Kárpathos

Kárpathos
Κάρπαθος

Kárpathoksen saarta, taustalla Kárpathoksen kaupunki.

Sijainti	35°35′N, 27°8′E, Kárpathos Kárpathos-Kásos, Etelä-Egean saaret Kreikka
Korkein kohta	Lástos, 1 220 m
Pinta-ala	300,15 km²

Väestö

Asukasluku	6 181
Suurin kaupunki	Kárpathos (Pigádia)
Kieli	kreikka

Kárpathos (kreik. Κάρπαθος) on Kreikan saari, joka kuuluu Dodekanesian saariryhmään. Se on yksi saariryhmän kahdestatoista pääsaaresta. Saaren pinta-ala on 300,15 neliökilometriä ja asukasluku 6 181 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Kárpathos kuuluu Kárpathoksen kuntaan, Kárpathos-Kásoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkaupunki on Kárpathoksen kaupunki.

Etymologia ja mytologia

Kárpathos on mahdollisesti saanut nimensä saarella kasvavan kárpaso-nimisen kasvin mukaan ja kárpaso-sanan (tai kárpasos) juuret puolestaan ovat puuvillakasvia tarkoittavassa katrása-sanassa. Sama kasvi on myös antanut nimensä Kyproksen saarella sijainneelle muinaiselle Karpasian kaupungille.

Antiikin kreikkalaiset uskoivat useiden kreikkalaisessa mytologiassa esiintyvien henkilöiden käyneen Kárpathoksella. Erään myytin mukaan Uranoksen ja Gaian poika titaani Iapetos oli saaren ensimmäinen asukas. Toisen myytin mukaan kaikki titaanit olisivat asuneet Kárpathoksella ennen titanomakhiana tunnettua titaanien ja olympolaisten jumalien välistä taistelua. Esimerkiksi Iapetoksen poika Prometheus asui saarella. Saarella asui titaanien lisäksi myös gigantteja, kuten Efialtes. Saaren eteläosassa sijaitsevan Afiártis-nimisen paikan nimi luultavasti pohjautuu Efialtes-nimeen. Runoilija Homeros mainitsee kirjoittamassaan Ilias-eepoksessa Kárpathoksen ottaneen osaa myyttiseen Troijan sotaan.

Maantiede

Kárpathos satelliittikuvassa.

Kárpathos sijaitsee Välimereen kuuluvan Egeanmeren kaakkoisosassa Kásoksen ja Ródoksen saarten välissä. Se on Dodekanesian eteläisimpiä saaria. Pinta-alaa Kárpathoksen saarella on 300,15 neliökilometriä ja rantaviivan pituus on 180 kilometriä. Kárpathos on Dodekanesian pinta-alaltaan toiseksi suurin saari Ródoksen jälkeen ja Kreikan saarista 15. suurin. Saarta ympäröivät koralliriutat.

Kárpathos on vuoristoinen. Sen korkein kohta on Lástos (1 220 metriä).

Hallinto, kaupungit ja kylät

Pääartikkeli: Kárpathoksen kunta

Kárpathos kuuluu hallinnollisesti Kárpathoksen kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria. Vuoteen 2011 saakka saari jakautui kahteen kuntaan.

Saaren suurimmat asutukset ovat Kárpathoksen kaupunki eli Pigádia (2 707 asukasta), Arkása (531), Menetés (416), Apéri (353), Ólympos (270) ja Óthos (265). (Katso myös: Luettelo Kárpathoksen kunnan kaupungeista ja kylistä.)

Ilmasto

Kárpathoksella vallitsee välimerenilmasto. Kesät ovat aurinkoisia ja kuivia, jopa hieman kuivempia kuin muulla Dodekanesian saariryhmän saarilla. Heinä- ja elokuun aikana Kárpathoksella puhaltaa voimakas meltemi-tuuli. Talvet puolestaan ovat leutoja ja saarella saadaan hieman vesisateita.

