Rangaistus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Rangaistus on rikoksen tekijälle laissa säädetty kielteinen seuraamus. Rikoksen­tekijän tuomitsee yleensä rangaistukseen tuomioistuin, mutta tietyissä tapauksissa myös lievemmät rangaistukset voidaan määrätä myös rangaistusmääräys­menetelmällä.

Useimmissa maissa yleisimmät rangaistukset ovat nykyisin vankeus ja sakko. Monissa maissa on nykyisinkin raskaimmista rikoksista säädettynä myös kuolemanrangaistus. Entisinä aikoina yleisiä ovat olleet myös monenlaiset ruumiin- ja häpeä­rangaistukset.

Rangaistuksen ankaruus riippuu siitä, miten paheksuttavaksi lain­säätäjä on sen katsonut. Perinteisesti omaisuuteen kohdistuvia rikoksia ei ole katsottu yhtä paheksuttaviksi kuin ihmisiin kohdistuvia rikoksia.

Rangaistusteoriat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rangaistuksen oikeuttamista perustelemiseksi on esitetty useita eri rangaistus­teorioita:[1]

Rangaistukset Suomen lain mukaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen rikoslain mukaan rangaistus­muotoina ovat lievimmästä ankarimpaan: rikesakko, päiväsakko, nuorisorangaistus, ehdollinen vankeus, yhdyskuntapalvelu ja ehdoton vankeus. Uutena rangaistuslajina Suomessa otettaneen käyttöön valvontarangaistus. Tämä yhdyskuntaseuraamus sijoittuu yhdyskuntapalvelun ja ehdottoman vankeuden väliin. Virkarikoksista voidaan tuomita myös viraltapano ja varoitus. Sotilasrikoksista voidaan määrätä myös erityisiä kurin­pito­rangaistuksia ja -ojennuksia.

Rangaistuksen lisäksi tuomitulle voidaan määrätä vahingon­korvauksia (esimerkiksi korvaus varastetun tavaran arvosta) ja joissakin rikostyypeissä mm. ajokielto, eläintenpitokielto tai liiketoimintakielto.

Rikesakkoa käytetään lähinnä lievissä liikenne­rikkomuksissa. Kahdeksan kuukauden tai sitä lyhemmän ehdottoman vankeus­rangaistuksen asemesta voidaan tuomita yhdyskuntapalvelua. Ehdollisen vankeus­rangaistuksen lisäksi voidaan tuomita oheissakko. Kun tekoja on monta, lasketaan rangaistus useimmiten ottaen pohjaksi ankarin rangaistus ja lisäämällä päälle kolmasosa seuraavista rangaistuksista. Alle 18-vuotiaiden rangaistukset ovat täysi-ikäisiä alempia. Samoin alennetut rangaistukset ovat henkilöille, joilla on alentunut syyntakeisuus.

Keskimääräisiä rangaistuksia Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rangaistusten vaikutus rikollisuuteen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikutuksen puolesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osavaltioissa, joissa 18-vuoden ikäraja koventaa rangaistuksia eniten, ikärajan saavuttaminen vähentää rikollisuutta eniten. Professori Marko Terviön mukaan tämä Steven Levittin survey-tutkimus onnistuu erottamaan ennalta ehkäisevän vaikutuksen estävästä vaikutuksesta. Estävyys tarkoittaa sitä, että vankilassa jo olevan on vaikeampi tehdä rikoksia. [2]

Pehmeiden rangaistusten puolesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopassa rikoksia uusii 70 - 75 % vangeista, Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa 30 %, Norjassa 20 %. Vankeja hellivän Bastoyn prosentti on 16. Bastoyn saarella vangit, esimerkiksi murhaajat, ovat "vapaina" ja tekevät jotakin työtä. Tämän katsotaan sopeuttavan heidät palaamaan yhteiskuntaan. Saarella ei ole johtajan mukaan tapahtunut väkivaltaa. [3]

Talousrikokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeen Sanomien mukaan talousrikoksissa tuomiot ovat Suomessa liian lieviä rikoshyötyyn nähden ja siksi ne eivät ehkäise talousrikoksia.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b FILO 4, Vapaus, veljeys, tasa-arvo, Tammi 2005 ISBN 951-26-4998-5
  2. Marko Terviö, professori Marko Terviö kommentissaan 31.3.2011, Akateeminen talousblogi, sisältää viitteet
  3. Norway's controversial 'cushy prison' experiment - could it catch on in the UK?, Daily Mail, 25 July 2011
  4. Eduskunnan arvovalta on koetuksella, Helsingin Sanomat 22.2.2013 (Hämeen Sanomat 21.2.2013).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta rangaistus.