Game of Thrones

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee televisiosarjaa. Kirjasta kertoo artikkeli Valtaistuinpeli. Muista merkityksistä katso A Game of Thrones (täsmennyssivu).
Game of Thrones
Game of Thrones 2011 logo.svg
Tyyli fantasia
Kestoaika 51–64 minuuttia
Tekijä David Benioff
D. B. Weiss
Romaanit:
George R. R. Martin
Pääosissa
Alkuperämaa Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Verkko Flag of the United States.svg HBO
Flag of Finland.svg C More
Flag of Finland.svg Yle TV2/Yle HD
Flag of Finland.svg HBO Nordic
Esitetty Yhdysvaltain lippu 17. huhtikuuta 2011 – jatkuu edelleen
Suomen lippu 12. tammikuuta 2012 – jatkuu edelleen
Tuotantokausia 4
Jaksoja 40 (luettelo jaksoista)
Tuotanto
Tuottajat Mark Huffam
Frank Doelger
Vastaava tuottaja David Benioff
D. B. Weiss
Ohjaajat Alan Taylor
Daniel Minahan
Alik Sakharov
Alex Graves
Michelle MacLaren
David Benioff & D. B. Weiss
Tim Van Patten (2011)
Brian Kirk (2011)
David Petrarca (2012)
David Nutter (2012, 2013)
Neil Marshall (2012, 2014)
Käsikirjoittajat David Benioff & D. B. Weiss (28 jaksoa)
Bryan Cogman (5 jaksoa)
George R. R. Martin (4 jaksoa)
Vanessa Taylor (2012, 2013) (3 jaksoa)
Jane Espenson (2011) (1 jakso)
Säveltäjä Ramin Djawadi
Kuvaajat Alik Sakharov
Marco Pontecorvo
Matthew Jensen
Tuotantoyhtiö HBO
Aiheesta muualla
IMDb

Game of Thrones on yhdysvaltalainen fantasiatelevisiosarja, jonka ovat luoneet David Benioff ja D. B. Weiss. Se perustuu George R. R. Martinin Tulen ja jään laulu -fantasiakirjasarjaan. Game of Thrones oli jo tuotannon alkuvaiheista erittäin odotettu ja sen vastaanottivat niin fanit kuin kriitikotkin erittäin hyvin. Sarja on saanut myös monia palkintoja ja ehdokkuuksia, muun muassa yhden Golden Globen sekä kaksi Emmy-palkintoa.

Sarja kertoo Westerosin maanosasta, missä aatelissuvut kamppailevat vallasta. Valtakamppailun lisäksi kylmässä pohjoisessa valtavan jäämuurin takana vanhat taruolennot tulevat uudestaan esiin uhaten koko Westerosin turvallisuutta. Muukalaisilta väkeä suojaavat Yövartion veljeskunnan miehet. Sodan ja väkivallan keskellä kaikki pelaavat valtaistuinpeliä.

Sarjaa alettiin esittää Yhdysvalloissa HBO-kanavalla 17. huhtikuuta 2011. Suomessa Canal+ näytti sarjan ensimmäisen kauden keväällä 2011 ja Yle TV2 alkoi esittää sitä 12. tammikuuta 2012.[1][2] Neljäs tuotantokausi alkoi Yhdysvalloissa 6. huhtikuuta 2014.[3]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjan esituotanto alkoi tammikuussa 2007. HBO hankki kirjasarjan oikeudet ja palkkasi David Benioffin ja D.B. Weissin käsikirjoittamaan ja tuottamaan sarjaa. Ideana oli, että yksi tuotantokausi kattaisi yhden kirjasarjan kirjoista. Myöhemmin hahmojen tarinoita kuitenkin siirreltiin kaudelta toiselle ja sarjan kolmas kirja, Miekkamyrsky, jaettiin kahtia.

Sarjan pilottijakson budjetti oli noin 5–10 miljoonaa dollaria, ja koko ensimmäisen kauden arvioitu budjetti 50–60 miljoonaa dollaria.[4] Toisen kauden budjettia nostettiin 15 prosentilla, sillä se sisälsi suuren taistelukohtauksen jaksossa ”Mustavirta”.[5]

Sarjan luojat, D. B. Weiss ja David Benioff, ovat käsikirjoittaneet suurimman osan jaksoista.

Huhtikuussa 2014 HBO tiedotti sarjaa jatkettavan viidennen ja kuudennen tuotantokauden verran.[6] Sarjan luojat David Benioff ja D. B. Weiss ovat arvioineet, että tuotantokausia tulisi yhteensä seitsemän tai kahdeksan. Kirjasarjan kirjoittaja George R. R. Martin on jo kertonut heille, miten kirjasarjan on tarkoitus päättyä.[7]

Käsikirjoittaminen ja ohjaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alun perin Benioffin ja Weissin piti käsikirjoittaa kaikki jaksot, paitsi yhden, joka varattaisiin George R. R. Martinille, mutta myöhemmin Jane Espenson ja Bryan Cogman lisättiin käsikirjoittajien tiimiin. Espenson käsikirjoitti jakson ”Kultainen kruunu” (engl. A Golden Crown) ja Cogman jakson ”Raajarikot, äpärät ja särkyneet” (engl. Cripples, Bastards and Broken Things). Martin käsikirjoitti jakson ”Terävä pää” (engl. Pointy End).[8][9][10] Toisella tuotantokaudella käsikirjoittajien joukkoon lisättiin Vanessa Taylor, joka käsikirjoitti kaksi jaksoa. Ohjaajista Tim Van Patten ohjasi sarjan kaksi ensimmäistä jaksoa ja oli ehdolla parhaan ohjauksen Emmy-palkintoon. Brian Kirk ja Daniel Minahan ohjasivat kumpikin kolme jaksoa ja Alan Taylor ensimmäisen kauden kaksi viimeistä. Toisella kaudella uusia ohjaajia olivat yhden jakson ohjannut Alik Sakharov sekä David Nutter ja David Petrarca, jotka ohjasivat kaksi jaksoa. Elokuvaohjaaja Neil Marshall ohjasi jakson ”Mustavirta” (engl. Blackwater). Marshall palasi ohjaamaan sarjan neljännen kauden yhdeksännen jakson, joka sekin sisältää suuren taistelun. Kolmannella tuotantokaudella uusia ohjaajia sarjassa olivat Alex Graves ja Michelle MacLaren. Sarjan pyörittäjät Benioff ja Weiss ohjasivat kauden kolmannen jakson ”Rangaistujen kuja” (engl. Walk of Punishment).[11]

Kuvaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ballintoyn satamassa kuvattiin Piikille sijoittuvat kohtaukset.
Kuvauspaikkoina käytetyt Mdinan kaupungin kadut ja Wardin linna Pohjois-Irlannissa.
Dubrovnikin kaupunkia Kroatiassa on käytetty esittämään Kuninkaansatamaa toiselta kaudelta eteenpäin.