Kárpathoksen ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 14,9 15,2 16,9 20,2 24,3 28,4 30,5 30,6 28,3 24,4 20,1 16,6 ka. 22,5 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 8,6 8,7 10 12,7 15,8 19,8 22,2 22,6 20,5 16,8 13,1 10,4 ka. 15,1 Vrk:n keskilämpötila (°C) 11,7 12 13,6 16,7 20,5 24,7 26,9 26,9 24,6 20,6 16,4 13,4 ka. 19 Sademäärä (mm) 95 46 43 26 13 3 1 1 11 64 71 79 Σ 453 Veden lämpötila (°C) 17 16 16 17 19 21 23 25 24 22 20 18 ka. 19,9 L ä m p ö t i l a 14,9 8,6 15,2 8,7 16,9 10 20,2 12,7 24,3 15,8 28,4 19,8 30,5 22,2 30,6 22,6 28,3 20,5 24,4 16,8 20,1 13,1 16,6 10,4 S a d a n t a 95 46 43 26 13 3 1 1 11 64 71 79 Lähde: Flughafen Karpathos (AOK)) flug.idealo.de. Viitattu 26.3.2012. (saksaksi)

Historia

Esihistoriasta hellenistiselle kaudelle

Niin kutsuttu ”Kárpathoksen nainen”, idoli noin ajalta 3000 eaa. British Museum.

Varhaisimmat saarelta löydetyt merkit ihmisasutuksesta ovat neoliittisen kauden lopusta eli vuosilta 4000–3000 eaa. Ensimmäiset asukkaat olivat sukua esimerkiksi Kreetan saarella asuneille ihmisille, ja he saapuivat Kárpathokselle Vähästä-Aasiasta. Toisen lähteen mukaan minolaiset olivat saaren ensimmäisiä asukkaita. Erään lähteen mukaan minolaisia saapui saarelle Kreetalta vasta 2000-luvulla eaa. Heidän ansiostaan Kárpathos alkoi kehittyä kulttuuriltaan ja taloudeltaan. Minolaiskaudella, tarkemmin noin vuosina 1700–1450 eaa., Kárpathoksen väkiluku kasvoi suureksi sekä kulttuuri ja talous olivat varsin kehittyneet. Antiikin ajan historioitsija Diodoros Sisilialaisen mukaan Kárpathoksen asuttivat ensimmäisinä minolaisten saarelle lähettämät valloittajat. Minolaisten jälkeen Kárpathoksen asuttivat Diodoroksen mukaan Peloponnesoksen Argoksesta saapuneet ihmiset, jotka olivat luultavasti mykeneläisiä. Myös Homeroksen mukaan mykeneläiset vaikuttivat saarella. Mykeneläiset saapuivat arkeologisten tutkimusten mukaan saarelle 1300-luvulla eaa. valloittaen saaren. Mykeneläiset myös rakensivat saarelle Potidaionin akropoliin. Tutkimukset ovat osoittaneet myös, että minolaiset vaikuttivat Kárpathoksella pronssikauden loppuun saakka. Minolaisten ja mykeneläisten lisäksi saarella on ollut myös foinikialaisasutusta ja he ovat käyttäneet saarta tukikohtanaan kulkiessaan ympäri Välimerta kauppaa käyden. Foinikialaisten läsnäolosta kertoo esimerkiksi Foiníkin kylän nimi sekä se, että antiikin aikana saaren asukkaat keräsivät punaisia simpukankuoria, jotka sitten keitettiin ja tuloksena oli punaista porfyria-nimistä väriainetta. Sitä käytettiin tekstiilien värjäykseen.

