Kalevan kisat
Kalevan kisat ovat yleisurheilun Suomen-mestaruuskilpailut ja ne pidetään joka vuosi paikkakunnan vaihdellessa.
Ensimmäiset yleisurheilun suomenmestaruuskilpailut pidettiin Tampereella vuonna 1907. Sitä ennen vuosina 1902–1906 oli yleisurheilun saralla käyty ns. urheilukuninkuus-kilpailuja. Naiset saivat omat viralliset SM-kilpailunsa vuonna 1945, vaikkakin jo vuosina 1913–1923 olivat naiset kilpailleet 100 metrillä ja 4×100 metrin viestissä. Aluksi naiset kilpailivat eri aikaan kuin miehet. Vuodesta 1959 lähtien naiset ja miehet ovat kilpailleet samoissa Kalevan kisoissa.
Yleisurheilun SM-kilpailujen järjestävä organisaatio oli aluksi Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto (SVUL). Sen vuoksi sääntöihin kirjattiin, että Kalevan maljasta kilpailevat SVUL:n jäsenseurat. Se johti siihen, että ainakaan vuosina 1950–1954 Työväen Urheiluliiton (TUL:n) seuroja ei laskettu mukaan Kalevan malja -pisteisiin. Yksilötasolla TUL:n urheilijat saivat osallistua SM-kisoihin. TUL on osallistunut Kalevan Kisoihin 1940-luvulta lähtien.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kalevan malja
Vuonna 1909 Henkivakuutusyhtiö Kalevan henkilökunta lahjoitti kisoihin kiertopalkinnon, Kalevan maljan.[1][2] Kalevan maljasta kilpailevat yleisurheiluseurat. Kalevan Kisoissa parhaiten menestynyt yleisurheiluseura saa Kalevan maljan vuodeksi omakseen. Malja oli ensimmäisen kerran palkintona vuoden 1910 SM-kisoissa. Vuosina 1920–1926 Kalevan maljan pisteitä sai yleisurheilun lisäksi myös kilpapyöräilystä, voimistelusta ja hiihdosta. Vuonna 1920 mukana oli myös paini ja vuosina 1921–1926 mäenlasku.
Maljasta johtuen yleisurheilun SM-kilpailuja kutsuttiin vuodesta 1910 lähtien epävirallisesti Kalevan-otteluksi. Vuonna 1915 Porissa järjestettyjen kisojen yhteydessä Suomen Urheilulehti uutisoi kisoista otsikolla Kalevan kisat, jota alettiin käyttää epävirallisesti kisojen nimenä. Vuonna 1937 Viipurissa järjestettyjen kisojen yhteydessä Suomen Urheiluliitto (SUL) lopulta virallisti yleisurheilun suomenmestaruuskilpailujen nimeksi Kalevan kisat. SUL:n puheenjohtajana toimi tuolloin Urho Kaleva Kekkonen. Kisanimikkeen takana sanotaan olleen silloinen SUL:n yleisurheilun ylivalmentaja Armas Valste. [3]
Nykyisin Kalevan maljan pisteisiin lasketaan Kalevan kisojen lisäksi myös muita SM-kilpailuja.
[muokkaa] If Urheilijapalkinto ja Uusi Sampo -malja
Vuonna 1990 Kalevan Kisoissa alettiin jakaa Uusi Sampo -maljaa. Se oli vahinkovakuutusyhtiö Sammon lahjoittama kiertopalkinto, joka annettiin kisojen parhaalle urheilijalle. Maljan ovat saaneet muun muassa Seppo Räty, Sari Essayah, Mika Halvari, Arsi Harju ja Tero Pitkämäki.
Uusi Sampo -palkinnon korvasi vuonna 2009 vakuutusyhtiö If:n kiertopalkinto If Urheilijapalkinto.