Sarjan esittämätön pilottijakso kuvattiin lokakuussa 2009 Marokossa ja Skotlannissa.[12] Muut sarjan jaksot on kuvattu Maltalla, Pohjois-Irlannissa, Islannissa ja Kroatiassa.[10][13][14]

Ensimmäisen tuotantokauden kuvaukset alkoivat 26. heinäkuuta 2010 Belfastissa, Pohjois-Irlannissa ja Mdinan kaupungissa Maltalla.[10][15] Ulkoilmakohtaukset kuvattiin Pohjois-Irlannin Sandy Braessa Mourne-vuoristossa, Wardin linnassa, Saintfieldin kartanossa, Tollymoren metsissä, Carncastlessa, Magheramornen louhoksessa ja Shane's Castlessa.[16] Toisella kaudella Maltan sijasta Kuninkaansatamaan sijoittuvat kohtaukset kuvattiin Kroatiassa. Lokrumin saarella, St. Dominicin luostarissa sekä Rector's Palacessa kuvattiin Qarthiin sijoittuvat kohtaukset. Lokakuussa 2011 kuvattiin Vatnajökullissa, Islannissa.[13][14] Kolmannella kaudella kuvausryhmä palasi Marokkoon, Islantiin, Pohjois-Irlantiin ja Kroatiaan. Kuvaukset alkoivat 9. heinäkuuta 2012 Pohjois-Irlannissa ja päättyivät Islannissa 24. marraskuuta 2012. Kolmannen kauden kuvaukset kestivät yhteensä 139 vuorokautta.[17] Neljännellä kaudella käytettiin kahta eri kuvausryhmää kolmen sijaan.[18] Sarjaa kuvattiin yhä Islannissa, Pohjois-Irlannissa ja Kroatiassa, mutta Marokko jäi pois.[19] Viidennen tuotantokauden Dorneen sijoittuvat kohtaukset kuvataan Sevillan maakunnassa, Espanjassa.[20]

Puvustus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjan pukuja ovat inspiroineet muun muassa japanilaiset ja persialaiset kulttuurit. Dothrakien pukeutuminen muistuttaa beduiinien tyyliä ja villit pukeutuvat turkiksiin kuten inuitit. Muiden villien ja Yövartion jäsenten käyttäessä hattuja päähenkilöt pysyvät paljainpäin, jotta katsojan on helpompi tunnistaa heidät.[21]

Muun muassa Lena Headey, Natalie Dormer ja Emilia Clarke käyttävät sarjaa kuvatessaan peruukkeja, joita valmistetaan sarjaa varten kymmenittäin. Peruukit ovat lähes metrin pituisia ja maksavat jokainen noin 7 000 dollaria. Jokainen peruukki pestään ja muotoillaan kuin oikeat hiukset. Peruukkien päähän asettaminen on pitkä prosessi ja esimerkiksi Clarken ruskeiden hiusten muotoileminen platinanvärisellä peruukilla ja leteillä kestää noin kaksi tuntia. Muut näyttelijät, kuten Jack Gleeson ja Sophie Turner, joutuvat värjäämään hiuksensa usein. Muun muassa Clarken ja dothrakien hiukset, peruukit ja puvut muotoillaan näyttämään siltä kuin niitä ei olisi pesty viikkoihin.[21]

Televisiointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Game of Thronesia alettiin esittää HBO-kanavalla 17. huhtikuuta 2011 sekä Yhdysvalloissa että Kanadassa. Seuraavana päivänä Sky Atlantic alkoi esittää sarjaa Iso-Britanniassa ja Irlannissa. Keski-Euroopassa esitykset alkoivat samana päivänä HBO Central Europe -kanavalla. Aasiassa lähetykset alkoivat 28. elokuuta 2011 HBO Asia -kanavalla. Japanissa Star Channel aloitti sarjan esityksen vasta 21. tammikuuta 2013.

C More (silloinen Canal+) alkoi esittää sarjaa Suomessa ja muualla Skandinaviassa 4. toukokuuta 2011. YLE teki HBO:n kanssa sopimuksen jonka mukaan se saa lähettää HBO:n sarjoja yhdeksän kuukautta Yhdysvaltain ensi-illan jälkeen. YLE TV2:lla Game of Thrones alkoi 12. tammikuuta 2012.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sean Bean esittää Talvivaaran lordi Eddard "Ned" Starkia. Michelle Fairley esittää hänen vaimoaan (Catelyn Stark, o.s. Tully). Heidän viittä lastaan esittävät: Richard Madden (Robb Stark), Sophie Turner (Sansa Stark), Maisie Williams (Arya Stark), Isaac Hempstead-Wright (Bran Stark) ja Art Parkinson (Rickon Stark). Kit Harington näyttelee Nedin äpäräpoikaa Jon Nietosta. Alfie Allen näyttelee lordi Starkin suojattia Theon Greyjoyta. Kuningas Robert Baratheonin roolissa on Mark Addy ja hänen vaimoaan Cersei Lannisteria näyttelee Lena Headey. Cersein kahta veljeä Jaime ja Tyrion Lannisteria esittävät Nikolaj Coster-Waldau ja Peter Dinklage. Cersein vanhinta poikaa Joffrey Baratheonia esittää Jack Gleeson ja tämän henkivartijaa, Sandor Gleganea, Rory McCann. Aidan Gillen näyttelee Petyr "Pikkusormi" Baelishia, joka on yksi kuninkaan neuvonantajista.

Meren takana maanpaossa elävät vallasta syrjäyteyt Targaryenin sisarukset Viserys (Harry Lloyd) ja Daenerys (Emilia Clarke). Viserys naitti siskonsa dothrakipäällikkö Khal Drogolle (Jason Momoa) saadakseen Drogon lupaaman armeijan. Iain Glen näyttelee Jorah Mormontia, Westerosista karkotettua miestä, joka on vannonut suojelevansa sisaruksia. Charles Dance esittää Tywin Lannisteria, joka on Jaimen, Cersein ja Tyrionin isä, ja Casterlykallion valtias. Jon Nietoksen hyvää ystävää Samwell Tarlya näyttelee John Bradley. James Cosmo esittää Yövartion ylikomentajaa Jeor Mormontia. Conleth Hill näyttelee eunukki Varysta, joka toimii kuninkaan neuvonantajana Kuninkaansatamassa. Sibel Kekilli esittää Tyrionin Kolmikärjellä tapaamaa huoraa Shaeta, jonka palkkasoturi Bronn (Jerome Flynn) hankki hänelle. Toisella kaudella mukaan tulleita hahmoja ovat Liam Cunninghamin näyttelemä entinen salakuljettaja Davos Merenverto, Natalie Dormerin näyttelemä Margaery Tyrell, Gwendoline Christie näyttelemä Brienne Tarth ja kuninkaaksi itsensä julistanut Stannis Baratheon (Stephen Dillane) sekä tämän neuvonantajana toimiva, maagisia voimia omaava Melisandre (Carice van Houten).

Daenerys Targaryenia näyttelevä Emilia Clarke teki läpimurtonsa sarjassa.

Sarjassa on myös lukuisia sivurooleja: Julian Glover esittää vanhaa suurmestari Pycellea, joka kuuluu kuninkaanneuvostoon. Gethin Anthony esittää kuningas Robertin veljeä Renly Baratheonia. Ian McElhinney esittää Barristan Selmyä, kunniallista ritaria, joka on kuningas Robertin palveluksessa. Donald Sumpter näyttelee mestari Luwinia, joka on Talvivaarassa Starkin palveluksessa. Ron Donachie näyttelee Rodrik Casselia, joka kouluttaa Talvivaaran miehiä taistelussa. Susan Brown esittää Septa Mondanea, joka toimii Sansan ja Aryan opettajana. Francis Magee esittää Yövartion rekrytoijaa Yorenia.

Päärooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Peter Dinklage   … Tyrion Lannister  
 Nikolaj Coster-Waldau   … Jaime Lannister  
 Lena Headey   … Cersei Lannister  
 Emilia Clarke   … Daenerys Targaryen  
 Kit Harington   … Jon Nietos  
 Richard Madden   … Robb Stark  
 Iain Glen   … Jorah Mormont  
 Michelle Fairley   … Catelyn Stark  
 Aidan Gillen   … Petyr "Pikkusormi" Baelish  
 Charles Dance   … Tywin Lannister  
 Liam Cunningham   … Davos Merenverto  
 Stephen Dillane   … Stannis Baratheon  
 Carice van Houten   … Melisandre  
 Natalie Dormer   … Margaery Tyrell  
 Isaac Hempstead-Wright  … Bran Stark  
 Jack Gleeson   … Joffrey Baratheon  
 Sophie Turner   … Sansa Stark  
 Alfie Allen   … Theon Greyjoy  
 Maisie Williams   … Arya Stark  
 John Bradley   … Samwell Tarly  
 Oona Chaplin  … Talisa Maegyr  
 Joe Dempsie   … Gendry  
 Rose Leslie   … Ygritte  
 James Cosmo   … Jeor Mormont  
 Conleth Hill   … Varys  
 Jerome Flynn   … Bronn  
 Sibel Kekilli   … Shae  
 Rory McCann   … Sandor Glegane  
 Gwendoline Christie   … Brienne Tarth  
 Iwan Rheon   … Ramsay Nietos  
 Kristofer Hivju   … Tormund  
 Jason Momoa   … Khal Drogo  
 Sean Bean   … Eddard "Ned" Stark  
 Mark Addy   … Robert Baratheon  
 Harry Lloyd   … Viserys Targaryen  

Sivurooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Amrita Acharia   … Irri  
 Gethin Anthony   … Renly Baratheon  
 Roger Ashton-Griffits   … Mace Tyrell  
 Esmé Bianco   … Ros  
 Thomas Brodie-Sangster   … Jojen Reed  
 Susan Brown   … Septa Mordane  
 Ron Donachie   … Rodrik Cassel  
 Nathalie Emmanuel   … Missandei  
 Julian Glover   … Suurmestari Pycelle  
 Ciarán Hinds   … Mance Rayder  
 Michiel Huisman   … Daario Naharis[22]  
 Finn Jones   … Loras Tyrell  
 Francis Magee   … Yoren  
 Patrick Malahide   … Balon Greyjoy  
 Ian McElhinney   … Barristan Selmy  
 Roxanne McKee   … Doreah  
 Kristian Nairn   … Hodor  
 Ellie Kendrick   … Meera Reed  
 Anton Lesser   … Qyburn  
 Art Parkinson   … Rickon Stark  
 Pedro Pascal   … Oberyn Martell  
 Eugene Simon   … Lancel Lannister  
 Mark Stanley   … Grenn  
 Donald Sumpter   … Mestari Luwin  
 Natalia Tena   … Osha  
 Miltos Yerolemou   … Syrio Forel  

Näyttelijöiden valinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös: Luettelo televisiosarjan Game of Thrones hahmoista
Peter Dinklage näyttelee Tyrion Lannisteria.

Sarjan näyttelijät ovat pääosin brittejä, mutta joukossa on myös muun muassa yhdysvaltalaisia ja saksalaisia. 5. toukokuuta 2009 ilmoitettiin, että Peter Dinklage oli valittu esittämään Tyrion "Peikko" Lannisteria. 19. heinäkuuta 2009 ilmoitettiin lisää näyttelijävalintoja kuten Sean Bean (Eddard Stark), Kit Harington (Jon Nietos), Jack Gleeson (Joffrey Baratheon), Harry Lloyd (Viserys Targaryen) ja Mark Addy (Robert Baratheon). Elokuussa 2009 Catelyn Starkin rooliin valittiin Jennifer Ehle. Kuitenkin myöhemmin Michelle Fairley otettiin Ehlen tilalle. 20. elokuuta 2009 ilmoitettiin lisää valintoja joiden joukossa olivat muun muassa Nikolaj Coster-Waldau, Tamzin Merchant (korvattiin myöhemmin Emilia Clarkella), Richard Madden, Iain Glen, Alfie Allen, Sophie Turner ja Maisie Williams. 1. syyskuuta 2009 Cersei Lannisterin rooliin ilmoitettiin Lena Headey. Myöhemmin näyttelijäkaartiin valittiin Rory McCann, Isaac Hempstead-Wright ja Jason Momoa.

Toisen kauden näyttelijävalinnat alkoivat toukokuussa 2011.[23] Uusia hahmoja sarjassa olivat muun muassa Gwendoline Christien näyttelemä Brienne Tarth, Liam Cunninghamin esittämä Davos Merenverto, Oliver Ford Daviesin näyttelemä mestari Cressen, Stephen Dillanen näyttelemä Robertin veli Stannis Baratheon, Natalie Dormerin näyttelemä Renlyn vaimo Margaery Tyrell ja Rose Leslien esittämä Ygritte.[24][25][26][27]

Kolmannen tuotantokauden uudet näyttelijävalinnat ilmoitettiin vuoden 2012 San Diego Comic-Conissa heinäkuun puolivälissä. Diana Rigg esittää Olenna Tyrellia, Margaeryn ja Lorasin isoäitiä. Thomas Sangster ja Ellie Kendrick näyttelevät Jojen ja Meera Reediä, nuoria sisaruksia jotka Bran tapaa, Tobias Menzies esittää Catelynin veljeä Edmure Tullya ja Clive Russell Brynden Tullya, Catelynin setää. Tara Fitzgerald näyttelee Stannis Baratheonin vaimoa Selyse Florentia ja Kerry Ingram heidän tytärtään Shireenia. Richard Dormer esittää kapinallisjoukon johtajaa Beric Dondarrionia. Hänen kanssaan matkaavat Thoros (Paul Kaye) sekä Anguy (Philip McGinley). Mackenzie Crook näyttelee villiä Orellia ja Kristofer Hivju toista villiä, Tormundia. Nathalie Emmanuel näyttelee Missandeita ja Anton Lesser entistä mestaria, Qyburnia.[28] Iwan Rheon valittiin näyttelijäkaartiin 27. heinäkuuta 2012.[29] Hän esittää Ramsay Nietosta.[30] Ciarán Hinds valittiin esittämään villien kuningasta Mance Rayderia 17. elokuuta 2012.[31] Kolme päivää myöhemmin Ed Skrein valittiin esittämään Daario Naharista. Samana päivänä Harmaan Madon rooliin valittiin Jacob Anderson.[32]

Neljännellä kaudella Daario Nahariksen rooli valittiin uudelleen ja Ed Skreinin korvasi Michiel Huisman. Pedro Pascalin esittämä Dornen prinssi Oberyn Martell esitellään neljännellä kaudella. Oberynin rakastajaa Ellaria Hietaa esittää Indira Varma. Roger Ashton-Griffiths näyttelee Suurtarhan lordia Mace Tyrellia, joka saapuu Kuninkaansatamaan tyttärensä Margaeryn häihin. Joel Fry esittää Hizdahr zo Loraqia, jalosukuista miestä Meereenistä, joka tapaa Daeneryksen.[33][34][35][36]