Saarelta ei ole tehty löytöjä, jotka ajoittuisivat pronssikauden lopulta arkaaiselle kaudelle ulottuvalle ajanjaksolle. Näinä aikoina saarta asuttivat doorilaiset, jotka saapuivat saarelle noin vuoden 1000 eaa. tienoilla. Klassisella ja hellenistisellä kaudella saari laajensi talous- ja kulttuurisuhteitaan Rhodoksen ja erityisesti siellä sijainneen Lindoksen kaupungin kanssa. Tämän ansiosta Kárpathoksen talous ja kulttuuri kukoistivat.

Antiikin aikana saarella oli neljä polista eli kaupunkivaltiota, jotka olivat Karpathos, Arkesseia, Brykus ja Eteokarpathioi. Näistä tärkein oli Karpathos, jonka arvellaan yleensä sijainneen nykyisen Apérin kylän tienoilla. Se rakennettiin arkaaisella kaudella tai mahdollisesti jo aiemmin. Paikka toimi saaren pääkaupunkina aina vuoteen 1892 saakka. Nykyisen pääkaupungin Kárpathoksen eli Pigádian paikalla saaren itärannikolla sijaitsi antiikin aikana Karpathoksen poliksen satama nimeltä Potidaion eli Poseidion. Arkesseia ja Brykus sijaitsivat saaren länsirannikolla. Eteokarpathioin polis ei ollut varsinainen kaupunki vaan oletettavasti saaren varhaisempien, kreikkalaisten tuloa edeltäneiden asukkaiden heimoyhteisö. Neljänneksi kaupungiksi Karpathoksen, Brykuksen ja Arkesseian ohella mainitaan joissakin antiikin lähteissä Nisyros. Se sijaitsi mahdollisesti Kárpathoksen pohjoispuolella sijaitsevalla Sarían saarella, joka antiikin aikana oli itsenäinen ja tunnettiin nimellä Saros.

Saaren kaupungit liittyivät vuonna 478 eaa. Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon. Saari joutui peloponnesolaissodan päätteeksi Spartan vallan alle. Takaisin Ateenan valtaan Kárpathos päätyi vuonna 394 eaa. käydyn Knidoksen meritaistelun seurauksena. Ateena antoi Kárpathokselle itsenäisyyden taistelun jälkeen. Hellenistisellä kaudella suuri osa Kárpathoksen saaresta oli Lindoksen valtapiirissä.

Roomalaiskaudelta osaksi Osmanien valtakuntaa

Bysanttilaiskaudella rakennetun Pyhän Fotine (Agía Foteiní) kirkon rauniot Pigádiassa. Kirkko oli yksi saaren ensimmäisiä.

Venetsialaisen Giacomo Francon piirtämä Kárpathoksen kartta vuodelta 1597.

Kárpathoksesta tuli noin vuoden 50 jaa. tienoilla osa Rooman valtakuntaa, minkä seurauksena roomalaiset asuttivat saaren. Saaren strategisen sijainnin ansiosta sinne perustettiin yksi Rooman kolmesta Välimerellä sijaitsevasta laivastotukikohdasta. Keisari Diocletianuksen valtakaudella vuosina 284–305 Kárpathos liitettiin osaksi Provincia Insularumin provinssia. Kárpathoksesta tuli osa Itä-Roomaa eli Bysantin valtakuntaa, kun Rooman valtakunta jaettiin itä- ja länsiosaan vuonna 395. Bysanttilaiskaudella Kárpathokselle rakennettiin ensimmäiset kristilliset kirkot, kuten Agía Anastasía eli nykyinen Arkásassa sijaitseva Agía Sofían kirkko. Saari oli bysanttilaiskaudellakin strategisesti merkittävä, ja historiallisten lähteiden mukaan bysanttilainen sotapäällikkö Nikeforos Fokas johdatti laivoja saaren laivastotukikohdasta valtaamaan Kreetan uudelleen Bysantille vuonna 961. Aasiasta ja Pohjois-Afrikasta kotoisin olleet merirosvot terrorisoivat saaren, erityisesti rannikkoseudun, asutuskeskuksia 600-luvun puolivälistä 900-luvun puoliväliin saakka. Useat rannikon asutuskeskukset hylättiin merirosvojen vuoksi ja ihmiset muuttivat vuoriston kyliin.