[muokkaa] SM-kilpailujen painoarvo Kalevan malja -kilpailussa
| Kilpailut | Jaossa olevat pisteet |
|---|---|
| Kalevan kisat | 1480 |
| 22-vuotiaiden SM-kisat | 1332 |
| 19-vuotiaiden SM-kisat | 792 |
| 17- ja 16-vuotiaiden SM-kisat | 1408 (yhteensä) |
| SM-viestit | 685 |
| SM-tiekilpailut ja -maraton | 472 (yhteensä) |
| SM-maastot | 471 |
| Junioreiden SM-moniottelut | 162 |
[muokkaa] Järjestyspaikat ja Kalevan maljan voittajat
| Pvm | Vuosi | Kalevan Kisojen järjestyspaikka |
Kalevan maljan voittaja |
|---|---|---|---|
| 3.–4.8. | 1907 | Tampere | - |
| 29.–30.8. | 1908 | Kuopio | - |
| 3.–5.7. | 1909 | Helsinki | - |
| 2.–3.7. | 1910 | Viipuri | Helsingin Kisa-Veikot |
| 15.–16.7. | 1911 | Tampere | Helsingin Kisa-Veikot |
| 31.8.–1.9. | 1912 | Turku | Helsingin Kisa-Veikot |
| 19.–20.7. | 1913 | Helsinki | Helsingin Kisa-Veikot |
| 19.–20.9. | 1914 | Helsinki | Helsingin Kisa-Veikot |
| 14.–15.8. | 1915 | Pori | Helsingin Kisa-Veikot |
| 19.–20.8. | 1916 | Helsinki | Helsingin Kisa-Veikot |
| 18.–19.8. | 1917 | Tampere | Helsingin Kisa-Veikot |
| 31.8.–1.9. | 1918 | Helsinki | Helsingfors IFK |
| 16.–17.8. | 1919 | Turku | Helsingfors IFK |
| 3.–4.7. | 1920 | Helsinki | Helsingin Kisa-Veikot |
| 20.–21.8. | 1921 | Kotka | Helsingfors IFK |
| 19.–20.8. | 1922 | Helsinki | Helsingfors IFK |
| 18.–19.8. | 1923 | Kuopio | Helsingfors IFK |
| 23.–24.8. | 1924 | Lahti | Helsingfors IFK |
| 15.–16.8. | 1925 | Viipuri | Tampereen Pyrintö |
| 14.–15.8. | 1926 | Tampere | Porvoon Akilles |
| 20.–21.8. | 1927 | Turku | Tampereen Pyrintö |
| 25.–26.8. | 1928 | Helsinki | Tampereen Pyrintö |
| 17.–18.8. | 1929 | Viipuri | Helsingin Kisa-Veikot |
| 16.–17.8. | 1930 | Tampere | Helsingin Kisa-Veikot |
| 15.–16.8. | 1931 | Helsinki | Helsingin Kisa-Veikot |
| 6.–7.8. | 1932 | Helsinki | Helsingin Kisa-Veikot |
| 5.–6.8. | 1933 | Turku | Helsingfors IFK |
| 28.–29.7. | 1934 | Tampere | Helsingin Poliisi-Voimailijat[4] |
| 10.–11.8. | 1935 | Kotka | Helsingin Poliisi-Voimailijat |
| 22.–23.8. | 1936 | Turku | Helsingin Kisa-Veikot |
| 6.–8.8. | 1937 | Viipuri | Helsingin Poliisi-Voimailijat |
| 6.–8.8. | 1938 | Helsinki | Helsingin Kisa-Veikot |
| 26.–28.8. | 1939 | Helsinki | Helsingin Kisa-Veikot |
| 24.–26.8. | 1940 | Tampere | Helsingin Kisa-Veikot |
| 1941 ei kilpailtu | |||
| 29.–30.8. | 1942 | Helsinki | Kouvolan Urheilijat |
| 14.–15.8. | 1943 | Helsinki | Kronohagens IF |
| 23.–24.9. | 1944 | Helsinki | Karhulan Katajaiset[5] |
| 11.–12.8. | 1945 | Turku | Tampereen Pyrintö |
| 10.–12.8. | 1946 | Helsinki | Tampereen Pyrintö |
| 16.–18.8. | 1947 | Tampere | Tampereen Pyrintö |
| 21.–22.8. | 1948 | Vaasa | Tampereen Pyrintö |
| 20.–21.8. | 1949 | Kymi | Tampereen Pyrintö |
| 12.–13.8. | 1950 | Jyväskylä | Tampereen Pyrintö |
| 19.–20.8. | 1951 | Helsinki | Helsingin Kisa-Veikot |
| 23.–24.8. | 1952 | Seinäjoki | Helsingin Kisa-Veikot |
| 15.–16.8. | 1953 | Pori | Helsingin Kisa-Veikot |
| 12.–13.8. | 1954 | Turku | Helsingin Kisa-Veikot |
| 13.–14.8. | 1955 | Kuopio | Helsingin Kisa-Veikot |
| 25.–26.8. | 1956 | Lahti | Helsingin Kisa-Veikot |
| 17.–18.8. | 1957 | Tampere | Turun Urheiluliitto |
| 2.–3.8. | 1958 | Kouvola | Helsingin Kisa-Veikot |
| 16.–17.8. | 1959 | Helsinki | Helsingin Kisa-Veikot |
| 13.–14.8. | 1960 | Hämeenlinna | Helsingin Kisa-Veikot |
| 12.–13.8. | 1961 | Mikkeli | Helsingin Kisa-Veikot |