Viidennellä kaudella Doran Martellia esittää Alexander Siddig, ja hänen poikaansa Trystanea näyttelee Toby Sebastian. Myrcella Baratheonin rooli valittiin uudelleen ja viidennellä tuotantokaudella häntä esittää Nell Tiger Free. Doran Martellin kaartinkapteenia Areo Hotahia näyttelee DeObia Oparei. Oberyn Martellin äpärätyttäriä esittävät Jessica Henwick (Nymeria Hieta), Rosabell Laurenti Sellers (Tyene Hieta) ja Keisha Castle-Hughes, joka näyttelee Obara Hietaa. Jonathan Pryce valittiin uuden yliseptonin rooliin. Enzo Cilenti näyttelee entistä orjakauppiasta Yezzania.[37]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarja seuraa Tulen ja jään laulu -kirjasarjaa tarkasti, ja George R. R. Martin on sanonut, että sen pilottijakso oli erittäin uskollinen kirjan juonelle.[38] Sarja sijoittuu Westerosin Seitsemään kuningaskuntaan, jossa aatelissuvut taistelevat valtaistuimesta. Tarinan alussa vallassa on kuningas Robert Baratheon, joka matkustaa pohjoiseen Talvivaaraan tapaamaan ystäväänsä Eddard Starkia nimittääkseen hänet kuninkaan Kouraksi. Viran edellisen haltijan ja heidän molempien yhteisen ystävän Jon Arrynin kuoltua ennenaikaisesti, Eddard alkaa selvittää asiaa ja lähtee Kuninkaansatamaan Robertin mukana. Samanaikaisesti meren takana maanpaossa asuvat aikaisemman hallitsijan, Aerys Targaryenin, jälkeläiset suunnittelevat vallankaappausta.

Tuotantokaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi Jaksojen
määrä
Esitetty DVD- ja Blu-ray -julkaisu
Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat Suomen lippu Suomi
1 10 Flag of the United States.svg 2011-04-1717. huhtikuuta 20112011-06-1919. kesäkuuta 2011
Flag of Finland.svg 2011-05-044. toukokuuta 20112011-07-066. heinäkuuta 2011 (Canal+)
Flag of Finland.svg 2012-01-1212. tammikuuta 20122012-3-1515. maaliskuuta 2012 (Yle TV2/Yle HD)
2012-3-66. maaliskuuta 2012 2012-3-77. maaliskuuta 2012
2 10 Flag of the United States.svg 2012-04-011. huhtikuuta 20122012-06-033. kesäkuuta 2012
Flag of Finland.svg 2012-05-022. toukokuuta 20122012-07-044. heinäkuuta 2012 (Canal+)
Flag of Finland.svg 2013-02-077. helmikuuta 20132013-04-1111. huhtikuuta 2013 (Yle TV2/Yle HD)
2013-2-1919. helmikuuta 2013 2013-3-66. maaliskuuta 2013
3 10 Flag of the United States.svg 2013-03-3131. maaliskuuta 20132013-06-099. kesäkuuta 2013
Flag of Finland.svg 2013-04-011. huhtikuuta 20132013-06-1010. kesäkuuta 2013 (C More/HBO Nordic)
Flag of Finland.svg 2013-12-055. joulukuuta 20132014-02-066. helmikuuta 2014 (Yle TV2/Yle HD)
2014-2-1818. helmikuuta 2014 2014-2-1717. helmikuuta 2014
4[3] 10[3] Flag of the United States.svg 2014-04-066. huhtikuuta 20142014-06-1515. kesäkuuta 2014
Flag of Finland.svg 2014-04-077. huhtikuuta 20142014-06-1616. kesäkuuta 2014 (C More/HBO Nordic)
Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Ensimmäinen tuotantokausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvivaaran lordi Eddard "Ned" Stark (Sean Bean) saa vieraakseen kuningas Robert Baratheonin (Mark Addy), kun tämä matkustaa maan pääkaupungista Kuninkaansatamasta tehdäkseen hänestä kuninkaan Kouran, joka on valtakunnan toiseksi korkein virka. Ned ottaa viran vastaan, vaikka hänen vaimonsa Catelyn (Michelle Fairley) aluksi vastustaakin hänen päätöstään. Catelyn ja Ned saavat kirjeen, jossa kerrotaan Lannisterien murhanneen viran edellisen haltijan Jon Arrynin. Cersei Lannister (Lena Headey) on Robertin vaimo, joka on tullut hänen mukanaan Talvivaaraan. Cersei ei kuitenkaan rakasta miestään vaan hänellä on salasuhde kaksoisveljensä Jaimen (Nikolaj Coster-Waldau) kanssa. Catelynin ja Nedin toiseksi nuorin poika Bran (Isaac Hempstead-Wright) näkee sisarukset rakastelemassa jonka seurauksena Jaime työntää Branin ulos korkean tornin ikkunasta. Bran selviää, mutta hänen jalkansa halvaantuvat. Ned lähtee Kuninkaansatamaan tyttäriensä Sansan (Sophie Turner) ja Aryan (Maisie Williams) kanssa. Nedin äpäräpoika Jon Nietos (Kit Harington) sen sijaan matkaa pohjoiseen jäiselle Muurille liittyäkseen Yövartioon. Kuninkaansatamassa Ned saa selville, että kuningasperheen esikoinen Joffrey (Jack Gleeson) ei olekaan Robertin vaan Jaimen poika. Ennenkuin Ned saa kerrottua uutisen Robertille, tämä kuolee metsästysretkellä. Kuninkaaksi nousee Joffrey ja Ned vangitaan maanpetoksesta. Vaikka Joffrey alun perin lupaa kihlatulleen Sansalle, että hän antaa Nedin liittyä Yövartioon ja elää, hän mestauttaa Talvivaaran lordin. Nedin vanhin poika Robb (Richard Madden) lähtee sotaan Lannistereita vastaan ja vangitsee Jaimen. Pohjoinen eroaa seitsemästä kuningaskunnasta ja julistaa Robbin kuninkaakseen. Arya pakenee kaupungista Yövartion värvääjän Yorenin avulla, mutta Sansa joutuu jäämään Kuninkaansatamaan Joffreyn kihlattuna.

Kapean meren takana Viserys Targaryen (Harry Lloyd) juonii päästäkseen Rautavaltaistuimelle. Hän naittaa siskonsa Daeneryksen (Emilia Clarke) dothraki-päällikkö Khal Drogolle (Jason Momoa) tavoitteenaan saada suuren armeijan haltuunsa. Aluksi Daenerys pelkää julmaa Drogoa, mutta oppii rakastamaan tätä ennen pitkää. Dany alkaa uhata määräilevää veljeään ja lopulta tapattaa hänet, kun hän uhkaa Danyn syntymätöntä lasta. Myöhemmin Drogo haavoittuu, kun eräs dothraki-sotilas uhkaa häntä. Haava tulehtuu ja Drogo kuolee vammoihinsa. Daenerys turvautuu maagi Mirri Maz Duurin apuun, joka käyttää veritaikaa herättääkseen Drogon henkiin. Musta magia kuitenkin tappaa Danyn syntymättömän lapsen eikä Drogokaan palaudu entiselleen. Daenerys uhraa maagikon roviolla ja asettaa häälahjaksi saamansa kolme lohikäärmeen munaa rovion keskelle. Kun rovio on sytytetty, Dany kävelee tuleen ja seuraavana aamuna nousee tuhkasta kolmen kuoriutuneen lohikäärmeen kanssa.

