Juche

Kommunismi Käsitteitä Marxilainen filosofia Luokkataistelu Proletariaatin diktatuuri Proletaarinen internationalismi Kommunistiset puolueet Historiallinen materialismi Suuntaukset Marxismi Leninismi Marxismi-leninismi Maolaisuus Juche Trotskilaisuus Stalinismi Titolaisuus Vasemmistokommunismi Neuvostojen kommunismi Anarkokommunismi Uskonnollinen kommunismi Kristillinen kommunismi Eurokommunismi Työväen kommunismi Internationaalit Kommunistien liitto Ensimmäinen internationaali Toinen internationaali Komintern Neljäs internationaali Huomattavia kommunisteja Karl Marx Friedrich Engels Vladimir Lenin Rosa Luxemburg Josif Stalin Lev Trotski Mao Zedong Aiheeseen liittyvää Anarkismi [ Antikapitalismi Antikommunismi Demokraattinen sentralismi Kommunistiset valtiot Kommunistiset symbolit Kommunismin kritiikki Kommunismin historia Kommunistinen manifesti Kommunistinen talous Neuvostoliitto Postkommunismi Primitiivinen kommunismi Sosialismi Sosialistinen realismi Uusi luokka Uusi vasemmisto Vasemmistolaisuus Kommunismi Suomessa KTP SKP SKP (1997) Taistolaisuus Trotskilaisuus Suomessa O. W. Kuusinen Hertta Kuusinen

Juche (chosŏn'gŭl: 주체; hanja: 主體, lausunta: [tɕutɕʰe]), myös kimilsungismi, on Korean demokraattisen kansantasavallan virallinen valtiodoktriini. Termi tulee korean ihmisen itsehallintaa ja omavaraisuutta tarkoittavasta sanasta. Juche pohjautuu marxismi-leninismiin ja Kim Il Sungin opetuksiin.

Kim Il Sungin sanotaan kehittäneen juche-aatteen 1930-luvun alussa japanilaisvastaisen taistelun aikana. Vuonna 1955 Kim käytti ensimmäistä kertaa käsitettä "juche" puhuttaessa marxismi-leninismin korealaisesta sovellutuksesta. Määritelmän mukaan työläisten vallankumous kuuluu kansalle, joka järjestäytyy suuren johtajan avulla. Juche-aate korostaa erityisesti riippumattomuutta ja omavaraisuutta politiikassa, taloudessa ja sotilaallisissa kysymyksissä sekä näkee kansanjoukot subjektina, joka voi muokata kohtaloaan historiallisen materialismin lainalaisuuksien mukaisesti. Vuonna 1970 Kim Il Sungin poika, Pohjois-Korean silloinen johtaja Kim Jong-il otti käyttöön uuden vertauksen. Sen mukaan kansa muodostaa kehon, jota johtaja yhteiskunnan aivoina ohjailee. Puolue on "hermosto, joka pitää kansan puolesta yhteyttä aivoihin".

Juche-aatteen keskeisimmät periaatteet ovat 1) riippumattomuus politiikassa, 2) omavaraisuus taloudessa ja 3) itseluottamus kansallisessa puolustuksessa.

Juche-aate korvasi marxismi-leninismin Pohjois-Korean perustuslaissa valtiollisena ideologiana vuonna 1972.

Kritiikki

Juchetorni Pjongjangissa

Juche-aatteen opit ja dogmaattiset iskulauseet eivät vastaa Pohjois-Korean elämän todellisuutta.^{kenen mukaan?} Ihmisoikeusjärjestöt ja poliittiset asiantuntijat ovat osoittaneet, että Juche-aatteella oikeutetaan ideologisesti Kim Jong Ilin itse asiassa armeijaan nojaava itsevaltius tavallisen kansan elinehtojen kustannuksella. Pohjois-Korean talous on erittäin riippuvainen ulkomaalaisesta tuontiavusta, jonka tarve on entisestään kasvanut itäblokin romahtamisen jälkeen. Kansalla on olemattomat vaikutusmahdollisuudet politiikkaan, sillä kaikki valta on harvalukuisen puolue-eliitin käsissä, minkä on vahvistanut Juche-aatteen pääideologi Hwang Jang-yop, joka loikkasi Pohjois-Koreasta Etelä-Koreaan 1997. Politiikan tutkija Han S. Park teoksessaan Juche: The Politics of Unconventional Wisdom (2002) ja teologi Thomas J. Belke teoksessaam Juche: A Christian Study of North Korea's State Religion (1999) ovat todenneet, että Juche-aate on "itse asiassa uskonnollinen liike", vaikka sen kannattajat eivät sitä sellaiseksi tunnusta.