Neljännen ristiretken seurauksena vuonna 1204 Kárpathoksesta tuli genovalaisten Louis ja Andreas Marescon omaisuutta. Tällöin saaresta alettiin käyttää nimeä Scarpanto. Genovalaisten jälkeen vallan saarella ottivat venetsialaiset. Andréas Kornáros hallitsi Kárpathosta vuosina 1306–1311, jonka jälkeen Rodokselta saapuneet johanniittaritarit valtasivat saaren. Kuitenkin jo vuonna 1315 venetsialainen Kornáros-suku otti vallan saarella. Suvun valtakaudella Kárpathokselle rakennettiin useita kirkkoja ja linnoituksia. Suku oli vallassa aina vuoteen 1537 tai toisen lähteen mukaan vuoteen 1538 saakka, jolloin saari päätyi kaappari Hayreddin Barbarossan johdolla Osmanien valtakunnan osaksi. Osmanit eivät milloinkaan osoittaneet kiinnostusta saaren kehittämiseen, eivätkä myöskään milloinkaan asettuneet asumaan Kárpathokselle. Sen sijaan veronkerääjiä saarelle lähetettiin, jotka verot kerättyään poistuivat saarelta. Kárpathoksen asukkaat taistelivat 1820-luvulla käydyssä Kreikan vapaussodassa osmanivaltaa vastaan. Saarelaiset esimerkiksi tarjosivat kreikkalaisille sota-aluksille suojaa, varustivat niitä ja jopa korjasivat. Kárpathos liittyi vuonna 1823 osaksi itsenäistynyttä Kreikkaa, ja siitä tuli osa Santorínin eparkiaa (kreik. Επαρχία της Σαντορίνης). Lontoon protokollassa vuonna 1830 Kárpathos yhdessä muiden Dodekanesian saarten kanssa kuitenkin katsottiin osaksi osmanien valtakuntaa.

Italialaismiehityksestä nykyaikaan

Italia valloitti Kárpathoksen ja muun Dodekanesian Kastelórizoa lukuun ottamatta vuonna 1912. Italialaiset rakensivat komentoasemarakennuksen nykyisen Pigádian sataman länsipäähän. Nykyisin rakennus toimii oikeustalona. Italian ulkoministeri Tommaso Tittoni ja Kreikan pääministeri Elefthérios Venizélos allekirjoittivat 27. heinäkuuta 1919 sopimuksen, jossa Italia luopuisi omistuksistaan Dodekanesiassa Rodosta lukuun ottamatta. Seuraavan vuoden heinäkuussa Italian uusi pääministeri Giovanni Giolitti irtisanoutui sopimuksesta ja 10. elokuuta solmitussa Sèvresin rauhansopimuksessa Kárpathos jäi osaksi Italiaa.

Dodekanesia päätyi 7. toukokuuta 1945 ja 15. syyskuuta 1947 väliseksi ajaksi väliaikaisesti Yhdistyneen kuningaskunnan hallintaan. Kreikan hallinnon alle saari tuli 15. syyskuuta 1947 ja 7. maaliskuuta seuraavana vuonna Kárpathos liitettiin virallisesti osaksi Kreikkaa.

Liikenne

Lentokone Kárpathoksen lentoasemalla.

Kárpathoksen Pigádia on saaren liikenteellinen solmukohta, ja sieltä liikennöi laivoja säännöllisesti Kásokselle, Mílokselle, Kreetan Siteíaan ja Iraklioniin, Santorínille, Ródokseen ja Pireukseen. Pigádian ja Kásoksen pääkylän Fryn välillä liikennöi ympärivuotisesti lähes päivittäin Kasos Princess -vene. Pigádiasta kulkee toukokuusta syyskuuhun veneitä pohjoisrannikon Diafánin kylään, josta edelleen järjestetään veneretkiä läheisille rannoille sekä toisinaan myös läheiselle asumattomalle Sarían saarelle. Pigádiasta kulkee kesäaikaan veneitä myös läheisille Kyrá Panagián ja Apéllan rannoille.

