauha- ja jumalanpilkkalakien kumoamista
  6. yleisen hautaustoimen siirtämistä valtiolle ja kunnille.

Vapaa-ajattelijain liiton entinen puheenjohtaja Erkki Hartikainen on sanonut, että jos mitään uskontoa ei ole mainittu missään valtion laissa ja jos valtio ei suosi mitään uskontoa muillakaan tavoin, voidaan sanoa, että kirkko ja valtio tai uskonnot ja valtio on erotettu toisistaan. Tämäkään ei vielä Hartikaisen mukaan merkitse täydellisen ajatuksenvapauden toteutumista. Laeissa saattaa olla uskonnoista peräisin olevia oikeuskäsityksiä ja viranomaiset voivat antaa uskonnollisten käsitystensä vaikuttaa päätöksentekoon. Hartikaisen mukaan Ruotsissa ja Suomessa valtiokirkko on jo pelkästään sillä perusteella, että uskonnoista puhutaan laeissa.[27]

Yhdysvallat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdysvaltain kolmas presidentti Thomas Jefferson oli kirkon ja valtion eron kannattaja.

Yhdysvalloissa on liittovaltiotasolla säädetty valtion ja kirkon ero perustuslain ensimmäisessä lisäyksessä, joka on vapaasti suomennettuna: ”Kongressi ei saa säätää mitään lakia, joka koskee uskonnon perustamista, tai kieltää sen vapaata harjoittamista; tai vähentää sanan tai lehdistön vapautta tai ihmisten oikeutta rauhanomaiseen kokoontumiseen tai anomuksen tekemiseen hallitukselle epäkohtien korjaamiseksi.”[28]

Edustajainhuoneen istunnot alkavat rukouksella.[29] Lisäksi Yhdysvaltojen asevoimissa on liittovaltion maksamia sotilaspappeja.[30]

Japani

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Japanin perustuslaissa on ilmaistu ajatuksenvapaus ja valtion puolueettomuus uskontojen suhteen:[31]

Ȥ 19


Ajatuksen ja omantunnon vapautta ei saa rikkoa.

§ 20
(1) Uskonnonvapaus taataan kaikille.
(2) Minkään uskonnollisen järjestön ei tule saada erityisoikeuksia julkiselta vallalta, eikä hallita poliittista valtaa.
(3) Ketään ei saa pakottaa osallistumaan uskonnolliseen toimintaan, juhlaan, riittiin tai muuhun uskonnonharjoitukseen.

(4) Valtion ja sen virastojen on pidättäydyttävä uskonnon opetuksesta ja muusta uskonnollisesta toiminnasta.»
([31])

Luettelo valtioista joissa kirkko ja valtio on eroteltu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aasia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Afrikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Amerikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurooppa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Amerikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oseania

