Tämä on hyvä artikkeli.

M/S Global Freighter

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 16. joulukuuta 2007 kello 01.46 käyttäjän Roquai (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

M/S Global Freighter
Global Freighter Turun satamassa kesällä 2006.
Global Freighter Turun satamassa kesällä 2006.
Tyyppi Rahtilaiva
Lippuvaltio Suomi Suomi
Kotipaikka Maxmo
IMO-numero [1] 7528659[1]
Tunnuskirjaimet OJLB[1]
Aiemmat nimet 1977–1980: Merzario Ausonia
1980–1982: Stena Freighter
1982: Jolly Giallo
1982–1983: Jolly Turchese
1983–2004: Stena Freighter
2004– Global Freighter
Omistaja Lillbacka Powerco Oy
Aiemmat omistajat 1977–1981: Rederi AB Concordia
1981–1984: Stena Gulf Line
1984–1986: Rederi AB Concordia
1987–2003: Stena Rederi
2003–2004: Interbaltic Ab
2004– Lillbacka Powerco Oy
Rakennustelakka Hyundai Shipbuilders & Heavy Industries, Ulsan, Etelä-Korea
Rakennusnumero 642
Vesillelasku 11. toukokuuta 1977
Luovutettu 31. elokuuta 1977
Tekniset tiedot
Pituus 151,94 m
Leveys 21,67 m
Syväys 6,45 m
Bruttovetoisuus 5 497 brt
Koneisto 2 × Pielstick 12PC2-5V-400 V-diesel
Koneteho 11,475 kW
Nopeus 31,48 km/h
Nopeus 17 kn
Hyttejä 12
Miehistö 35
Lastikapasiteetti

1 700

Lähde: [2]

M/S Global Freighter (IMO 7528568) on suomalaisen Lillbacka Powerco Oy:n omistama ro-ro-rahtialus.[3][4] Alus on rakennettu vuonna 1977 Hyundai Shipbuilders & Heavy Industriesin telakalla Ulsanissa Etelä-Koreassa. Global Freighter on rekisteröity Suomen lipun alle ja sen kotisatama on Maxmo. Nykyisin laivalla operoi brittiläinen P&O Irish Sea reitillä Liverpool–Dublin.

Tekniset tiedot

Pituutta Global Freighterilla on 151,94 metriä, leveyttä 21,67 metriä ja syväys on 6,45 metriä. Laivan koko tilavuus on 5 497 tonnia, lastitilojen tilavuus 2 606 tonnia ja kuollut paino 8 911 tonnia. Aluksen lastikapasiteetti on 1 700 metriä. Laivan huippunopeus on 17 solmua ja jääluokitus 1A eli se pystyy useimmissa jääolosuhteissa kulkemaan yksin.[2][5]

Laivan pääkoneina on kaksi Pielstick 12PC2-5V-400 dieselmoottoria, jotka yhdessä kehittävät 11 475 kilowatin tehon. Laivaa vie eteenpäin kaksi potkuria: nelilapainen CPP ja Kawasaki-Escher-Wyss. Ohjailua varten keulassa on yksi Electric CPP -merkkinen keulapotkuri. Aluksessa on kaksi erillistä ja keskenään synknoroitua peräsintä.[5]

Alustyyppi

Global Freighter on ro-ro-alus (roll on roll off), eli sen lastaus tapahtuu perästä pyörien päällä ilman nosturia. Ro-ro-alus on kaikkein kilpailukykyisin ratkaisu nopeutta vaativissa ja lyhyissä kuljetuksissa, sillä se on nopea lastata ja purkaa. Rahtitilaan jää aina paljon käyttämätöntä tilaa, minkä vuoksi aluksia ei juuri valtameriliikenteessä käytetä.[6]

Käyttöhistoria

1977–2003

11. toukokuuta 1977 alus laskettiin vesille. Alus valmistui elokuun lopulla ensimmäisenä 11 aluksen sarjasta, jonka muodostavat M/S Global Carrier (nimi valmistuessa Imparca Express I), M/S Stena Transfer (Stena Runner), M/S Stena Partner (Alpha Enterprise), M/S Stena Transporter (Merzario Espania), M/S Tor Baltica (Elk), M/S Atlantic Freighter (Tor Felicia), M/S Kilmore (Norsky), M/S Diplomat (Stena Trader), M/S Finnforest (Stena Project) sekä jo uponnut M/S Finnbirch (Stena Prosper).[2]