Juche-aate, jolla yksinvaltiutta perustellaan, on joutunut muissa aasialaisissa kommunistimaissa Kiinassa ja Vietnamissa pilkan kohteeksi internet-yhteisöissä ja satiirisissa näytelmissä. Juche-aate nähdään jälkimaolaisena äärimmäisyytenä, jossa diktaattori nostetaan jumalalliseen asemaan tai vain maolaisuuden imitointina.

Tutkija Tauno-Olavi Huotarin mukaan juche-aatteen yksi suurista paradokseista on se, että se korostaa yksilön mestarillisuutta ja massojen luovaa voimaa, mutta vaatii yksinvaltaista johtajuutta. Henkilökultti ei ole juche-aatteen sivutuote tai vain historiallisessa kehityksessä tapahtunut "väärinymmärrys", vaan juche-aatteen keskeinen sanoma jo sen alkuajoista lähtien.

Juche-aate on lisäksi ideologisesti erittäin joustava ja epäselvä, koska sillä ei ole mitään muuta tarkoitusta kuin henkilökultin, johtajavallan ja puolueen yksinvallan oikeuttaminen.^{kenen mukaan?}

Koska Juche-aate nojaa Kim Il-Sungin opetuksiin ja poliittisiin teorioihin, ei Kim Jong-il voinut eläessään toteuttaa Pohjois-Koreassa uudistuksia, koska silloin hän olisi esittänyt arvostelua liki erehtymättömäksi julistettua isäänsä, suurta johtajaa Kim Il Sungia kohtaan.

Juche-aate ulkomailla

Kylmän sodan aikana Pohjois-Korea esitteli juche-aatteeseen kuuluvaa "riippumattomuusperiaatettaan" talousratkaisuna, erityisesti kolmannen maailman maille. Indonesian presidentti Sukarno vieraili Pohjois-Koreassa vuonna 1964 ja yritti Pohjois-Korean mallin mukaisesti järjestää maansa talouden, mutta kokeilu epäonnistui. Romanian presidentti Nicolae Ceaușescu vakuuttui Pohjois-Korean ideologisesta joukkoliikkeestä ja -hurmiosta Aasian vierailullaan 1971 ja aloitti maassaan yhdenmukaistamispolitiikan pian vierailunsa jälkeen Pohjois-Koreasta saamiensa ideoiden pohjalta. Yhdenmukaistamisessa pyrittiin Romania modernisoimaan pakkokaupungistamisella ja pakkoteollistamiselle, mutta hanke epäonnistui käytännössä täysin.

On arveltu, että Juche-aatteella oli suuri vaikutus Pol Potin johtamien punakhmerien hallinnoimaan Kamputseaan. Pohjois-Korea ja Kamputsea olivat läheisiä liittolaisia ja Kim Il-Sung lupasi vuonna 1975 lähettää teknisiä asiantuntijoita auttaakseen Kamputseaa maan maatalous- ja energiaprojekteissa. On arveltu, että Pol Potin ajatukset etnisesti ja ideologisesti yhteinäisestä valtiosta perustuivat juche-aatteeseen. Pohjois-Koreassahan ei ole vähemmistöjä, vaan se on puhdas kansallisvaltio. Juche-aate nojaakin vahvaan ylhäältä johdettuun kansallisesti ja ideologisesti yhtenäiseen kansallisvaltioon. Pohjois-Korean hallitus järjesti ensimmäisen kansainvälisen juche-aatteen seminaarin syyskuussa 1977. Juche-opintoryhmiä on useissa eri maissa eri puolilla maailmaa. KCNA ja Voice of Korea viittaavat joskus näiden ryhmien lausuntoihin. Suurimmat Juche-aatteen kannattajat Pohjois-Korean ulkopuolella ovat Kansainvälinen juche-aatteen instituutti (The International Institute of the Juche Idea) Japanissa ja Korean ystävyysjärjestö (Korean Friendship Association), joka on perustettu Espanjassa.