Toinen tuotantokausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Robertin kuoltua peräti viisi kuningasta taistelee Rautavaltaistuimesta. Vallassa on kuitenkin Joffrey, jonka Robertin veli Stannis Baratheon (Stephen Dillane) sanoo olevan insestin tuote. Stannis julistaa itsensä kuninkaaksi, samalla kun hän omaa uuden uskonnon itselleen. Stannis matkaa veljensä Renlyn luo, joka myös havittelee valtaistuinta. Renly ei suostu veljensä ehdotukseen liitosta, sillä hänen mielestään kukaan ei halua Stannisia kuninkaaksi. Stannis surmaa veljensä uuden uskontonsa papittaren, Melisandren, (Carice van Houten) avulla. Renlyn kuninkaankaartin naissotilasta Brienneä syytetään Renlyn murhasta ja hän pakenee Catelyn Starkin kanssa. Robbin leirissä Jaime Lannister on vangittuna. Catelyn uskoo, että jos hän vapauttaa Jaimen, hän voi vaihtaa hänet tyttäriinsä. Brienne lähtee saattamaan Jaimea Kuninkaansatamaan. Samaan aikaan Theon Greyjoy (Alfie Allen) ottaa Talvivaaran haltuunsa. Branin ja Rickonin uskotaan kuolleen Talvivaarassa, mutta he pakenevat pohjoiseen. Theon tulee omien miestensä pettämiksi ja hänet otetaan vangiksi. Arya on matkalla Muurille Yorenin saattueen kanssa. Saattueseen kuuluvat Gendry (Joe Dempsie), Kuuma Piiras ja Lommy, joiden kanssa Arya ystävystyy. Saattue kuljettaa myös vankeja, joista yksi on salaperäinen Jaqen H'ghar. Joukko kohtaa Lannisterin sotilaita ja heidät otetaan vangiksi. Heidät viedään Harrenhaliin, jossa Arya otetaan Tywin Lannisterin (Charles Dance) palvelijaksi. Kun Tywin marssii sotaan, Arya pakenee Gendryn ja Kuuman Piiraan kanssa Jaqen H'gharin avulla.

Pohjoisessa Muurilla, Jon Nietos lähtee Yövartion miesten kanssa Muurin toiselle puolelle. Siellä hän tapaa villinaisen Ygritten. Ygritte johdattaa Jonin ansaan ja hänet vangitaan. Toinen vangeista on Yövartion veteraani Qhorin, joka käskee Jonin tappaa hänet jotta Jon saisi villien luottamuksen. Kun Qhorin on kuollut, villit vievät Jonin kohti heidän kuningastaan Mance Rayderia. Tyrion Lannister (Peter Dinklage) saapuu Kuninkaansatamaan poikakuninkaan neuvonantajaksi isänsä Tywinin sijasta. Hän nauttii vallasta jota hänellä ei ole ennen ollut. Stannis hyökkää Kuninkaansatamaan meritse ja suuri taistelu nimetään Mustavirran taisteluksi. Taistelun edetessä Joffrey vetäytyy ja Tyrion alkaa johtaa hyökkäystä. Joffreyn henkivartija Sandor Clegane (Rory McCann) pakenee taistelua ja lähtee kaupungista. Kuningatar Cersei pettää Tyrionin ja yrittää tapattaa hänet, mutta Tyrionin aseenkantaja Podrick Payne pelastaa hänet. Tyrion kuitenkin haavoittuu saaden suuren haavan kasvoihinsa. Kun kaupungin joukot ovat ilman johtajaa näyttää siltä, että Stannis olisi voitolla. Tywin Lannister saapuu kuitenkin Tyrellin armeijan kanssa ja Stannis joutuu vetäytymään. Voitokkaan taistelun jälkeen Joffrey ottaa Margaery Tyrellin (Natalie Dormer) kihlatukseen siirtäen Sansan sivuun.

Daenerys Targaryen matkaa punaisen erämään poikki Qarthin kaupunkiin kolmen lohikäärmeensä kanssa. Qarthissa vallanpitäjät havittelevat hänen lohikäärmeitänsä. Kaupungin velho Pyat Pree murhaa kaupungin kolmetoista hallitsijaa ja varastaa Daenerysin lohikäärmeet. Daenerys joutuu astumaan Kuolemattomien taloon, jossa lohikäärmeet Preen mukaan odottavat häntä. Pyat Pree odottaa häntä salissa missä hänen lohikäärmeensä ovat kahlittuina. Daenerys käskee lohikäärmeidensä syöksemään tulta ja velho kuolee. Myöhemmin Daenerys vangitsee hänet pettäneen Xaro Xhoan Daxosin holviin ja varastaa hänen omaisuutensa saadakseen rahaa laivastoon. Muurin pohjoispuolella Samwell Tarly (John Bradley), Grenn ja Surusilmä-Edd löytävät kasan lohikäärmelasista tehtyjä teriä. He kuulevat torven äänen kolme kertaa, mikä tarkoittaa, että Muukalaiset on havaittu. He lähtevät äkkiä pakoon, mutta Sam ei pysy heidän perässään joten hän piiloutuu. Sam näkee miten suuri joukko Muukalaisia marssii hänen ohitseen.

Kolmas tuotantokausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Partioimassa olleet Yövartion miehet lähtevät takaisin Muuria kohti, kun Muukalaiset havaitaan. Crasterin mökissä Yövartion ylikomentaja Jeor Mormont (James Cosmo) surmataan ja Sam karkaa juuri synnyttäneen Gillyn kanssa. Muukalainen yrittää viedä Gillyn vauvan, mutta Sam surmaa hyökkääjän lohikäärmelasiterällä. Jon tuodaan villien leiriin, missä hänen pitää voittaa heidän kuninkaansa Mance Rayderin (Ciarán Hinds) luottamus. Ygritte viettelee Jonin ja pari rakastuu. Villien ryöstöretkellä Jon ei suostu tappamaan viatonta miestä ja hänet nimetään petturiksi. Hän pakenee Mustalinnaan jättäen Ygritten taakseen. Kuninkaansatamassa valtansa menettänyt Tyrion vaatii isältään Casterlykalliota, mutta joutuu tyytymään rahamestarin virkaan. Lisäksi Tywin vaatii Tyrionia menemään naimisiin Sansa Starkin kanssa. Tyrellit sopeutuvat pääkaupunkiin ja Margaery ystävystyy Sansan kanssa.