Kárpathoksen lentoasema sijaitsee saaren eteläkärjessä noin 15 kilometriä Pigádiasta lounaaseen. Aegean Airlines -lentoyhtiö lentää kentältä säännöllisesti Ateenaan, Kásokselle, Kreetalle ja Ródokselle. Lentoasemalta ei liikennöi lentokenttäbusseja. Heinä- ja elokuussa Pigádiasta liikennöi linja-autoja päivittäin sunnuntaita lukuun ottamatta suurimpaan osaan Kárpathoksen asutuskeskuksista. Lisäksi linja-autot liikennöivät länsirannikon rannoille. Asfaltoinnin valmistuttua 2012 Spoan ja Ólympoksen välille Pigádiasta on linja-autoyhteys myös pohjoisosassa sijaitseviin Ólympoksen ja Diafánin kyliin. Diafánista on kesäaikaan tuistilaivalta tulevia matkustajia varten linja-autoyhteys Ólympokseen. Kouluaikoina kunnan bussi vie koululaisia yläasteelle Diafanista Olympokseen ja ala-asteen oppilaita Ólympoksesta Diafániin. Saarella on lisäksi takseja sekä autoja ja moottoripyöriä vuokraavia yrityksiä.

Kulttuuri

Kárpathoksen perinteiden juuret ovat antiikin ajoissa ja paikallisväestö on onnistunut säilyttämään saaren perinteet ja tavat. Asukkaat myös pyrkivät elämään näiden arvojen mukaan. Perinteet ovat säilyneet saaren syrjäisen sijainnin ansiosta, sillä Kárpathos sijaitsee maantieteellisesti kaukana Manner-Kreikasta. Saaren kansanperinnettä on tutkittu ja tuloksia on julkaistu aikakauslehdissä, kirjoissa ja sanomalehdissä.

Arkkitehtuuri

Ólympoksen kylä saaren pohjoisosassa.

Kárpathoksen saari tunnetaan perinteisestä arkkitehtuuristaan, jota voi havaita nykyisin useissa vuoristokylien taloissa. Saaren asukkaat saivat elantonsa 1500-luvulta 1800-luvulle saakka pääosin kalastuksesta, maanviljelystä ja karjanhoidosta. Tuona aikana talot rakennettiinkin asukkaiden elinkeinon mukaan. Rakennuksissa kaikki rakennettiin ja järjestettiin asukkaiden tarpeiden mukaan ja kaikki tila pyrittiin käyttämään niin hyvin kuin vain mahdollista. Saaren rakennukset on rakennettu raskaista kivenlohkareista. Aluksi rakennuksista tehtiin yksikerroksisia, mutta myöhemmin rakennettiin enemmän kerroksia. Samoin parvekkeita rakennettiin myöhemmin. Talojen ikkunat ovat pitkiä ja niitä reunustavat puiset listat. Rakennusten sisätiloissa on käytetty paljon koristeluja, kuten käsinkudottuja mattoja ja kirjontatöitä.

Kárpathoksella esiintyy myös toinen, pohjoisempana sijaitsevilla Kykladien saarilla vallalla oleva arkkitehtuurityyli, johon kuuluvat pienet kuutionmuotoiset valkoiset rakennukset. Rakennuksissa on tasakatot sekä kirkkain värein maalatut ikkunaluukut ja ovet.