Juche-aate Suomessa

1960-luvun lopulla vasemmistoradikalismin noustessa kiinnostuttiin kaikista sosialistisista maista. Ystävyyssuhteet haluttiin solmia jokaisen nk. edistyksellisen maan ja hallituksen kanssa. Edistyksellisiksi maiksi laskettiin kaikki sosialistiset maat, joten jokaisen sosialistisen valtion ja Suomen välille syntyi ystävyysseura, myös Pohjois-Korean ja Suomen välille. Vaikka äärivasemmisto oli voimakkammillaan, oli se jakaantunut marxisteihin, trotskilaisiin, stalinisteihin ja maolaisiin. Juche-aatteesta kiinnostuttiin Suomen Kommunistisen Puolueen piirissä 1960-luvun lopulla ja erityisesti 1970-luvun alussa. Esimerkiksi 1970-luvulla Pohjois-Korea suomensi peräti 71 Juche-aatetta käsitellyttä kirjaa. Näitä kirjoja levitettiin lähinnä SKP:n paikallispiirien käyttöön.

Juche-aatteen kannatusta 1980-luvulla oli lähinnä vähemmistöläisten perustaman SKPy:n keskuudessa. Suomessa ei ole oikeastaan kuitenkaan kuin kaksi juche-aatetta kannattavaa järjestöä joskin Suomi-Korea-seura on enemmänkin keskittynyt ystävyysseuratyöhön eikä virallisesti tutki juche-aatetta. Ensimmäinen on päätehtävänään juche-aatetta Suomessa levittävä järjestö on Helsingissä toimiva Suomen juche-aatteen opintoyhdistys (The Society for the Study of the Juche Idea, Helsinki, Finland), jolla on paikallispiirejään eri puolilla maata.

Rauhan ja Sosialismin puolesta – Kommunistinen Työväenpuolue on usein tukenut Korean demokraattista kansantasavaltaa (KDKT) ja juche-aatetta. KTP:n johtavia tovereita osallistuu laajasti Korea-toimintaan ja puolueen äänenkannattajassa Työkansan Sanomissa julkaistaan KDKT:n politiikkaa tukevia artikkeleita. KTP on julkaissut Kim Jong-ilin kirjoituksia erillisinä kirjasina.

Juche-aate ei ole kuitenkaan kiinnostanut pelkästään vasemmistolaisia, vaan Suomen juche-aatteen opintoyhdistyksessä toimii myös paljon ihmisiä erilaisista taustoista. Opintoyhdistystä johti 1980-luvun alusta aina vuoteen 2002 kokoomuslainen Pekka Rantala ja opintoyhdistyksen hallituksessa istuu henkilöitä muun muassa kokoomuksesta, keskustasta ja SDP:stä.

Nykyisin opintoyhdistys järjestää muutamia seminaareja vuodessa sekä julkaisee tutkimuksia juche-aatteen teoriasta. Opintoyhdistys myös julkaisee teoreettisiin asioihiin keskittyvää Juche-lehteä neljä kertaa vuodessa.

Juche-kalenteri

Pohjois-Koreassa käytetään gregoriaanisen kalenterin muunnelmaa, juche-kalenteria. Kalenterin ajanlasku alkaa Kim Il-Sungin syntymästä 14. huhtikuuta 1912, joka on juche-kalenterin vuosi 1. Kalenteri otettiin käyttöön 1997. Vaikka ajanlaskun lähtöpiste eroaa gregoriaanisesta, ovat kuukaudet samoja. Usein kirjoitetaan ensin gregoriaaninen vuosi, jota seuraa vastaava juche-vuosi, esimerkiksi "9. heinäkuuta 2007 juche 96". Juche-ajanlaskun periaatteella on juurensa vanhoissa kiinalaisissa ja muissa aasialaisissa keisarien tai hallitsijoiden hallituskausiin perustuneissa kalentereissa. Sattumalta juche-kalenteri on yhteneväinen Japanissa käytetyn nengo-kalenterin kanssa.

Aiheesta muualla

• International Institute of the Juche Idea Virallinen juche-sivusto englanniksi, ranskaksi, espanjaksi ja japaniksi.
• Juche-aatteen opintoyhdistys Suomen tärkein juche-aatetta kannattava järjestö