Katinhäntä (Harjavalta)
Katinhäntä | |
---|---|
Katinhännän pohjoispään rantaluhtaa |
|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Satakunta |
Kunnat | Harjavalta, Kokemäki |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Harjunpäänjoen valuma-alue (35.14) |
Laskuoja | oja Pitkäjärveen[1] |
Järvinumero | 35.147.1.003 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | noin 30 m [1] |
Rantaviiva | 2,194 km [2] |
Pinta-ala | 0,20465 km² [2] |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Katinhäntä on Satakunnassa Harjavallassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Harjunpäänjoen valuma-alueen Juupajoen valuma-alueeseen.[1]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 20,5 hehtaaria ja sen pituus on 900 metriä ja leveys 250 metriä. Järven luusua sijaitsee järven kaakkoisrannalla, josta saa alkunsa 900 metriä pitkä laskuoja Pitkäjärveen.[1][2]
Järven rantaviiva on 2,2 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Koillisranta päättyy metsä- ja avosuohon. Luusuan yli kulkee tie, joka liittyy Leineperin ja Pitkäjärven kylän yhdistävälle tielle. Järven pohjoispuolella on pari tilaa, mutta loma-asutusta ei ole.[1][2]
Luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on umpeen ruohottunut ja matala, mikä viittaa voimakkaaseen rehevöitymiseen. Vesilinnuilla ei riitä tilaa uimiseen, mikä rajoittaa niiden lajimääriä, vaikka ravintoa on runsaasti tarjolla. Muuttolinnut suosivat järveä levähdyspaikkanaan ja täällä levähtää muun muassa joutsenia, kurkia, metsähanhia, sekä kahlaajia ja muita vesilintuja.[3][4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1855−56 Kalmbergin kartastossa järvi oli niin pitkä kuin Pitkäjärvi ja Katinhäntä yhteensä. Laskuoja lähti kartan mukaan keskeltä. Silloinen Korven torppa sijaitsee nykyisen Järvikorven tilan kohdalla hieman etelämpänä kuin Karhusaari. 1800-luvulla järvessä oli samassa kohdassa pitkänomainen saari.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Katinhäntä, Harjavalta (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 30.11.2014.
- ↑ Mäkelä, Sirpa: Satakunnan luontopolut ja lintutornit, s. 8. Pori: Satakuntaliitto, 2009. ISBN 952-5295-97-4 Verkkoversio (pdf) (viitattu 21.11.2014). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Vilén, Risto & Luoma, Sami & Ijäs, Asko: Suurien lintulajien kerääntymäalueet Satakunnassa vuosina 2000–2011 (Arkistoitu – Internet Archive), Porin Lintutieteellinen Yhdistys PLY ry & Rauman Seudun Lintuharrastajat ry, 2012
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: vihreälle kartalle (fc20050700.jpg), 1855-56
Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) |