Musiikki ja tanssi

Antiikin ajoista lähtien Kárpathoksella on sävelletty ja laulettu kansanlauluja ja riimirunoja, ja ne kuuluvat kaikenikäisten saarelaisten päivittäiseen elämään. Tärkeä tapahtuma saarelaisille on Karpáthiko glénti -nimellä (kreik. Καρπάθικο γλέντι) tunnettu perinteinen juhla, jossa miehet istuvat perinteisten soittimien kanssa pöydän ympärillä, juovat viiniä sekä säveltävät ja laulavat lauluja. Musiikin kautta miehet osoittavat tunteitaan eli joko tuskaa tai iloa tilanteesta riippuen. Kárpathokselle tyypillisiä soittimia ovat luutun tapainen laoúto, tsamboúna, violí ja lýra.

Saaren perinteisiä tansseja ovat Antipatistís, Arkistís, vain häissä tanssittava Foumistós, Gonatistós, Kefallonítika, Páno chorós, Siganós, Soústa ja Zervós. Näitä tansseja tanssitaan esimerkiksi Karpáthiko gléntissä.

Diafánin kylä saaren pohjoisosassa sijaitsee merenrannalla.

Juhlat

Kárpathoslaiset häät ovat yksi saarelaisten merkittävimmistä perinteistä. Kaikki alkaa kihlauksesta, jonka jälkeen seuraavat häävalmistelut, kuten hääpaikan koristelu ja juhlat ennen kirkkoon menoa. Näiden jälkeen seuraa hääseremonia kirkossa. Toisena päivänä on lisäksi vielä joitain kárpathoslaisia häätapoja. Aikaisemmin häät kestivät jopa kahdeksan päivää, mutta nykyisin ne ovat lyhentyneet kestämään ainoastaan kahdesta kolmeen päivään.

Seitsemän päivää lapsen syntymän jälkeen vietetään Eptá-nimistä (Επτά, ”seitsemän”) juhlaa, jolloin perhe ja ystävät kokoontuvat yhteen. Juhlassa tytöt laulavat lapselle perinteisiä lauluja. Vieraille tarjoillaan vedestä, vehnäjauhosta, voista ja hunajasta valmistettuja leivonnaisia.

Suuren paaston ensimmäisenä päivänä eli puhtaana maanantaina (Kathará Deftéra) järjestetään Óthoksen kylässä suuri Pipéri-niminen juhla. Juhlassa tarjoillaan runsaasti ruokaa ja viiniä. Apérin kylässä pidetään paaston ensimmäisenä sunnuntaina gílles-niminen juhla, joka on omistettu edellisen vuoden aikana syntyneille lapsille sekä naimisiin menneille pareille. Juhlaa varten leivotaan suuri mantelein ja saksanpähkinöin koristeltu leipä. Voládan kylän lähellä järjestetään viinifestivaali, johon ihmiset kerääntyvät juhlimaan sadonkorjuuta sekä maistelemaan paikallisten perheiden valmistamaa viiniä. Festivaalilla lisäksi musisoidaan laoúto- ja lýra-soittimilla.

Viestimet

Kárpathoksen radioasemia ovat pääkaupungissa Pigádiassa toimiva Karpathos FM sekä Ólympoksessa toimiva Radio Ólympos. Pigádiassa on myös Adésmefti Kárpathos -nimisen (kreik. Αδέσμευτη Κάρπαθος) sanomalehden toimitus. Lehti ilmestyy kahden viikon välein.

Lähteet

• Chilton, Lance & Dubin, Marc & Ellingham, Mark: The Rough Guide to the Greek Islands. Rough Guides, 2004. ISBN 184353259X Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
• Miller, Korina et al.: Greek Islands. Lonely Planet, 2010. ISBN 978-1-74179-227-0 (englanniksi)
• David, Thomas & Worm, Susanna & Gaitanides, Johannes: Kreikan saaristo. Helsinki: Kirjayhtymä, 1982. ISBN 951-26-1880-X

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kárpathos Wikimedia Commonsissa

• Kárpathoksen kunnan kotisivut (kreikaksi) (englanniksi)
• Matkaopas Kárpathokselle (englanniksi)