| 18.–19.8. | 1962 | Lappeenranta | Helsingin Kisa-Veikot |
| 17.–18.8. | 1963 | Turku | Helsingin Kisa-Veikot |
| 15.–16.8. | 1964 | Oulu | Helsingin Kisa-Veikot |
| 7.–8.8. | 1965 | Jyväskylä | Helsingin Kisa-Veikot |
| 13.–14.8. | 1966 | Tampere | Helsingin Kisa-Veikot |
| 11.–13.8. | 1967 | Pori | Helsingin Kisa-Veikot |
| 16.–18.8. | 1968 | Varkaus | Helsingin Kisa-Veikot |
| 16.–18.8. | 1969 | Helsinki | Helsingin Kisa-Veikot |
| 14.–16.8. | 1970 | Kouvola | Helsingin Kisa-Veikot |
| 23.–25.7. | 1971 | Oulu | Viipurin Urheilijat |
| 11.–13.8. | 1972 | Joensuu | Viipurin Urheilijat |
| 10.–12.8. | 1973 | Hyvinkää | Viipurin Urheilijat |
| 9.–11.8. | 1974 | Jyväskylä | Viipurin Urheilijat |
| 18.–20.7. | 1975 | Seinäjoki | Viipurin Urheilijat |
| 2.–4.7. | 1976 | Turku | Helsingin Kisa-Veikot |
| 29.–31.7. | 1977 | Tampere | Helsingin Kisa-Veikot |
| 4.–6.8. | 1978 | Kokkola | Helsingin Kisa-Veikot |
| 11.–13.8. | 1979 | Helsinki | Turun Urheiluliitto |
| 4.–6.7. | 1980 | Lappeenranta | Turun Urheiluliitto |
| 7.–9.8. | 1981 | Oulu | Kouvolan Urheilijat |
| 13.–15.8. | 1982 | Kouvola | Helsingin Kisa-Veikot |
| 1.–3.7. | 1983 | Pori | Viipurin Urheilijat |
| 6.–8.7. | 1984 | Kajaani | Helsingin Kisa-Veikot |
| 16.–18.8. | 1985 | Lahti | Helsingin Kisa-Veikot |
| 25.–27.7. | 1986 | Vaasa | Helsingin Kisa-Veikot |
| 14.–16.8. | 1987 | Kuopio | Helsingin Kisa-Veikot |
| 5.–7.8. | 1988 | Hämeenlinna | Viipurin Urheilijat |
| 28.–30.7. | 1989 | Turku | Helsingin Kisa-Veikot |
| 3.–5.8. | 1990 | Oulu | Oulun Pyrintö |
| 27.–29.7. | 1991 | Helsinki | Helsingin Kisa-Veikot |
| 3.–5.7. | 1992 | Jyväskylä | Helsingin Kisa-Veikot |
| 30.7.–1.8. | 1993 | Mikkeli | Helsingin Kisa-Veikot |
| 8.–10.7. | 1994 | Tuusula | Turun Urheiluliitto |
| 20.–23.7. | 1995 | Lapua | Turun Urheiluliitto |
| 4.–7.7. | 1996 | Tampere | Oulun Pyrintö |
| 17.–20.7. | 1997 | Lappeenranta | Turun Urheiluliitto |
| 6.–9.8. | 1998 | Oulu | Turun Urheiluliitto |
| 5.–8.8. | 1999 | Seinäjoki | Turun Urheiluliitto |
| 17.–20.8. | 2000 | Lahti | Turun Urheiluliitto |
| 6.–8.7. | 2001 | Turku | Turun Urheiluliitto |
| 18.–21.7. | 2002 | Joensuu | Lahden Ahkera |
| 9.–11.8. | 2003 | Helsinki | Turun Urheiluliitto |
| 30.7.–1.8. | 2004 | Vaasa | Turun Urheiluliitto |
| 15.–17.7. | 2005 | Pori | Turun Urheiluliitto |
| 21.–23.7. | 2006 | Jyväskylä | Helsingin Kisa-Veikot |
| 3.–5.8. | 2007 | Lappeenranta | Helsingin Kisa-Veikot |
| 24.–27.7. | 2008 | Tampere | Helsingin Kisa-Veikot |
| 31.7.–2.8. | 2009 | Espoo | Helsingin Kisa-Veikot [6] |
| 5.–8.8. | 2010 | Kajaani | Helsingin Kisa-Veikot [7] |
| 4.–7.8. | 2011 | Turku | Helsingin Kisa-Veikot |
| 23.–26.8. | 2012 | Lahti | |
| 2013 | Vaasa | ||
| 2014 | Kuopio | ||
| 2015 | Pori | ||
[muokkaa] Urheilukuninkuuskilpailut
| Pvm | Vuosi | Kisojen järjestyspaikka | Kuningas |
|---|---|---|---|
| 3.8. | 1902 | Helsinki | Mikki Ketelä |
| 31.7.–2.8. | 1903 | Helsinki | Väinö Sigell |
| 23.7.–24.7. | 1904 | Helsinki | Aarne Salovaara |
| 11.6.–12.6. | 1905 | Viipuri | Heikki Pennola |
| 26.5.–27.5. | 1906 | Helsinki | Aarne Salovaara |
[muokkaa] Naiset
Naisten mestaruuksista oli kisattu jo vuosina 1913–1923, yleensä SM-viestien yhteydessä. Tuolloin lajeina olivat 100 metriä ja 4×100 metrin viestijuoksu. Vuodesta 1959 lähtien Kalevan kisat ovat olleet yhteiset sekä naisille että miehille.
