Isänmaan ja Res Publican liitto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Isänmaan ja Res Publican liitto
Erakond Isamaa ja Res Publica Liit

IRL party logo.svg.png

Perustettu 4. kesäkuuta 2006
Johto Urmas Reinsalu (pj.)
Ene Ergma (vpj.)
Jaak Aaviksoo (vpj.)
Juhan Parts (vpj.)
Ideologia konservatismi
kristillisdemokratia[1]
Äänenkannattaja Isamaa ja Res Publica leht
Jäsenmäärä 9 464 [2]
Riigikogu
14 / 101
Euroopan parlamentti
1 / 6
Kansainväliset jäsenyydet Euroopan kansanpuolue
International Democrat Union
Kotisivu www.irl.ee

Isänmaan ja Res Publican liitto (viroksi Isamaa ja Res Publica Liit, IRL) on virolainen oikeistopuolue, joka perustettiin 4. kesäkuuta 2006, kun konservatiivipuolueet Isänmaaliitto ja Res Publica yhdistyivät. Puolue edustaa Viron konservatiivista oikeistoa ja lukeutuu maan neljän suurimman puolueen joukkoon.

Vuoden ajan heti puolueiden eduskuntaryhmien yhdistymisen jälkeen Isänmaan ja Res Publican liitto oli suvereenisti Riigikogun suurin eduskuntaryhmä 35 paikallaan, mutta vaaleissa sittemmin tällainen tulos ei ole realisoitunut. Vuoden 2015 vaalien jälkeen IRL on ollut Riigikogun neljänneksi suurin puolue.[3]

IRL:n muodostaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Res Publica oli jo uudelleen itsenäistymisen alkuajoilta asti toiminut oikeistopuolue, mutta merkittäväksi poliittiseksi voimaksi se nousi 2001 uudistumisensa myötä. Vuoden 2003 parlamentissa sillä oli peräti 28 paikkaa. Res Publican vaalimenestyksestä taas vanha konservatiivipuolue Isänmaanliitto kärsi menettäen 11 paikkaa. Kumpikin puolue korosti länsisuuntautunutta ulkopolitiikkaa, Viron kansallisten etujen puolustustamista ja liberaalia talousoikeistolaisuutta, joten edellytykset yhdistymiselle olivat olemassa. Res Publican jäsenet olivat muutenkin lähteneet 1990-luvulla Isänmaaliiton ja Reformipuolueen listoilta mukaan vaaleihin, joten yhteistyö ei ollut uutta.

Tunne Kelam, Isänmaanliiton puheenjohtaja 2003-2005, totesi 7. huhtikuuta 2006 Isänmaaliiton verkkosivuilla, että ajatus puolueiden yhdistymisestä ei ollut uusi, "mutta se tarvitsi aikaa kypsymiseen". Isänmaaliiton oli vaikea hyväksyä yhdistymisajatusta vuoden 2003 voittaneen Res Publican kanssa. Kelam sanoi tehneensä Isänmaaliiton puheenjohtajana maaliskuun 2005 Juhan Partsin hallituskriisin aikana ehdotuksen Res Publican puheenjohtajalle puolueiden yhdistymisestä, mutta tuolloin Res Publica oli kuulemma lähinnä vain kiinnostunut säilyttämään voimaliittonsa Reformipuolueen kanssa. Aatteellinen yhteistyö vasta alkoi kehittyä tuon kevään 2005 jälkeen. Kelam korosti, että kummankin puolueen taustat olivat samanlaisia. Kumpikin olivat yhteistyössä kansainvälisesti kristillisdemokraattisten puolueiden kanssa ja kuuluivat Euroopan kansanpuolueeseen. Kummankin osapuolen tausta ulottui Viron kansallisen itsenäisyysliikkeen alkuaikoihin ja niillä oli kokemusta politiikasta pitkältä ajalta. Aatteellisesti kansalliskonservatiivisen ja oikeistolaisen politiikan jatkumon säilyttämiseksi puolueiden yhdistyminen olisi myös Viron etu. [4]

Res Publican verkkosivuilla 4. huhtikuuta 2006 julkaistiin Isänmaaliiton ja RP:n yhteinen julistus, jossa puolueiden ilmoitettiin muodostavan puolueen nimeltä "Erakond Eesti Eest". Julistuksessa lausuttiin näin:[5]

»Res Publican ja Isänmaaliiton puheenjohtajistot pitävät tarpeellisena voimien yhdistämistä Viron tavoitteiden saavuttamiseksi.