Dodekanesia

Pääsaaret	Astypálaia Kálymnos Kárpathos Kásos Kastelórizo (Megísti) Kos Léros Nísyros Pátmos Ródos Sými Tílos
Muut suuremmat saaret	Agathonísi Alimiá Arkoí Farmakonísi Gyalí Kínaros Lévitha Leipsoí Nímos Psérimos Saría Télendos
Pienet saaret	Adelfoí Áfoti Ágios Antónios Agía Kyriakí, Astypálaia Agía Kyriakí, Kálymnos Agía Kyriakí, Léros Agía Marína Agía Thékla Ágios Andréas Ágios Geórgios, Megísti Ágios Geórgios, Pátmos Ágios Theódoros Agriélaia Ammoúdi Antítilos Ánydro Apanonísia Archángelos Archangélou Arefoúsa Argeloússa Armáthia Artikonísi Aspronísia Makrý Aspronísi Megálo Aspronísi Mikró Aspronísi Aspropníchtis Astakidonísia Astakída Astakidópoulo Chténi Siál Aváptistos Avgó Balámou Chálavra Káppari Makronísi Piáto Piláfi, Leipsoí Psómos Stavrí Chamilí Charkiás Chiliomódi Chína Chondró Chondronísi Chondrós Despotikó Diakóftis Diavátes Karavalonísi Megalonísi Divoúnia Drosonísi Exonísi Faradonísia Fokionísia Frágkos Ftenó Gáidaros Livadeión Gáidaros Megálou Chorioú Gialesíno Gláros, Agathonísi Gláros, Léros Glynó Griá Ímia Kalapódia Kalavrós Kalólimnos Kalóvolos Kandelioússa Karávolas Karofýlla Káto Prasoúa Katsagrélli Katsikópoula Kentronísi Kolófonas, Chálki Kolófonas, Kásos Kómaros Kouloúndros Kouloúra Kounéli Kounoúpoi Koúrika Koutsomýti Krevátia Krevatió Kténia Liádia Megálo Livádi Pláka, Léros Lígkia Líra Lítra Maelonísi Makronísi, Kásos Makronísi, Pátmos Makrý Manóli Márathos Marmarás Mávra Mávro Poïní Megálo Mávro Poïní Megálo Trístomo Mikrí Kouloúra Mikró Sofráno Mikró Trístomo Moíra Moní Nekrothíki Nerá, Agathonísi Nerá, Kálymnos Nípouri Nisáki Nisí Nisierós Ofidoússa Oxiá Pacheiá Palaiókastro Páno Prasoúa Páploma Patelída Paximáda Pentánisa Pénte Vráchoi Pergoússa Petrokáravo Piganoússa Piláfi, Pátmos Pítta Pláka, Kásos Plateía Pláti, Kálymnos Pláti, Kásos Pláti, Sými Polýfados Pontikonísia Megálos Pontikós Mikrós Pontikós Pontikoúsa Porionísi Práso Prasonísi, Kárpathos pohj. Prasonísi, Kárpathos itä Prasonísi, Pátmos Prasonísi, Ródos Prasoúda Psathonísi, Agathonísi Psathonísi, Pátmos Psomí Psoradiá Ro Safonídi Saráki Savoúra Sélli Sesklí Sfýra Skláves Smyneronísi Sochás Sókastro Spoláto Strongylí, Agathonísi Strongýli, Chálki Strongýli, Kásos Strongylí, Léros Strongylí, Megísti Strongylí, Nísyros Strongyló, Pátmos Strongyló, Ródos Sýrna Tigáni Tragonéra Tragonísi Tragoúsa Tría Nisiá Mesonísi Plakída Stefánia Troumpéto Trypití Tsoúka, Chálki Tsoúka, Pátmos Tsoukáki Vasilikí Velóna Xéra Xóplakes Zaforás