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Vapaa-ajattelijain liitto ry 2009. Tampere: Uskomaton.fi. Viitattu 29.6.2009.
  2. ↑ Haarscher, Guy: Tunnustuksettomuus. ((La laïcité, 1996.) Suomentanut Tapani Kilpeläinen) Tampere: Eurooppalaisen filosofian seura ry, 2006. ISBN 952-5503-22-4
  3. ↑ Omidyar, Pierre: Separation of Mosque and State 26.10.2010. HuffPost. Viitattu 22.10.2023. (englanniksi)
  4. ↑ a b Mustakallio, Hannu: Kansainvälisen vapaa-ajattelijaliikkeen alkuvaiheet. Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja, 1999, nro 87–88. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura. ISSN 0356-0767
  5. ↑ a b Nurmi, Suvielise: Katsomukset kohtaavat, s. 210. Helsinki: Kirjayhtymä, 1994. ISBN 951-26-3896-7
  6. ↑ a b Hakusana vapaa-ajattelu teoksessa Otavan suuri ensyklopedia 19, Turgenev – veriryhmät. Helsinki: Otava, 1981. ISBN 951-1-05082-6
  7. ↑ Forssan ohjelma (Hyväksytty puoluekokouksessa 1903, Forssa) Suomen Sosialidemokraattinen Puolue. Viitattu 17.12.2008.
  8. ↑ Westermarck, Edvard: Siveys ja kristinusko. Helsingissä: Ylioppilasyhdistys Prometheus, 1907.
  9. ↑ Niiniluoto 2003, s. 127.
  10. ↑ Pikkusaari, Jussi: Vaikea vapaus. Sosialidemokratian häviö kirkolle Suomen kulttuuritaistelussa. (Väitöskirja: Oulun yliopisto) Helsinki: Suomen historiallinen seura, 1998. ISBN 951-710-085-X
  11. ↑ Amsterdamin sopimus. 11. Julistus kirkkojen ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen asemasta 10.11.1997. EUR-Lex. Viitattu 30.3.2010.
  12. ↑ Recommendation 1804 (2007)1: State, religion, secularity and human rights 29.6.2007. Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous. Viitattu 29.11.2007. (englanniksi)
  13. ↑ Suomi vastustaa suositusta kirkon ja valtion erottamisesta Euroopassa Yle uutiset. 26.6.2007. Viitattu 28.5.2010.
  14. ↑ Suomi sai tahtonsa läpi valtionkirkosta (Arkistoitu sivu) 29.6.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 30.6.2007.
  15. ↑ Maltin ja arjen islam Ranskassa.
  16. ↑ Suomen perustuslaki 11.6.1999/731. Finlex. Viitattu 3.7.2009.
  17. ↑ Laki ortodoksisesta kirkosta 10.11.2006. Finlex. Viitattu 3.7.2009.
  18. ↑ Lakiesitys ja perustelut 217.71.145.20. Viitattu 3.7.2009.
  19. ↑ Sakaranaho, Tuula: Kansankirkon varjossa: Uskonnollisen tasa-arvon toteutuminen Suomessa – vähemmistöjen näkökulma (PDF) (Pro gradu -tutkielma) 2008. Helsinki: Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, uskontotieteen laitos. Viitattu 3.7.2009. Viittaus teokseen Heikkilä, Markku (toim.): Uskonto ja nykyaika. Yksilö ja eurooppalaisen yhteiskunnan murros, s. 128–156. (Sitra 217) Jyväskylä: Atena, 1999. ISBN 951-796-162-6
  20. ↑ Valtionkirkko Tilastokeskus, käsitteet ja määritelmät. Viitattu 29.6.2009.
  21. ↑ Scheinin, Martin: Koulujen uskonnonopetus ihmisoikeuksien näkökulmasta (PDF) Teologinen aikakauskirja. 2002. Helsinki: Teologinen julkaisuseura. Viitattu 30.6.2009.
  22. ↑ Valtionkirkko Tilastokeskus, käsitteet ja määritelmät. Viitattu 26.8.2016.
  23. ↑ Vapaa-ajattelijain liitto ry 2009. Tampere: Uskomaton.fi. Viitattu 29.6.2009.
  24. ↑ Hartikainen, Erkki: Raportti uskonnonvapaudesta 2. Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto, 1980.
  25. ↑ Viite: 34/041/1998 Lausuntopyyntönne uskonnonvapauskomitean mietinnöstä (06.04.2001) Vapaa-ajattelijain liitto ry. Viitattu 23.5.2010.
  26. ↑ Vapaa-ajattelijain liitto ry:n säännöt vapaa-ajattelijat.fi. 11.12.2008. Viitattu 7.12.2009.
  27. ↑ Hartikainen, Erkki: Mikä on valtiokirkko tai valtionuskonto? Jumalaton. 3.2.2008. Suomen ateistiyhdistys. Viitattu 30.6.2009.
  28. ↑ ”Congress shall make no law respecting an establishment of religion, or prohibiting the free exercise thereof; or abridging the freedom of speech, or of the press; or the right of the people peaceably to assemble, and to petition the Government for a redress of grievances.” First Amendment. (englanniksi)