Koemme, että myös yhteiskunta odottaa meiltä sitä.


Tämän päivän Virossa meitä häiritsee nomenklatuuran ajattelutapa, vasemmistopopulismi ja epäeettisen käytöksen lisääntyminen.


Meitä yhdistävät arvot ovat tulevaisuuteen suuntautuneisuus, kansallisuuden ja kulttuurin korostaminen, ihmisten vapauksien ja mahdollisuuksien laajentaminen, rehellinen hallintotapa, välittäminen ja taloudellisuus.


Meitä yhdistää yhteen eurooppalaiseen arvomaailmaan eli Euroopan kansanpuolueeseen kuuluminen.


Tästä syystä Isänmaaliitto ja Res Publica ovat sopineet seuraavanlaisesti:

  1. Res Publica ja Isänmaaliitto muodostavat kahden puolueen yhdystymisellä puolueen Viron puolesta.
  2. Yhdistyminen tapahtuu molempien puolueiden puoluekokousten päätösten mukaisesti viimeistään vuoden 2006 kesäkuussa. Yhteisen puolueen puoluekokoukseen kumpikin puolue lähettävät omat valtuustonsa.
  3. Puolueiden johtojen yhdistämiseksi toteutetaan siirtymäaika enintään kesäkuuhun 2007 asti, jolloin järjestetään yhdistyneen puolueen kokous.
  4. Siirtymäkauden ajaksi perustetaan yhteinen puolueiden työvaliokunta Isänmaaliiton ja Res Publican hallituselimistä. Päätös edellyttää kummankin osapuolen johdon hyväksynnän.
  5. Siirtymäkauden aikana yhdistetään puolueiden valtuustot yhteiseksi valtuustoksi. Päätös edellyttää kummankin osapuolen valtuustojen hyväksyntää.
  6. Yhdistyneiden puolueiden vaaleja valmistelevaksi elimeksi muodostetaan vaalitoimikunta, joka koostuu kummankin puolueen puheenjohtajasta ja pääsihteeristä sekä kolmesta kummankin puolueen edustajasta.
  7. Yhdistyneitten puolueiden piirit ja osastot yhdistävät johtoelimensä ja toimintansa kesäkuuhun 2007 mennessä.
  8. Puolueiden valtuustot vahvistavat yhteisen vaaliohjelman. Ohjelman valmistelemiseksi yhdistyneen puolueen johto nimittää ohjelmavaliokunnan.
  9. Puolueen pääministeriehdokkaan nimittään yhdistyneen puolueen valtuusto. Pääministeriehdokas esittää vaalitoimikunnan liittämistä puolueen johtoon.
  10. Ehdotuksen riigikogun vaalien ehdokaslistoista tekee puolueen hallitusta ja sen vahvistaa puoluevaltuusto.


Isänmaaliiton puheenjohtaja Tõnis Lukas


Res Publican puheenjohtaja Taavi Veskimägi»


Yhdistymishanke alkoi konkreettisesti edetä, kun 8. huhtikuuta 2006 Viljandissa kokoontuneen Isänmaaliiton 44-henkisen puoluevaltuuston ilmoitettiin hyväksyneen puolueiden yhdistymisen äänin 42 puolesta, 1 tyhjää ja 2 vastaan sillä ehdolla, että puolueen nimeksi tulee jokin muu kuin "Erakond Eesti Eest". [6] Samana päivänä Res Publican verkkosivuilla ilmoitettiin, että on syntynyt "Puolue Viron Puolesta!" [7]. Samoin todettiin yhdistymisen saatettavan loppuun kesäkuuhun 2007 mennessä. Ennen tätä käytäisiin yhdistyneenä Riigikogun vaalit keväällä 2007. Pitkin huhtikuuta Res Publican verkkosivuilla ilmoitettiin yksittäisten piirien hyväksymisiä puolueiden yhdistymiselle. Res Publican Tarton piiri esitti uudeksi puolueen nimeksi Viron konservatiivista kansanpuoluetta, mutta muuten Res Publica näyttää olleen EEE-työnimen kannalla toisin kuin Isänmaaliitto.