31. elokuuta se luovutettiin ruotsalaisen Rederi AB Concordia -varustamon omistukseen, joka aikarahtasi eli vuokrasi[7] sen italialaisen[8] Merzario Lines -varustamon liikenteeseen Välimerelle. Tuolloin laiva liikennöi Ruotsin lipun alla Merzario Ausonia -nimisenä, ja sen kotisatama oli Göteborg. Elokuussa 1980 alus sai uuden nimen: Stena Freighter. Seuraavana vuonna alus myytiin Stena Gulf Linelle, joka rekisteröi sen Caymansaarten lipun alle. Uusi omistaja aikarahtasi aluksen yhdysvaltalaisen Coordinated Caribbean Transportin liikenteeseen.[2]

Alusta lastataan.

29. lokakuuta 1981, matkalla Miamin ja Costa Rican välillä, Stena Freighter törmäsi yhteen japanilaisen Seiryu -irtolastialuksen kanssa. Yhteentörmäyksen jälkeen pelättiin molempien alusten uppoamista, mutta Stena Freighter pelastui, kun taas Seiryu upposi. Uponneen aluksen miehistö pelastettiin Stena Freighterille, joka palasi Miamiin iso reikä keulassaan. Maaliskuussa 1982 alus aikarahdattiin italialaisen Ignazio Messina -rahtivarustamon liikenteeseen. Varustamo rekisteröi laivan Italian lipun alle Jolly Giallo -nimisenä. Kotisatamaksi tuli Napoli. Elokuussa nimeksi vaihdettiin Jolly Turchese.[2]

Vuoden 1983 syyskuussa alus nimettiin uudelleen Stena Freighteriksi. Seuraavana vuonna laiva siirtyi jälleen Rederi AB Concordian haltuun. Varustamo rekisteröi aluksen Ruotsin lipun alle. Kotisatamaksi tuli Göteborg. Maaliskuussa 1986 alus törmäsi yhteen neuvostoliittolaisen kalatehdasaluksen kanssa. Tammikuun alussa vuonna 1987 Stena Freighter siirtyi ruotsalaisen[9] Stena Rederi Ab:n haltuun, joka aloitti liikennöinnin sillä reitillä Göteborg–Travemünde.[2]

Yhteentörmäys Tanskan edustalla

20. syyskuuta 1998 kello 16.55 alus lähti Göteborgin satamasta määränpäänään Travemünde. Noin kolme tuntia aiemmin oli Göteborgista lähtenyt myös vuonna 1976 rakennettu kemikaali/öljytankkeri M/T Ek-Cloud (nykyisin M/T Stream) kohti Tukholmaa. Stena Freighterilla oli lastina yksi kuorma-auto, kuusi puoliperävaunua sekä 34 perävaunua. Miehistöä aluksessa oli päällikön lisäksi 14, joiden lisäksi vielä viisi muuta jäsentä. Matkustajia Stena Freighterilla oli seitsemän. Ek-Cloudilla oli puolestaan lastina 9 284 tonnia polttoöljyä, ja miehistöä siellä oli päällikkö mukaan lukien 12 sekä viisi muuta jäsentä, kuten Stena Freighterillakin. Alukset eivät olleet ottaneet radiokontaktia toisiinsa, ja ne törmäsivät toisiinsa sakeassa sumussa 21. syyskuuta. Törmäyspaikka sijaitsi Tanskassa, Jyllannin ja Själlannin välisessä Samsø Bæltin salmessa. Törmäykseen tultaessa Stena Freighterilla oli vauhtia 17 solmua. Vaurioiden tarkistuksen jälkeen laivat jatkoivat matkaa kohti määränpäitään. Stena Freighterin vähäiset vauriot korjattiin Travemündessa. Ek-Cloud puolestaan menetti törmäyksessä muun muassa pelastusveneen.[10]

18. marraskuuta 2003 laiva myytiin göteborgilaiselle[11] Interbaltic Ab:lle, joka piti sen Ruotsin lipun alla. Omistajanvaihdoksen jälkeen alus aikarahdattiin ruotsalaisen Stena RoRon liikenteeseen.[2]

2004

Matkustajien oleskelutila.