  29. ↑ Office of the Chaplain, United States House of the Representatives chaplain.house.gov. Viitattu 30.3.2010. (englanniksi)
  30. ↑ US army chaplain center and school. 23.10.2007.
  31. ↑ a b Mäntysalo, Jori: G7-maiden perustuslait ja uskonnonvapaus Vapaa Ajattelija. 6/2005. Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto ry. Viitattu 30.6.2009.
  32. ↑ Article 7.1 of Constitution
  33. ↑ Secularism is back in Bangladesh, rules High Decca Herald. Viitattu 15.9.2021.
  34. ↑ CONSTITUTION OF THE PEOPLE'S REPUBLIC OF CHINA en.people.cn. Viitattu 18 .3.2015.
  35. ↑ Eastimorlawjournal.org eastimorlawjournal.org. Arkistoitu 3 .4.2013. Viitattu 18 .3.2015.
  36. ↑ THE CONSTITUTION (AMENDMENT) indiacode.nic.in. Arkistoitu 28.3.2015.
  37. ↑ ICL - Japan - Constitution servat.unibe.ch. Viitattu 18 .3.2015.
  38. ↑ a b Archived copy akorda.kz. Arkistoitu 24.9.2014. Viitattu 24.11.2014.
  39. ↑ North Korean Constitution - April 2009 asiamatters.blogspot.com. 2009. Arkistoitu 19.5.2010. Viitattu 25 .10.2018.
  40. ↑ ICL - South Korea - Constitution servat.unibe.ch. Viitattu 18 .3.2015.
  41. ↑ Article 1 of Constitution
  42. ↑ Article 2, Section 6 of Constitution
  43. ↑ a b Конституция Российской Федерации gov.ru. Viitattu 3 .12.2018.
  44. ↑ INTRODUCTION TO THE WEB VERSION OF THE CONSTITUTION web.archive.org. Arkistoitu 2 .2.2016. Viitattu 18 .12.2015.
  45. ↑ The Constitutionalisation of Religious Harmony in Singapore Australian Institute of International Affairs. Viitattu 15.9.2021.
  46. ↑ Constitution of Nepal Nepal Law Commission. Viitattu 15.9.2021.
  47. ↑ ICL - Taiwan - Constitution servat.unibe.ch. Viitattu 18 .3.2015.
  48. ↑ Tajikistan's Constitution of 1994 with Amendments through 2003 constituteproject.org.
  49. ↑ Constitution of Turkmenistan uta.edu. Viitattu 18 .3.2015.
  50. ↑ Constitution of the Republic of Uzbekistan
  51. ↑ Turkey's Constitution of 1982 Constituteproject. Viitattu 15.9.2021.
  52. ↑ ICL - Vietnam - Constitution servat.unibe.ch. Viitattu 18 .3.2015.
  53. ↑ ICL - Angola Constitution servat.unibe.ch. Viitattu 18 .3.2015.
  54. ↑ Article 2 of Constitution trazibule.fr.
  55. ↑ Botswana U.S. Department of State. Viitattu 18 .3.2015.
  56. ↑ Leaders say Botswana is a secular state
  57. ↑ Article 1 of Constitution
  58. ↑ The right to differ religiously.(News) highbeam.com. Arkistoitu 11 .6.2014. Viitattu 18 .3.2015.
  59. ↑ PART ONE: SOUTH SUDAN AND THE CONSTITUTION 8. RELIGION constituteproject.org.
  60. ↑ Preamble of Constitution confinder.richmond.edu.
  61. ↑ Constitution of Cape Verde 1992. capeverde-islands.com. Viitattu 18 .3.2015.
  62. ↑ Côte d'Ivoire's Constitution of 2000 constituteproject.org.
  63. ↑ Constitution de la République démocratique du Congo fr.wikisource.org. Viitattu 18 .3.2015.
  64. ↑ ICL - Congo-Brazzaville - Constitution servat.unibe.ch. Viitattu 18 .3.2015.
  65. ↑ ICL - Ethiopia - Constitution servat.unibe.ch. Viitattu 18 .3.2015.
  66. ↑ Article 2 of Constitution
  67. ↑ Article 1 of Constitution {
  68. ↑ Article 1 of Constitution
  69. ↑ The Constitution of Kenya web.archive.org. Arkistoitu 21 .12.2013. Viitattu 9 .3.2018.
  70. ↑ ICL - Liberia - Constitution servat.unibe.ch. Viitattu 18 .3.2015.
  71. ↑ Madagascar's Constitution of 2010 constituteproject.org.
  72. ↑ Preamble of Constitution
  73. ↑ ICL - Namibia - Constitution servat.unibe.ch. Viitattu 18 .3.2015.
  74. ↑ John L. Esposito. The Oxford Dictionary of Islam. Oxford University Press US, (2004)  ISBN 0-19-512559-2 pp.233-234
  75. ↑ Nigerian Constitution Nigeria Law. Viitattu 17.7.2015.
  76. ↑ Article 154 of the Sao Tome and Principe's Constitution of 1975 with Amendments through 2003, constituteproject.org
  77. ↑ Rwanda's Constitution Constituteproject. Viitattu 15.9.2021.