Isänmaaliiton 354-jäseninen puoluekokous Pärnussa hyväksyi yhdistymisen Res Publican kanssa 4. huhtikuuta 2006 äänin JAA 348 - EI 13 - TYHJÄÄ 3.[8] Samana päivänä samassa kaupungissa Res Publican 514-jäseninen puoluekokous hyväksyi yhdistymisen äänin JAA 512 - EI 1 - TYHJÄÄ 1, joista tyhjäksi katsotun äänen antaja ei ollut saapunut paikalle.[9]Res Publican hyväksyntä puolueiden yhdistymiselle oli siis vielä yksimielisempi kuin Isänmaaliiton, vaikka tämänkin vaalitulos oli varsin yksimielinen. Samana päivänä puolueiden edustajat allekirjoittivat Isänmaan ja Res Publican liiton perustamisasiakirjan. Uusi 8700 jäseninen, 32 kansanedustajan ja 70 paikallishallinnon edustuksen omaava puolue oli syntynyt.[10]

Yhdistymisestä syntyneen Isänmaan ja Res Publican liiton nuorisojärjestö on Noor-Isamaa (Nuori-Isänmaa) sekä yleinen konservatiivinen nuorisojärjestö Noored Konservatiivid (Nuoret konservatiivit).

Isänmaan ja Res Publican liiton johtajana toimii moninkertainen entinen pääministeri Mart Laar, joka valittiin puolueen puheenjohtajaksi yleiskokouksessa 26. toukokuuta 2007.

Vaalimenestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolue ei menestynyt kovin hyvin vuoden 2007 parlamenttivaaleissa. Uusi yhdistynyt puolue sai 98 209 ääntä ja 17,9 % äänistä. Kun Isänmaanliitto ja Res Publica yhdistyivät, uusi puolue nousi 35 paikallaan parlamentin suurimmaksi. Vaaleissa Isänmaan ja Respublican liitto menetti 16 paikkaa saaden 19 paikkaa uuteen Riigikoguun. Äänimäärän prosenttiluku laski 14 % prosenttia. Silti puolue on vaalien jälkeen Viron parlamentin kolmanneksi suurin.

Uusi puolueliitos hävitti käytännössä Res Publican kokonaan puoluekartalta, koska pääosa Isänmaan ja Res Publican liiton äänistä osoitettiin entisille Isänmaanliiton ehdokkaille ja jäsenille. Reformipuolue tuli suurimmaksi 31 paikallaan ja Viron Keskustapuolue toiseksi 29 paikallaan. Näin ollen arveltiin, että hallituskoalitio vaihtuisi. Edellisen hallituksen olivat muodostaneet Reformipuolue, Keskustapuolue ja Kansanliitto. 5. huhtikuuta Reformipuolue, Isänmaan ja Res Publican liitto ja Viron sosiaalidemokraattinen puolue muodostivat hallituksen. Isänmaan ja Res Publican liitolla on uudessa hallituksessa viisi ministeriä 14:sta. Kuusi ministeriä on Reformipuolueella ja kolme ministeriä sosiaalidemokraateilla.

Riigikogun vaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi [11] Edustajia [11] Kannatus [11]
2007
19 / 101
98 347 17,9 %
2011
23 / 101
118 023 20,5 %
2015
14 / 101
78 697 13,7 %

Europarlamenttivaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi [12] Edustajia [12] Kannatus [12]
2009
1 / 6
48 492 12,2 %
2014
1 / 6
45 765 13,9 %

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viron puolueet
Riigikogun edustus:

Reformipuolue (30) | Keskustapuolue (27) | Sosiaalidemokraatit (15) | Isänmaan ja Res Publican liitto (14) | Vapaapuolue (8) | Konservatiivinen kansanpuolue (7)

Euroopan parlamentin edustus:

Reformipuolue (2) | Keskustapuolue (1) | Isänmaan ja Res Publican liitto (1) | Sosiaalidemokraatit (1) | Sitoutumattomat (1)

Muut puolueet:

Vihreät | Itsenäisyyspuolue | Yhdistynyt vasemmistopuolue

Historialliset puolueet:
Vuodesta 1988:

Kansanliitto | Kansanrintama | Viron kokoomuspuolue | Kristillisdemokraatit | Isänmaaliitto | Res Publica | Tasavaltalaisten ja konservatiivien kansanpuolue | Perustuslakipuolue | Viron vasemmistopuolue | Venäläinen puolue | Kommunistipuolue | Yöpuolue

Vuosina 1918–1940:

Maarahva Liit | Vapsit | Kommunistipuolue