Catelynin isä kuolee joten Robb joutuu jättämään sodan ja lähtemään hautajaisiin Vuolasvirralle. Robb menettää Karstarkit, kun hän mestaa lordi Karstarkin maanpetoksesta. Korvatakseen menettämänsä miehet, Robb joutuu turvautumaan Walder Freyhin ja naittaa enonsa yhdelle Freyn tyttäristä. Häissä Robb tulee Freyn ja Roose Boltonin pettämäksi ja Robb, hänen vaimonsa Talisa ja Catelyn surmataan. Arya, Genry ja Kuuma Piiras törmäävät Viirittömien veljeskuntaan, joka ottaa heidät vangiksi. Stannis lähettää Melisandren hakemaan Gendryä, koska tämä on Robertin äpärä. Melisandre tekee veritaian Gendryn verestä kirotakseen muut kuninkaat kuolemaan. Kun Davos saa kuulla Melisandren suunnitelmasta Gendryn tappamiseksi, hän päästää Gendryn vapaaksi. Kuuma Piiras jää kokiksi erääseen majataloon ja Arya pakenee veljeskuntaa. Kuninkaansatamasta paennut Sandor Clegane ottaa hänet kiinni ja aikoo palauttaa hänet Jokimaille rahaa vastaan. He saapuvat Freyn tyttären häihin, mutta joutuvat pakenemaan, kun häävieraat surmataan. Branin ja Rickonin saattue tapaa Reedin sisarukset Jojenin ja Meeran, jotka liittyvät heihin.

Daenerys seilaa Astaporiin hankkimaan armeijaa Tahrattomista. Satamassa Daenerys yritetään surmata, mutta Barristan Selmy pelastaa hänet ja pyytää saada palvella Daenerystä. Daenerys ostaa kaikki Tahrattomat ja vapauttaa heidät orjuudesta. Hän seilaa Yunkaihin ja liittoutuu Daario Nahariksen kanssa tuhotakseen Yunkain orjakauppiaat. Theon on vangittuna ja Roose Boltonin äpärä, Ramsay Nietos, kiduttaa häntä Kauhialassa. Jaime ja Brienne vangitaan matkalla Kuninkaansatamaan ja Jaime menettää oikean kätensä. Heidät viedään Harrenhaliin, missä Jaime kertoo Briennelle totuuden päivästä jona hän surmasi hullun kuninkaan. Heidät päästetään vapaaksi ja Jaime palaa takaisin Kuninkaansatamaan.

Neljäs tuotantokausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vieraat alkavat saapua kuninkaallisiin häihin. Morsiamen isä, lordi Mace Tyrell, lunastaa paikkansa neuvostossa. Tyrion ottaa vastaan prinssi Oberyn Martellin, joka saapuu häihin veljensä Doranin sijasta. Oberyn paljastaa tulleensa häihin hakemaan oikeutta vuosia sitten kuolleen siskonsa Elian puolesta. Häissä Joffrey piinaa Tyrionia ja tekee hänestä muun muassa juomanlaskijansa. Joffrey kuolee myrkytykseen syötyään hääpiirastaan ja Cersei vangitsee Tyrionin. Kuninkaan hovinarri ser Dontos Hollard vie Sansan turvaan Petyr Baelishin laivalle. Petyr kertoo epäuskoiselle Sansalle myrkyttäneensä Joffreyn. He seilaavat Kotkanpesään, missä Sansa esitellään Petyrin sisarentyttärenä Alayne Kivenä. Vain hänen tätinsä Lysa (joka nai Petyrin) ja serkkunsa Robin tietävät hänen todellisen henkilöllisyytensä. Lysa näkee Petyrin ja Sansan suutelevan, josta hän raivostuu ja yrittää tappaa Sansan. Petyr työntää Lysan Kuuovesta kuolemaansa. Sansa valehtelee Petyrin puolesta Laakson aatelissukujen vanhimmille väittäen, että Lysa tappoi itsensä. Margaery viettelee Tommenin, joka kruunataan uudeksi kuninkaaksi. Cersei pyytää Jaimea etsimään Sansan ja tappamaan hänet. Sen sijaan Jaime antaa Briennelle valyrian teräksestä taotun miekan ja lähettää hänet suojelemaan Sansaa Podrick Paynen kanssa. Tyrionin oikeudenkäynnissä kaikki todistavat Tyrionin syylliseksi Joffreyn murhaan, jopa Shae, joten hän vaatii kaksintaistelua. Jaime ja Bronn molemmat kieltäytyvät taistelemasta Cersein taistelijaa Cregor Cleganea vastaan, mutta Oberyn suostuu Tyrionin taistelijaksi. Oberyn on taistelussa voitolla, mutta haluaa kuulla Cleganen tunnustuksen siskonsa murhasta eikä tapa häntä heti. Clegane tarttuu häneen kiinni ja tunnustaa murhan samalla kun murskaa Oberynin kallon. Tyrion tuomitaan kuolemaan, mutta päivää ennen teloitusta, Jaime ja Varys auttavat häntä pakenemaan vankilasta. Ennen kuin hän jättää kaupungin taakseen, Tyrion käy isänsä makuuhuoneessa ja kuristaa siellä tapaamansa Shaen. Hän ottaa varsijousen ja murhaa isänsä käymälässä, jonka jälkeen hän astuu laivaan.

Arya ja Sandor Clegane matkaavat Jokimailla kohti Kotkanpesää. Arya saa miekkansa takaisin Polliverilta tapettuaan hänet. Kotkanpesässä he saavat kuulla Lysan kuolleen ja joutuvat palaamaan takaisin. Brienne ja Podrick löytävät ja tunnistavat heidät. Brienne taistelee Sandoria vastaan ja haavoittaa häntä kuolettavasti. Arya ei armomurhaa Sandoria, vaikka hän sitä pyytää, vaan nousee Braavosiin matkaavaan laivaan. Pohjoisessa Ramsay Nietos saa Cailinvallin haltuunsa Theonin avulla. Tästä hyvästä Roose palkitsee poikansa laillistamalla hänet. Jon Nietos palaa Mustalinnaan haavoittuneena, ja hänet armahdetaan valansa rikkomisesta kerrottuaan villien suunnitelmasta hyökätä Mustalinnaan. Jon saa luvan hyökätä Crasterin mökkiin, missä Jeor Mormontin tappaneet petturit vieläkin majailevat. Mance Rayder ja villit hyökkäävät Mustalinnaan kahdesta suunnasta. Muun muassa Grenn ja Pyp saavat surmansa taistelussa, ja Ygritte kuolee Jonin käsivarsille. Taistelun jälkeen Jon menee neuvottelemaan Mancen kanssa tarkoituksenaan tappaa hänet. Ennen kuin mitään tapahtuu, Stannis Baratheonin joukot saartavat villit ja Mance antautuu. Bran ja kumppanit saapuvat kolmisilmäisen korpin luo, mutta Jojen saa surmansa.