Marraskuussa 2003 suomalainen Lillbacka Powerco Oy ilmoitti ostavansa aluksen ja rekisteröivänsä sen Suomen lipun alle. Luovutus tapahtui 9. helmikuuta 2004, jolloin alus sai myös nykyisen nimensä: Global Freighter. Kotisatamaksi tuli Maxmo (Maksamaa).[2]

Aluksella tarvitaan noin 35 työntekijää. Global Freighterin tullessa Suomen lipun alle oli kiinnostus työpaikkoja kohtaan suuri, sillä Suomen lipun alla on merimiehille harvoin työtä. Aluksen koko suomalainen[3] miehistö palkattiin lähes sataprosenttisesti Turun seudulta.[12]

Lillbacka Globalin kansainvälisistä kuljetuksista vuonna 2004 vastannut merikapteeni[3] Henrik Mahlberg yhtiön päätöksestä laittaa alus Suomen lipun alle:

»Suomalainen henkilöstö ei ole sen kalliimpi kuin ruotsalainenkaan. Koska meillä ei ole organisaatiota maissa, halusimme kotimaisen miehistön, joka voi hoitaa alusten hallinnoinnin ilman perään katsomista.[12]»

9.–19. helmikuuta 2004 välisen ajan alus oli aikarahdattuna ruotsalaisen Stena Linen Travemünden ja Göteborgin väliseen liikenteeseen.[2] 28. helmikuuta Lillbacka Globalin omistama PowerLine -varustamo aloitti liikennöinnin Global Freighterillä Turun ja Travemünden välillä yhdessä sisaralus M/S Global Carrierin kanssa. Alukset kuljettivat pääasiassa rekkoja, puoliperävaunuja sekä kontteja. Alusten aloittaessa liikennöinnin Turun ja Travemünden välinen kuljetuskapasiteetti kaksinkertaistui.[13] Matka Turusta Travemundeen kesti noin 33 tuntia ja satamassa alus vietti ainoastaan purkauksen ja lastauksen vaatiman ajan.[3]

4. toukokuuta–13. elokuuta 2004 väliseksi ajaksi alus vuokrattiin Silja Linen tytäryhtiölle SeaWind Linelle, joka liikennöi sillä maanantaista perjantaihin välillä Turku–Tukholma, kuljettaen muun muassa rekkoja.[14] Pyhisin Global Freighter oli PowerLinen Turun ja Travemünden välisessä liikenteessä. 28. elokuuta 2004 lähtien SeaWind Line liikennöi aluksella tiistaista torstaihin välillä Turku–Tukholma. Muina aikoina se oli PowerLinen Turun ja Travemünden välisessä liikenteessä.[2]

Pohjakosketus

Alus lähti tiistaina 21. syyskuuta 2004 kello 21.30 Turun satamasta kohti Tukholmaa. Aluksella oli 11 matkustajaa sekä lastina 18 rekka-autoa, 32 perävaunua eli traileria, 411 tonnia voitelu- ja polttoaineita ja 135 tonnia makeaa vettä. Rekat ja kymmenen traileria oli sijoitettu pääkannelle ja loput trailerit sääkannelle. Nauvossa alus joutui poikkeamaan normaalilta reitiltä meriliikenneohjaajan ehdotettua käytettäväksi Innamon saaren eteläpuolista kymmenen metrin väylää, koska aluksen edessä kulki kambodžalainen[15] Dimitris -hinaaja hinauksessaan Multibrava -niminen proomu. Dimitris eteni väylällä sellaisella nopeudella, että Global Freighter olisi joutunut ohittamaan sen kapealla väyläosuudella. Global Freighterin ohittaessa Dimitriksen rinnakkaisväylällä, Dimitriksen nopeus oli 8,6 solmua (15,93 km/h), kun taas Global Freighterillä vauhtia oli 17,9 solmua (33,15 km/h).[5]

Onnettomuusmatkan miehistö

Miehistöä aluksessa oli 19 henkeä, joten miehitys ylitti Merenkulkulaitoksen vaatimukset. Minimimiehitys olisi ollut miehitystodistuksen mukaan 13 henkeä.