  78. ↑ Senegal U.S. Department of State. Viitattu 18 .3.2015.
  79. ↑ Togo's Constitution of 1992 Constituteproject. Viitattu 15.9.2021.
  80. ↑ Constitution of Chad Centre for Human Rights (University of Pretoria). Viitattu 15.9.2021.
  81. ↑ Tanzania (United Republicof)'s Constitution of 1977 Constituteproject. Viitattu 15.9.2021.
  82. ↑ Article 19 of the Brazilian Constitution servat.unibe.ch.
  83. ↑ Chilean Constitution of 1925 (article 10), and 1980 Chilean Constitution Article 19, Section 6º web.archive.org. Arkistoitu 7.12.2006.
  84. ↑ Article 1 of the Guyana's Constitution of 1980 with Amendments through 2016, https://constituteproject.org/
  85. ↑ Religion and the Secular State in Colombia iclrs.org.
  86. ↑ Articles 1, 11, 26, and 66.8 of the Ecuadorian Constitution asambleanacional.gob.ec.
  87. ↑ Article 50° of the Peruvian Constitution web.archive.org. Arkistoitu 24.3.2007.
  88. ↑ Constitution of the Oriental Republic of Uruguay, Chapter III, Article 5. refworld.org.
  89. ↑ ICL - Albania - Constitution servat.unibe.ch. Viitattu 18 .3.2015.
  90. ↑ In Belgium, Article 20 of the Constitution provides: No one can be obliged to contribute in any way whatsoever to the acts and ceremonies of a religion, nor to observe the days of rest. ICL - Belgium - Constitution servat.unibe.ch. Viitattu 18 .3.2015.
  91. ↑ ICL - Bosnia and Herzegovina - Constitution servat.unibe.ch. Viitattu 18 .3.2015.
  92. ↑ National Assembly of the Republic of Bulgaria - Constitution parliament.bg. Viitattu 18 .3.2015.
  93. ↑ Article 16 of Constitution congreso.es. Viitattu 18 .3.2015.
  94. ↑ Article 2 of the Charter of Fundamental Rights and Basic Freedoms
  95. ↑ ICL - Estonia - Constitution servat.unibe.ch. Viitattu 18 .3.2015.
  96. ↑ Constitution of the Portuguese Republic - Part I Diário da República Electrónico. Viitattu 15.9.2021.
  97. ↑ ICL - France Constitution servat.unibe.ch. Viitattu 18 .3.2015.
  98. ↑ ICL - The Fundamental Law of Hungary -- Part I servat.unibe.ch. Viitattu 18 .3.2015.
  99. ↑ Article 44.2.1º of the Constitution of Ireland - The State guarantees not to endow any religion.
  100. ↑ Articles 3, 7, 8, 19, 20 of Constitution; Judgment of the Constitutional Court 203/1989
  101. ↑ ICL - Austria Constitution servat.unibe.ch. Viitattu 18 .3.2015.
  102. ↑ Naamat, Talia; Porat, Dina; Osin, Nina: Legislating for Equality: A Multinational Collection of Non-Discrimination Norms. Volume I: Europe 19 July 2012. Martinus Nijhoff Publishers.
  103. ↑ [=https://www.usud.hr/sites/default/files/dokumenti/The_consolidated_text_of_the_Constitution_of_the_Republic_of_Croatia_as_of_15_January_2014.pdf Constitution of the Republic of Croatia] Ustavni sud Republike Hrvatske. Viitattu 15.9.2021.
  104. ↑ ICL - Latvia - Constitution servat.unibe.ch. Viitattu 18 .3.2015.
  105. ↑ Article 11 of the Constitution
  106. ↑ Constitution us-rs.si. Viitattu 18 .3.2015.
  107. ↑ Constitution of the Republic of Slovenia Constitution Court of Slovenia. Viitattu 15.9.2021.
  108. ↑ Constitution of Ukraine Constituteproject. Viitattu 15.9.2021.
  109. ↑ Nielsen, Jørgen; Akgönül, Samim; Alibašić, Ahmet; Racius, Egdunas: Yearbook of Muslims in Europe 19 .9.2013. BRILL.
  110. ↑ Article 8 of the Cuban Constitution web.archive.org. Arkistoitu 21.4.2007.
  111. ↑ Honduras: Constitución de 1982 pdba.georgetown.edu. Viitattu 18 .3.2015.
  112. ↑ Honduras - THE CONSTITUTION countrystudies.us. Viitattu 20 .10.2018.
  113. ↑ Honduras's Constitution of 1982 with Amendments through 2013, constituteproject.org.
  114. ↑ ICL - Australia Constitution servat.unibe.ch. Viitattu 18 .3.2015.
  115. ↑ Constitution of the Republic of Fiji 2013
  116. ↑ Constitution of the Federated States of Micronesia fsmlaw.org.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kirkon_ja_valtion_ero&oldid=22533083”