Daenerys valloittaa Meereenin ja alkaa hallita sitä sen kuningattarena. Hän vapauttaa sen orjat, mutta jotkut heistä eivät haluakaan olla vapaita. Danyn suurin lohikäärme Drogon aiheuttaa tuhoa meereeniläisille, joten Daenerys kahlitsee loput lohikäärmeensä pyramidin kammioon. Dany makaa Daario Nahariksen kanssa ennen kuin lähettää hänet Yunkaihin. Ser Barristan saa selville, että ser Jorah vakoili Daenerysiä Robert Baratheonin käskystä. Daenerys ei kuuntele selityksiä, vaan karkottaa Jorahin Meereenistä.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Game of Thrones oli jo tuotannon alkuvaiheista erittäin odotettu ja sen vastaanottivat niin fanit kuin kriitikotkin erittäin hyvin.[39][40][41][42] Sarja oli vuoden 2012 laittomasti ladatuin televisiosarja, mikä kertoo myös sarjan suosiosta.[43]

Katsojatilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pilottijakson ensiesitys oli 17. huhtikuuta 2011 ja sillä oli 2,22 miljoonaa katsojaa Yhdysvalloissa. Ensimmäisen jakson jälkeen katsojamäärät kasvoivat tasaisesti ja ensimmäisen kauden viimeiseen jaksoon mennessä sarja ylitti kolmen miljoonan katsojan rajan. Vuonna 2011 Game of Thrones oli 36. katsotuin kaapelikanavan esittämä sarja Yhdysvalloissa 2,5 miljoonan katsojan keskiarvolla.[44] Sarjan toisella kaudella katsojaluvut nousivat ja ensimmäisellä jaksolla oli 3,8 miljoonaa katsojaa. Kauden viimeisestä jaksosta tuli sarjan katsotuin ja sen näki Yhdysvalloissa 4,2 miljoonaa katsojaa.[45] Kolmannen tuotantokauden avausjaksosta tuli sarjan katsotuin jakso 4,37 miljoonalla katsojalla.[46] Neljännen tuotantokauden ensimmäisestä jaksosta ”Two Swords” tuli koko sarjan katsotuin 6,64 miljoonalla katsojalla. Siitä tuli myös HBO-kanavan kaikkien aikojen katsotuin jakso sitten Sopranosin päätösjakson vuonna 2007. Game of Thrones on kolminkertaistanut katsojalukunsa sarjan ensimmäisen jakson jälkeen.[47]

Sarjan katsojamäärät Yhdysvalloissa.
Jakso 1 Jakso 2 Jakso 3 Jakso 4 Jakso 5 Jakso 6 Jakso 7 Jakso 8 Jakso 9 Jakso 10
Kausi 1 2,22 2,20 2,44 2,45 2,58 2,44 2,40 2,72 2,66 3,04
Kausi 2 3,86 3,76 3,77 3,65 3,90 3,88 3,69 3,86 3,38 4,20
Kausi 3 4,37 4,27 4,72 4,87 5,35 5,50 4,84 5,13 5,22 5,39
Kausi 4 6,64 6,31 6,59 6,95 7,16 6,40 7,20 7,17 6,95 7,10

Palkinnot ja ehdokkuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2011 sarja sai 13 Primetime Emmy -ehdokkuutta mukaan lukien ehdokkuus parhaasta draamasarjasta. Tim Van Patten oli ehdokkaana kahdeksatta kertaa sarjan pilottijakson ohjauksesta. Sarja oli ehdokkaana myös parhaasta käsikirjoituksesta, roolijaosta, puvustuksesta, maskeerauksesta, kampauksesta, erikoisefekteistä, äänityksestä, stuntkoordinaattorista sekä alkutunnuksen suunnittelusta.[48] Peter Dinklage voitti parhaan miessivuosan Emmyn ja Golden Globen.[49] Vuonna 2012 sarja sai kaksi Primetime Emmy -ehdokkuuta parhaasta miessivuosasta (Peter Dinklage) ja parhaasta draamasarjasta. Creative Arts Emmy -ehdokkuuksia se sai 11, joista se voitti kuusi.

Vuonna 2014 sarja sai 19 Emmy-ehdokkuutta, enemmän kuin mikään muu sarja samana vuonna.[50] Sarja on ehdolla muun muassa parhaan draamasarjan, miessivuosan (Peter Dinklage), naissivuosan (Lena Headey), ohjauksen, käsikirjoituksen, puvustuksen, maskeerauksen ja musiikin kategorioissa.[51]

Vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjasarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjan suosio paransi Tulen ja jään laulu -kirjasarjan myyntiä ja kirjoista julkaistiin uudet painokset. Kaikki kirjasarjan kirjat nousivat bestseller-listoille kymmenen joukkoon ja kun sarjan viides kirja A Dance with Dragons julkaistiin heinäkuussa 2011, se nousi heti The New York Timesin bestseller-listan kärkeen.[52][53] Natalia Tenan esiintyminen Oshana on saanut kirjasarjan kirjoittajan George R. R. Martinin miettimään uudelleen hahmon tarinaa ja hän aikoo ottaa jotkin hahmon ja näyttelijän väliset erot huomioon.[54]

Populaarikulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Game of Thronesiin on viitattu monesti esimerkiksi televisiosarjoissa Simpsonit,[55] Castle,[56] Rillit huurussa[57] ja South Park.[58] Sarjasta on tehty myös monia parodioita. Muun muassa Collegehumor on tehnyt sarjasta kaksi videota, joissa hahmot liikkuvat sarjan tarinaa parodioivassa vanhan roolipelin kaltaisessa ympäristössä.[59][60]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Game of Thrones - Sarjaopas Telvis.fi. Viitattu 30.11.2012.
  2. Ylelle joukko hittisarjoja - Game of Thrones alkaa tammikuussa 16.11.2011. YLE. Viitattu 2.12.2011.
  3. a b c Hibberd, James: 'Game of Thrones' renewed for season 4 Entertainment Weekly. 2.4.2013. Viitattu 2.4.2013. (englanniksi)
  4. Goldberg, Lesley: 'Game of Thrones' by The Numbers 14.4.2011. The Hollywood Reporter. Viitattu 9.12.2011. (englanniksi)
  5. This Week's Cover: 'Game of Thrones,' the battle to make season 2 epic Entertainment Weekly. 14.3.2012. Viitattu 26.11.2012. (englanniksi)
  6. Goldman, Eric: Game of Thrones Renewed for Season 5 and Season 6 IGN. 8.4.2014. Viitattu 15.4.2014. (englanniksi)
  7. Karmali, Luke: Game of Thrones Will End With Season 7 or Season 8 IGN. 13.3.2014. Viitattu 15.4.2014. (englanniksi)
  8. Fleming, Michael: HBO turns Fire into fantasy series Variety. 16.1.2007. Viitattu 9.12.2011. (englanniksi)
  9. Benioff, David: Hello from Benioff and Weiss 19.10.2008. Westeros: The A Song of Ice and Fire Domain. Viitattu 9.12.2011. (englanniksi)
  10. a b c Martin, George R. R.: From HBO 16.7.2010. Not a Blog. Viitattu 9.12.2011. (englanniksi)
  11. HBO press release 27.6.2012. Viitattu 17.8.2012. (englanniksi)
  12. Medieval keep becomes film set 23.10.2009. BBC News. Viitattu 29.7.2012. (englanniksi)
  13. a b Dubrovnik filming locations revealed Winter-is-coming.net. Viitattu 9.12.2011. (englanniksi)
  14. a b Iceland filming location revealed 28.10.2011. winter-is-coming.net. Viitattu 9.12.2011. (englanniksi)
  15. HBO to film TV pilot in Belfast, Northern Ireland 21.4.2009. Viitattu 9.12.2011. (englanniksi)
  16. Roberts, Josh: Where HBO's hit 'Game of Thrones' was filmed USAToday.com. 1.4.2012. Viitattu 29.7.2012. (englanniksi)
  17. Day 139: Season three wraps 24.11.2012. WinterIsComing.net. Viitattu 28.11.2012. (englanniksi)
  18. Taylor, Cat: Get Ready for Season 4 25.9.2013. MakingGameofThrones.com. Viitattu 26.11.2013. (englanniksi)
  19. That’s a wrap! Season 4 filming is complete 21.11.2013. WinterIsComing.net. Viitattu 26.11.2013. (englanniksi)
  20. HBO confirms Seville as filming location for Game of Thrones season five 2.7.2014. WinterIsComing.net. Viitattu 6.7.2014. (englanniksi)
  21. a b Wischhover, Cheryl: Game of Thrones‘ Hair and Wardrobe Secrets Revealed Fashionista. 4.6.2012. Viitattu 29.7.2012. (englanniksi)
  22. Huom! Ed Skrein esitti Daario Naharista kaudella 3, mutta Michiel Huisman kaudesta 4 lähtien.
  23. Baltes, Alan: HBO hit series 'Game of Thrones' Season 2 casting calla and auditions toukokuu 2011. TVShowAuditions.info. Viitattu 10.12.2011. (englanniksi)
  24. Hibberd, James: 'Game of Thrones' casts fan favorite Brienne 8.7.2011. Inside TV. Viitattu 10.12.2011. (englanniksi)
  25. Nededog, Jethro: 'Game of Thrones' Casts Liam Cunningham as Davos Seaworth 19.7.2011. The Hollywood Reporter. Viitattu 10.12.2011. (englanniksi)
  26. Masters, Megan: South Park Lives, Ringer Nabs Dexter Baddie, Thrones Castings, and More 20.7.2011. TVLine.com. Viitattu 10.12.2011. (englanniksi)
  27. Hibberd, James: 'Game of Thrones' casts sorceress Melisandre and Stannis Baratheon 19.7.2011. Inside TV. Viitattu 10.12.2011. (englanniksi)
  28. Season three casting announced! 13.7.2012. WinterIsComing.net. Viitattu 2.8.2012. (englanniksi)
  29. Confirmed: Iwan Rheon cast in Game of Thrones 27.7.2012. WinterIsComing.net. Viitattu 7.8.2012. (englanniksi)
  30. Game of Thrones Twitter Q&A WiCnet. 23.10.2012. Storify.com. Viitattu 24.10.2012. (englanniksi)
  31. Hibberd, James: 'Game of Thrones' casts 'Rome' actor as Mance Rayder Entertainment Weekly. 17.8.2012. Viitattu 17.8.2012. (englanniksi)
  32. Daario Naharis and Grey Worm cast 20.8.2012. WinterIsComing.net. Viitattu 20.8.2012. (englanniksi)
  33. Red Viper cast! 28.6.2013. Viitattu 12.4.2014. (englanniksi)
  34. Indira Varma cast as Ellaria Sand 25.7.2013. Viitattu 12.4.2014. (englanniksi)
  35. Roger Ashton-Griffiths cast as Mace Tyrell 29.7.2013. Viitattu 12.4.2014. (englanniksi)
  36. Hizdahr zo Loraq cast 27.9.2013. Viitattu 12.4.2014. (englanniksi)
  37. New cast members for Game of Thrones Season 5 announced! 25.7.2014. WinterIsComing.net. Viitattu 26.7.2014. (englanniksi)
  38. Martin, George R. R.: June is Fast Approaching Not a Blog. 20. toukokuuta 2010. LiveJournal. Viitattu 19.4.2011. (englanniksi)
  39. Tucker, Ken: 10 TV Events to Look Forward to in 2011 Entertainment Weekly. 1.1.2011. Viitattu 9.12.2011. (englanniksi)
  40. Roush, Matt: Roush Review: Grim Thrones Is a Crowning Achievement 15.4.2011. Viitattu 9.12.2011. (englanniksi)
  41. Poniewozik, James: Vacation Robo-Post: TV to Look Forward to in 2011 Time. 30.12.2010. Viitattu 9.12.2011. (englanniksi)
  42. Tucker, Ken: Game of Thrones (2011) 14.4.2011. EW.com. Viitattu 9.12.2011. (englanniksi)
  43. Game of Thrones Most Pirated TV-Show of 2012 23.12.2012. TorrentFreak. Viitattu 28.12.2012. (englanniksi)
  44. 2011 Ratings Recap: Cable's Scripted Dramas 5.1.2012. The Futon Critic. Viitattu 24.8.2012. (englanniksi)
  45. 'Game of Thrones' season finale hits new ratings high Los Angeles Times. 4.6.2012. Viitattu 24.8.2012. (englanniksi)
  46. Sunday Cable Ratings 2.4.2013. Tvbythenumbers.com. Viitattu 11.4.2013. (englanniksi)
  47. Kissel, Rick: ‘Game of Thrones’ Draws HBO’s Largest Audience Since ‘Sopranos’ Finale Variety. 7.4.2014. Viitattu 14.4.2014. (englanniksi)
  48. HBO Nominated for 104 Emmy Awards; Game of Thrones for 13 HBO. 18.7.2011. (englanniksi)
  49. Golden Globes: Peter Dinklage wins supporting actor in a TV series or miniseries Los Angeles Times. 15.1.2012. Viitattu 11.8.2012. (englanniksi)
  50. Holpuch, Amanda: Game of Thrones leads the pack with 19 Emmy nominations The Guardian. 10.7.2014. Viitattu 28.7.2014. (englanniksi)
  51. Primetime Emmys: Full List Of Nominees Deadline.com. 10.7.2014. Viitattu 28.7.2014. (englanniksi)
  52. Best Sellers - Paperback Mass-Market Fiction The New York Times. 31.7.2011. Viitattu 25.8.2012. (englanniksi)
  53. Best Sellers - Combined Print & E-book Fiction The New York Times. 31.7.2011. Viitattu 25.8.2012. (englanniksi)
  54. George R. R. Martin Interview Game of Thrones 17.4.2011. Collider. Viitattu 25.8.2012. (englanniksi)
  55. 'The Simpsons' Parodies 'Game Of Thrones' (VIDEO) Huffington Post. 5.3.2012. Viitattu 25.8.2012. (englanniksi)
  56. Castle Review: Nerds, Rejoice! 26.9.2011. TVFanatic.com. Viitattu 25.8.2012. (englanniksi)
  57. Game of Thrones: News - Network Comedies on Game of Thrones 14.10.2011. Viitattu 25.8.2012. (englanniksi)
  58. Game of Thrones Scene from South Park Finale 26.4.2012. IGN.com. Viitattu 25.8.2012. (englanniksi)
  59. Game of Thrones RPG 4.8.2011. CollegeHumor. Viitattu 25.8.2012. (englanniksi)
  60. Game of Thrones Season 2 RPG 3.7.2012. CollegeHumor. Viitattu 25.8.2012. (englanniksi)

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Cogman, Bryan: Game of thrones: Valtaistuinpelin kulisseissa. (Inside HBO's Game of thrones, 2012.) Esipuhe: George R. R. Martin. Johdanto: David Benioff & D. B. Weiss. Suomennos: Satu Hlinovsky. Vantaa: Pen & Paper, 2012. ISBN 978-952-5871-14-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]