Virka-asema Aluksen miehitys Miehitystodistuksen vaatimus
Päällikkö 1 1
Yliperämies 1 1
Perämies (luotsaustutkinto) 1
Perämies 2 1
Pursimies 1
Matruusi 2 3
Puolimatruusi 2
Kansi- ja konepätevyys 1
Konepäällikkö 1 1
I konemestari 1 1
II konemestari 1 1
Korjausmies 1
Moottorimies 1
Sähkömies 1
Sähkö- tai korjausmies 1
Kokkistuertti 1 1
Keittiöapulainen 2 1

Lähde: [5]

Onnettomuus tapahtuu
Karilleajopaikka Turunmaan saaristossa. (Merkitty punaisella pisteellä)

Kello 22.55 alus sai pohjakosketuksen Kalvholmsgrundetissa (60°13.5′N, 21°42.7′E) Nauvon pohjoispuolella ja sen nopeus putosi 12 solmuun, minkä jälkeen luotsiperämies kehotti vahtipäällikköä hiljentämään vauhtia. Laivan päällikkö, joka oli pohjakosketuksen jälkeen saapunut komentosillalle, päätti ajaa aluksen rantaan Lövskärin ja Vandrockin saarten väliin (60°12.98′N, 21°43.31′E), koska hänen mielestään pohjakosketusta seurasi aluksen kaatumisvaara. Global Freighterin pohjan tartuttua merenpohjaan alus oli kallistunut 14–15 astetta, minkä jälkeen kallistuma ei kasvanut. Välittömästi pohjakosketuksen jälkeen laivan päällikkö otti yhteyttä VTS-keskukseen. Kello 23.00 alukselta otettiin yhteyttä myös meripelastuskeskukseen, joka määritti tilanteen hätätilanteeksi ja antoi kello 23.14 hätäsanoman Global Freighterin puolesta:[5]

»MAYDAY RELAY MAYDAY RELAY MAYDAY RELAY THIS IS Rescue Center Turku Rescue Center Turku Rescue Center Turku GLOBAL FREIGHTER information nr. one: Following received from Global Freighter Oskar Juliet Lima Bravo at 2015 UTC by telephone. This is MAYDAY[5]»

Kello 23.16 meripelastuskeskus antoi toisen hätäsanoman:

»This is MAYDAY. Tämä on GLOBAL FREIGHTER OJLB sijainti lat. 60 13, N long. 021 43 E. Heavy list, maybe capsizing, Required immediate assistance. Ship in area report to Rescue Center Turku. Datum Time 212015 UTC.[5] »

Junalautat M/S Rider ja M/S Sea Wind, matkustajarahtilaiva M/S Finneagle, miinalaiva Uusimaa sekä merivartioalus Telkkä ilmoittautuivat meripelastuskeskukselle. Kello 23.17 aluksella annettiin yleishälytys. Onnettomuus tapahtui vilkkaassa ja suhteellisen ahtaassa väyläristeyksessä.[5]

Pelastustyöt
Öljyntorjunta-alus Halli

Kello 00.19 ympäristöviranomaiset saivat tiedon tapahtuneesta ja öljyntorjunta-alus Halli lähti Turusta kello 03.15. Haveripaikalle se saapui kello 05.15, minkä jälkeen se alkoi pumpata vettä aluksesta. Myöhemmin suurtehopumppu korvasi Hallin.[5]

Henkilö- tai ympäristövahinkoja ei onnettomuudessa syntynyt. Matkustajat ja viisi ylimääräistä henkilökuntaan kuuluvaa pelastettiin aluksesta pelastusveneellä, joka tosin aluksi juuttui laivan kyljessä olevaan törmäysvahvennokseen. Ilman paikalle saapunutta junalautta Riderin MOB-venettä (man over board eli mies yli laidan[16]), joka veti Global Freighterin pelastusveneen törmäysvahvennoksen yli, olisi laskeminen omin voimin voinut johtaa tilanteeseen, joka olisi uhannut ihmishenkiä. Alus oli pelastamishetkellä kallistunut 14 astetta. Vaatimukset edellyttävät kuitenkin, että pelastusvene voidaan laskea vielä 20 asteen kallistumassakin, minkä varmistaa törmäysvahvennoksen oikea muotoilu. Riderin MOB-vene kuljetti pelastetut miinalaiva Hämeenmaalle, joka edelleen kuljetti ne majoitettavaksi Turkuun PowerLinen toiselle alukselle, Global Carrierille.[5]

