Brykus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Brykus
Βρυκοῦς
Brykuksen nymfien luolan paikalla sijaitseva Pyhän Johannes Teologin (Ágios Ioánnis Theológos) luolakappeli.
Brykuksen nymfien luolan paikalla sijaitseva Pyhän Johannes Teologin (Ágios Ioánnis Theológos) luolakappeli.
Sijainti

Brykus
Koordinaatit 35°47′59″N, 27°09′57″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Ólympos, Kárpathos, Kárpathos-Kásos, Etelä-Egean saaret
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Karpathos, Eteläiset Sporadit
Aiheesta muualla

Brykus Commonsissa

Brykus (m.kreik. Βρυκοῦς, Brykūs tai Brykous, lat. Brycus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Karpathoksen saarella Kreikassa.[1] Sen arkeologinen kohde sijaitsee linnuntietä noin seitsemän kilometriä pohjoiseen nykyisestä Ólympoksen kylästä ja noin 3,5 kilometriä pohjoisluoteeseen Avlónan kylästä.[2][3]

Brykus oli rakennettu pienelle niemelle saaren pohjoisosan länsirannikolle. Niemi on kallioinen ja työntyy suhteellisen kauas merelle. Kaupungin akropoliina toimi korkeampi kohta niemen kaulan kohdalla. Se tunnetaan nykyisin nimellä Pyrgálli. Niemen itäpuolella oli luonnonsatamalahti. Niemen alue tunnetaan nykyisin nimellä Ágios Ioánnis siellä olevan Pyhän Johannes Teologin (Ágios Ioánnis Theológos) kirkon mukaan, sekä kaupungin nimistä vääntyneissä nykykreikkalaisissa nimimuodoissa Vrykoúnta ja Vourgoúnta.[3][4]

Brykuksen kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen pienikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu alle 100 tai jopa alle 25 neliökilometriä.[1] Kaupungin paikkaa on arvioitu poliksen paikaksi harvinaisen huonon oloiseksi, koska alue on karua, ympärillä on vain vähän maatalousmaata, satamalahti on ollut melko huono ja soveltumaton talvikäyttöön, eikä kaupunki sijainnut tärkeimpien merenkulkureittien varrella.[3]

Roomalaista sotilasta esittävä reliefistele Brykuksesta, ensimmäinen vuosisata eaa. Kárpathoksen arkeologinen museo.

Brykuksen historiasta ei tiedetä paljoakaan. Löytöjen perusteella se on ollut olemassa viimeistään arkaaisella kaudella. Klassisella kaudella Brykus kuului saaren kolmen merkittävimmän poliksen (tripolis) joukkoon Arkesseian ja Karpathoksen ohella. 400-luvulla eaa. kaupunki kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon. Hellenistisellä kaudella Brykus oli saaren muiden kaupunkien tavoin Rhodoksen alaisuudessa.[1][5] Kaupungin paikka oli asuttu vielä kristillisellä myöhäisantiikin ja varhaisbysanttilaisella ajalla.[4]

Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Brykontios (Βρυκόντιος) tai Brykūntios (Βρυκούντιος).[1]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brykuksen paikalla on raunioita arkaaiselta myöhäiselle roomalaiselle kaudelle saakka. Kaupunki on ollut ympäröity muurein, jotka on ajoitettu myöhäiselle klassiselle tai hellenistiselle kaudelle. Muuria on säilynyt erityisesti niemen itäsivulla, jossa on jäljellä pitkä korkeimmillaan noin viiden metrin korkuinen osuus. Akropoliilla sijaitsi ainakin hellenistisellä kaudella Athene Lindialle omistettu temppeli, mikä kertoo osaltaan tuon ajan rhodoslaisista vaikutteista kaupungissa.[1][3][4]

Brykuksesta tehtyjä esinelöytöjä Kárpathoksen arkeologisessa museossa.

Kaupungin muihin pyhäköihin kuuluivat löytöjen perusteella nymfeille ja kabiireille omistetut pyhäköt. Pyhän Johannes Teologin kirkko niemen kärjen lähellä on rakennettu nymfien luolan paikalle, ja sen rakentamisessa on käytetty antiikin aikaista materiaalia. Kaupungista on löydetty myös kahden varhaiselle kristilliselle kaudelle ajoittuvan basilikakirkon rauniot.[3][4]

Kaupungin ympäristöstä on löydetty useita kallioon kaiverrettuja hautoja. Nekropoli levittäytyy akropoliin alempaan itärinteeseen ja lahden ympäristöön akropoliin kaakkoispuolella. Haudat ajoittuvat hellenistiselle ja roomalaiselle kaudelle, mutta niiden joukossa voi olla myös varhaisen kristillisen ajan hautoja.[3][4]

Jossakin Brykuksen laajemmalla alueella on ollut pankarpathoslainen Poseidon Porthmiokselle omistettu pyhäkkö, joka kuului oletettavasti kaupungin alaisuuteen.[1][4] Sitä ei ole paikannettu, mutta sen arvellaan sijainneen nykyisen Trístomon lähellä, josta on löydetty suurin osa siihen viittaavista piirtokirjoituksista. Toisen teorian mukaan se sijaitsi nykyisessä Stenóssa eli Kárpathoksen ja Sarían (antiikin Saros) saaret erottavan kapeikon rannalla. Siellä on nykyisin varhaiskristillisen basilikan paikalle rakennettu Pyhän Katariinan (Agía Aikateríni) kirkko.[4]

Brykuksesta tehtyjä esinelöytöjä on esillä Kárpathoksen arkeologisessa museossa, joka sijaitsee Kárpathoksen kaupungissa eli Pigádiassa.[6]

  1. a b c d e f Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”487. Brykous”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1 (englanniksi)
  2. Brykous Pleiades. Viitattu 1.2.2018. (englanniksi)
  3. a b c d e f Brykous (Karpathos) 3 Ag. Marina - Βρυκο͂ς ToposText. Viitattu 15.10.2018. (englanniksi)
  4. a b c d e f g Η Βρυκούς / Brykous (Kárpathoksen arkeologisessa museossa oleva infotaulu) Wikimedia Commons. Viitattu 2.12.2024. (kreikaksi) (englanniksi)
  5. Hansen, M. H. & Raaflaub, K. (eds.): More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 150. (Papers from the Copenhagen Polis Centre 3. Historia Einzelschriften 108) Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 1996. ISBN 3515069690 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  6. Αρχαιολογικό Μουσείο Καρπάθου Εφορεία Αρχαιοτήτων Δωδεκανήσου. Viitattu 2.12.2024. (kreikaksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]