| Pvm | Vuosi | Paikka |
|---|---|---|
| 22.8. | 1945 | Turku |
| 4.8. | 1946 | Seinäjoki |
| 17.8. | 1947 | Kouvola |
| 15.8. | 1948 | Tampere |
| 14.8. | 1949 | Varkaus |
| 12.–13.8. | 1950 | Valkeakoski |
| 12.8. | 1951 | Helsinki |
| 24.8. | 1952 | Heinola |
| 16.8. | 1953 | Salo |
| 15.8. | 1954 | Tampere |
| 14.8. | 1955 | Mäntsälä |
| 26.8. | 1956 | Ruokolahti |
| 11.8. | 1957 | Valkeakoski |
| 3.8. | 1958 | Kauniainen |
[muokkaa] Katso myös
- Maastojuoksun Suomen-mestaruuskilpailut
- Naisten yleisurheilun Suomen-mestaruuskilpailut 1913–1923
- Vauhdittomien hyppyjen Suomen-mestaruuskilpailut
- Viestijuoksun Suomen-mestaruuskilpailut
- Luokka:Luettelot yleisurheilun Suomen mestareista
[muokkaa] Lähteet
- Hannus, Matti; Laitinen, Esa; & Martiskainen, Seppo: Kalevan kisat Kalevan malja - Vuosisata yleisurheilun Suomen mestaruuksia. Suomen Urheiluliitto: Gummerus, 2002. ISBN 951-96491-5-8.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Kalevan Maljan lyhyt historia Suomen Urheiluliitto. Viitattu 15.4.2010.
- ↑ 01.12.1909 Suomen Urheilulehti no 23-24
- ↑ Seppo Martiskainen toim.: ”Kotimainen kilpailutoiminta, Kalevan kisat”, Suomi voittoon - kansa liikkumaan, s. 199-203. Matti Hannus (kirj.). Helsinki: SUL Julkaisut Oy/Yleisurheilun Tukisäätiö, 2006. ISBN 951-98952-2-1. fi
- ↑ useissa lähteissä, mm. Martti Jukola: Urheilun Pikku Jättiläinen, WSOY 1951
- ↑ Martti Jukola: Urheilun Pikkujättiläinen, WSOY 1951. Sivu 514
- ↑ http://www.sul.fi/index.php?sivutunniste=1&sivuitem=98&riviavain=78&newsitem=5754
- ↑ http://yle.fi/urheilu/lajit/yleisurheilu/2010/10/kalevan_malja_helsingin_kisa-veikoille_2029129.html
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kalevan kisat Wikimedia Commonsissa
| 1900-luku: | 1907 | 1908 | 1909 |
|---|---|
| 1910-luku: | 1910 | 1911 | 1912 | 1913 | 1914 | 1915 | 1916 | 1917 | 1918 | 1919 |
| 1920-luku: | 1920 | 1921 | 1922 | 1923 | 1924 | 1925 | 1926 | 1927 | 1928 | 1929 |
| 1930-luku: | 1930 | 1931 | 1932 | 1933 | 1934 | 1935 | 1936 | 1937 | 1938 | 1939 |
| 1940-luku: | 1940 | 1942 | 1943 | 1944 | 1945 | 1946 | 1947 | 1948 | 1949 |
| 1950-luku: | 1950 | 1951 | 1952 | 1953 | 1954 | 1955 | 1956 | 1957 | 1958 | 1959 |
| 1960-luku: | 1960 | 1961 | 1962 | 1963 | 1964 | 1965 | 1966 | 1967 | 1968 | 1969 |
| 1970-luku: | 1970 | 1971 | 1972 | 1973 | 1974 | 1975 | 1976 | 1977 | 1978 | 1979 |
| 1980-luku: | 1980 | 1981 | 1982 | 1983 | 1984 | 1985 | 1986 | 1987 | 1988 | 1989 |
| 1990-luku: | 1990 | 1991 | 1992 | 1993 | 1994 | 1995 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999 |
| 2000-luku: | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 |
| 2010-luku: | 2010 | 2011 |
Sivulta puuttuu