Aluksen vauriot

Koko aluksen oikeanpuoleisen osan pohjaan tuli useita painaumia. Laivan päällikön mukaan alaruumaan alkoi virrata vettä heti pohjakosketuksen jälkeen. Myös pääkannelle tuli vettä alaruuman miesluukun kautta, mutta tässä vaiheessa Global Freighter oli jo ajettu matalikolle. Oikeanpuoleinen pääpotkuri kärsi myös suuria vaurioita. Aluksen konehuone pysyi kuivana.[5] Aluksen öljytankissa havaittiin myös pieni repeämä, mutta polttoainetta oli vähän ja sekin jähmettyneessä muodossa,[17] joten öljypäästöiltä vältyttiin.[18]

Karilleajo kuitenkin paljasti, että Saaristomeren öljyntorjuntavalmiudessa oli puutteita, sillä torjunnassa käytettävien öljypuomien liitäntäkappaleet olivat osittain yhteensopimattomia. Syy siihen oli Korppoon palopäällikkö Leif Lindströmin[19] mukaan se, että alueen kunnat olivat taannoin hankkineet erimerkkisiä öljypuomeja. Lindströmin mukaan puomit olisi tosin hätätilanteessa voitu liittää toisiinsa naulojen ja lautojen avulla. Arvostelua saivat osakseen myös aluepelastuslaitoksen öljyntorjuntaan tarkoitetut veneet, joita moitittiin liian keveiksi.[18]

Irrotus ja hinaus telakalle
Yksi Global Freighterin pelastusrenkaista

Ennen irrotusyrityksiin ryhtymistä aluksen lastia tyhjennettiin puolitoista vuorokautta[17] Partner -nimiselle kuljetusproomulle.[5] Operaatiota johti Korppoon palopäällikkö Leif Lindström.[19] Tyhjentämisellä alus pyrittiin saamaan mahdollisimman vakaaksi.[19] Partner kuljetti lastin Nauvon Pärnäisiin,[5] josta ainakin rekat ja trailerit siirrettiin Turkuun.[19] Esimerkiksi rekkoja proomuun mahtui kymmenen kerrallaan.[19]

Vedenpinta ruumassa alkoi laskea, kun veden pumppausta oli jatkettu riittävän pitkään ja sukeltajat olivat tilkinneet vuotoja puukiiloilla, hitsaamalla ja pressuilla. Näiden toimenpiteiden vuoksi alus oli keventynyt niin paljon, että irtosi pohjasta, kun hinaaja nykäisi sitä kevyesti.[5]

Irrotuksen jälkeen lauantaina 25. syyskuuta kello 14.50 yksi hinaaja alkoi hinata alusta seitsemän solmun nopeudella kohti Naantalin Luonnonmaalla sijaitsevaa korjaustelakkaa. Hinauksen aikana Global Freighterin sivulla kulki yksi hinaaja ja perässä kaksi. Myös öljyntorjunta-alus Halli tarkkaili tilannetta. Rajakarin saaren alus ohitti kello 18.30 ja perillä Naantalissa haverialus oli noin kello 20, jossa sitä vastassa oli lisäksi kolme aluepelastuslaitoksen öljyntorjunta-alusta.[20] Hinaus sujui ongelmitta[5] hyvässä säässä.[20] Operaatiossa oli mukana yli sata henkeä, muun muassa pelastuslaitoksen ja merivartioston kalustoa sekä neljä hinaajaa.[17]

Onnettomuuden syyt

Syy pohjakosketukseen oli inhimillinen virhe. 26. lokakuuta annetussa meriselityksessä ahvenanmaalainen linjaluotsi ja aluksen päällikkö olivat samaa mieltä siitä, että linjaluotsi teki pohjakosketukseen johtaneen navigointivirheen. Luotsin mukaan hän aloitti kääntymisen väylien risteyksessä Lövskärin saaren luona liian myöhään. Meriselityksessä luotsi ei halunnut eikä osannut selittää tekemäänsä virhettä. Luotsi ei ollut aluksen varustamon PowerLinen palveluksessa vaan SeaWind Line eli laivan rahtaaja oli määrännyt hänet linjaluotsiksi laivalle. Hän ja aluksen päällikkö olivat jakaneet luotsausvastuun keskenään, kun Global Freighter oli aloittanut SeaWind Linen liikenteessä. Meriselitystilaisuudessa aluksen päällikkö kertoi pitävänsä Lövskärin mutkia vaikeina. Väylä on kapea leveydeltään ja reunat ovat kivikkoiset.[21] Viimeisten 13 vuoden aikana lähes samassa paikassa on ajanut karille kolme muutakin rahtilaivaa.[22] Muun muassa 27. toukokuuta 2005 brittiläinen rahtialus M/S Finnkraft ajoi karille Nauvon ja Korppoon välisessä salmessa, noin 11 kilometrin[23] päässä Global Freighterin karilleajopaikasta.[24]

20. marraskuuta Global Freighter palasi telakalta jälleen liikenteeseen.[5]

2005–

Global Freighter on lähtenyt Turun satamasta kesällä 2006.

Elokuussa 2005 alus meni jälleen telakalle korjattavaksi, ja syyskuussa se palasi liikenteeseen. Vuoden 2006 alussa Global Freighter ja sen sisaralus Global Carrier aikarahdattiin Finnlinesin liikenteeseen. Global Freighter sijoitettiin Turun ja Travemünden välille. Rahtaus muun muassa mahdollisti sen, että autoja oli mahdollista tuoda Saksasta yhä enemmän. Global Carrier puolestaan asetettiin Helsingin ja Pohjois-Englannin väliseen liikenteeseen.[25] Vuonna 2007 suurempi M/S Antares -niminen rahtilaiva korvasi Global Freighterin.[26]

Helmikuussa P&O Irish Sea vuokrasi aluksen reitille Liverpool–Dublin. Global Freighter korvasi näin maltalaisen M/S RR Triumph -aluksen kyseisellä linjalla.[27]

Melupäästöt

Maaliskuussa 2006 Turun satama teetti Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kehotuksesta Insinööritoimisto Akukon Oy:llä melumittauksia Pansion junalauttasatamaa koskien. Mittaukset tehtiin 13. maaliskuuta, jolloin vaikeat jääolot haittasivat mittauksia. Mittausaikana Global Freighter vieraili Pansiossa. Mittaukset paljastivat, että Global Freighterin kokonaismelupäästö oli 96 desibeliä. Näin ollen alus oli huomattavasti hiljaisempi, kuin muut satamassa mitatut alukset, esimerkiksi junalautta M/S Runner.[28] Myöhemmin samana keväänä Turun Ruissalossa asuva huvilanomistaja tilasi omat melupäästömittaukset eri insinööritoimistolta. Mittauttajan mukaan ainoastaan Global Freighter oli tarpeeksi hiljainen voidakseen käyttää Pansion satamaa.[29]

Lähteet

  1. ↑ a b Details for the ship Global Freighter Vesseltracker.com. Viitattu 6.12.2007. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i j M/S MERZARIO AUSONIA Fakta om Fartyg. Viitattu 11.12.2007. (ruotsiksi)
  3. ↑ a b c d Lillbacka Global Oy aloitti liikenteen Travemündeen omalla ro-ro-aluksella. TeollisuusSanomat, 2/2004. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.12.2007.
  4. ↑ Vessel: Global Freighter DNV Exchange Vessel Info. Viitattu 27.11.2007. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p M/S GLOBAL FREIGHTER, pohjakosketus Kalvholmsgrundetissa 21.9.2004 (PDF) 2004. Onnettomuustutkintakeskus. Viitattu 6.12.2007.
  6. ↑ Vesiliikenteen kalusto Suomen Kuljetusopas. Viitattu 14.12.2007.
  7. ↑ Petri Koskinen: Transfennica hankkii omat laivat. Talouselämä, 7.10.2002. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 11.12.2007.
  8. ↑ MERZARIO LINES Fakta om Fartyg. Viitattu 6.12.2007. (ruotsiksi)
  9. ↑ Meri- ja jokikuljetukset: STENA REDERI AB Europages. Viitattu 20.11.2007.
  10. ↑ YTTRANDE över ro-ro fartyget STENA FREIGHTER -SEPG- kollision med oljetankfartyget EK-CLOUD -SKVY- 1998-09-21 (PDF) Sjöfartsverket. Viitattu 2.12.2007. (ruotsiksi)
  11. ↑ Skatteverkets författningssamling Skatteverket. Viitattu 6.12.2007. (ruotsiksi)
  12. ↑ a b Liisa Enkvist: Power Linen ensimmäinen alus lähti Turun satamasta: Lillbackan rahtialukset toivat turkulaisille 70 uutta työpaikkaa. Turun Sanomat, 6.3.2004. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.12.2007.
  13. ↑ Uusi laivalinja Turku - Travemünde käynnistyi 3.3.2004. Turun satama. Viitattu 23.11.2007.
  14. ↑ SeaWind Linen liikenteeseen lisäalus kesäksi 5.5.2004. Turun satama. Viitattu 11.12.2007.
  15. ↑ Details for the ship Dimitris-multibrava Vesseltracker.com. Viitattu 6.12.2007. (englanniksi)
  16. ↑ MOB-vene 9.11.2005. Merentutkimuslaitos. Viitattu 21.11.2007.
  17. ↑ a b c Haverialus hinattiin Naantaliin. Turun Sanomat, 25.9.2004. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.11.2007.
  18. ↑ a b Raisa Korkki: Isompaa vahinkoa ei olisi voitu torjua kokonaan: Nauvon haverin öljyntorjunnassa puutteita. Turun Sanomat, 28.9.2004. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.11.2007.
  19. ↑ a b c d e Heikki Kauhanen: Haverialuksen lasti siirretään proomulla Pärnäisten satamaan. Turun Sanomat, 23.9.2004. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 9.12.2007.
  20. ↑ a b Markku Tawast: Haverialus suostui pienellä nykäyksellä hinaukseen. Turun Sanomat, 26.9.2004. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.11.2007.
  21. ↑ Jouko Vähä-Koskela: Liian myöhään aloitettu käännös aiheutti pohjakosketuksen: Global Freighterin linjaluotsi otti vastuun ohjausvirheestä. Turun Sanomat, 27.10.2004. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.11.2007.
  22. ↑ Päivi Ojanperä: Ihmisille tai luonnolle ei koitunut karilleajosta vahinkoa: Rahtilaiva vältti uppoamisen ajamalla saarten väliin matalikolle Nauvossa. Turun Sanomat, 23.9.2004. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.11.2007.
  23. ↑ Kartan haku: Kopphällen, Korppoo Kansalaisen Karttapaikka. Viitattu 25.11.2007.
  24. ↑ Vesa Kotilainen: Haverin syynä sähköjärjestelmän pettäminen: Rahtilaiva Finnkraft ajautui karille Nauvon ja Korppoon välissä. Turun Sanomat, 28.5.2005. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 25.11.2007.
  25. ↑ Turun ja Travemünden välinen kuljetuskapasiteetti kasvaa 15.3.2006. Turun satama. Viitattu 11.12.2007.
  26. ↑ Rahtialusliikenteeseen lisää kapasiteettia: Turku - Travemünde reitille isompi alus 2.2.2007. Turun satama. Viitattu 30.11.2007.
  27. ↑ Global Freighter - New Charter Ship for P&O Irish Sea Irish Sea Shipping. Viitattu 18.11.2007. (englanniksi)
  28. ↑ Pansion junalauttasataman melumittaus 27.06.2006. Turun kaupunki: Ympäristö- ja kaavoituslautakunta. Viitattu 9.12.2007.
  29. ↑ Hannu Miettunen: Asukkaan tilaaman mittauksen mukaan melu Ruissalossa yhä yli luparajojen: Huvilanomistaja syyttää satamaa viranomaisten harhauttamisesta. Turun Sanomat, 30.3.2006. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.12.2007.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta M/S Global Freighter.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=M/S_Global_Freighter&oldid=3956212”