Ero sivun ”SARS-CoV-2-rokote” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Merikanto (keskustelu | muokkaukset)
31 935 muokkausta
Tekstin yksinkertaistamista, tekstiä, lähteitä
Merikanto (keskustelu | muokkaukset)
31 935 muokkausta
Tekstiä: Suomen nenäsumuterokote, lähteitä
Rivi 9: Rivi 9:
Ensimmäiset rokotteet tulevat länsimaissa terveydenhoitohenkilöille ja riskiryhmille jo vuoden 2020 joulukuussa. Laajemmin rokotetaan Euroopassa kevättalvella-syyskesällä 2021.<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=https://www.verkkouutiset.fi/rokote-pian-suomessa-hyvien-uutisten-sarja-jatkuu/|nimeke=Rokote pian Suomessa? ”Hyvien uutisten sarja jatkuu”|ajankohta=2020-11-23|viitattu=2020-11-23|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Ensimmäiset rokotteet tulevat länsimaissa terveydenhoitohenkilöille ja riskiryhmille jo vuoden 2020 joulukuussa. Laajemmin rokotetaan Euroopassa kevättalvella-syyskesällä 2021.<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=https://www.verkkouutiset.fi/rokote-pian-suomessa-hyvien-uutisten-sarja-jatkuu/|nimeke=Rokote pian Suomessa? ”Hyvien uutisten sarja jatkuu”|ajankohta=2020-11-23|viitattu=2020-11-23|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>


Testatut rokotteet ovat melko tehokkaita estämään vakavan koronavirustaudin puhkeaminen myös melko iäkkäille ihmisille.<ref name=":3" />
Testatut rokotteet ovat melko tehokkaita estämään vakavan koronavirustaudin puhkeamisen myös melko iäkkäille ihmisille.<ref name=":3" />


Rokote ei tule ainakaan alussa riittämään kaikille halukkaille.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006511785.html |nimeke =Koronarokotteesta tihkuu uutta tietoa |julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2020-05-18|viitattu=2020-07-11}}</ref>
Rokote ei tule ainakaan alussa riittämään kaikille halukkaille.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006511785.html |nimeke =Koronarokotteesta tihkuu uutta tietoa |julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2020-05-18|viitattu=2020-07-11}}</ref>
Rivi 27: Rivi 27:


=== Rokotteiden kehitystyö ===
=== Rokotteiden kehitystyö ===
Suomessa on kehitteillä ainakin kaksi rokotetta. Toinen on [[Adenovirukset|adenovirusvektoriin]] perustuvaa [[Finovac]].<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.verkkouutiset.fi/akatemialta-230000-euroa-suomalaiselle-koronarokotteelle/ |nimeke =Akatemialta 1,7 miljoonaa suomalaiselle koronarokotteelle|tekijä=Juha-Pekka Tikka|ajankohta=2020-06-25|viitattu=2020-06-25}}</ref> Rokote on nenäsumute.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/3cf76dac-87e7-4885-9254-5b4bdbafe333 |nimeke =Suomalaistutkijat kehittävät kovaa vauhtia nenäsumutteena annettavaa koronarokotetta |julkaisu= iltalehti.fi|viitattu=2020-06-25}}</ref> Rokotteen eläinkokeet onnistuivat<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/suomalainen-koronarokote-on-jo-antanut-lupaavia-tuloksia-mutta-silla-on-yksi-ongelma-rahoitus-puuttuu/69fc2208-ba79-4c99-9281-e55583855bd4|nimeke=Suomalainen koronarokote on jo antanut lupaavia tuloksia, mutta sillä on yksi ongelma: rahoitus puuttuu|tekijä=Rosa Lampela|julkaisu=Tekniikkatalous|viitattu=2020-11-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> ja se voi olla valmis keväällä 2021.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomessa-kaynnissa-kaksi-rokotehanketta-koronavirusta-vastaan-keskittyvat-viruksen-taklaamiseen-taysin-eri-tavoin/7815350 |nimeke =Suomessa käynnissä kaksi rokotehanketta koronavirusta vastaan: Keskittyvät viruksen taklaamiseen täysin eri tavoin| julkaisu=mtvuutiset.fi |ajankohta=2020-05-09 |viitattu=2020-05-11}}</ref> Toinen, Tampereella kehitettävä rokote perustuu SARS-CoV-2:ta muistuttavaan partikkeliin.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/uutiset/3-11293808 |nimeke =Tampereella kehitetään Suomessa ainutlaatuista koronarokotetta: Tähtää apuun, kun virus tekee toisen aallon|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-06-25}}</ref>
Suomessa on kehitteillä ainakin kaksi rokotetta. Toinen on [[Adenovirukset|adenovirusvektoriin]] perustuvaa [[Finovac]].<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.verkkouutiset.fi/akatemialta-230000-euroa-suomalaiselle-koronarokotteelle/ |nimeke =Akatemialta 1,7 miljoonaa suomalaiselle koronarokotteelle|tekijä=Juha-Pekka Tikka|ajankohta=2020-06-25|viitattu=2020-06-25}}</ref> Rokote on nenäsumute.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/3cf76dac-87e7-4885-9254-5b4bdbafe333 |nimeke =Suomalaistutkijat kehittävät kovaa vauhtia nenäsumutteena annettavaa koronarokotetta |julkaisu= iltalehti.fi|viitattu=2020-06-25}}</ref> Nenäsumutteen tarkoitus on, että rokote varmasti estäisi myös taudin leviämistä, ei pelkkiä oireita.<ref name=":6">{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007657738.html|nimeke=Suomessa kehitetään mullistavaa koronarokotetta – mutta rahoitus uhkaa loppua kesken|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2020-12-02|viitattu=2020-12-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Rokotteen eläinkokeet onnistuivat. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/suomalainen-koronarokote-on-jo-antanut-lupaavia-tuloksia-mutta-silla-on-yksi-ongelma-rahoitus-puuttuu/69fc2208-ba79-4c99-9281-e55583855bd4|nimeke=Suomalainen koronarokote on jo antanut lupaavia tuloksia, mutta sillä on yksi ongelma: rahoitus puuttuu|tekijä=Rosa Lampela|julkaisu=Tekniikkatalous|viitattu=2020-11-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Tämä rokote voi olla valmis keväällä 2021.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomessa-kaynnissa-kaksi-rokotehanketta-koronavirusta-vastaan-keskittyvat-viruksen-taklaamiseen-taysin-eri-tavoin/7815350 |nimeke =Suomessa käynnissä kaksi rokotehanketta koronavirusta vastaan: Keskittyvät viruksen taklaamiseen täysin eri tavoin| julkaisu=mtvuutiset.fi |ajankohta=2020-05-09 |viitattu=2020-05-11}}</ref> Joulukuussa 2020 rokotekehittelyn rahoituksen saamisessa on ongelmia.<ref name=":6" />
Toinen, Tampereella kehitettävä rokote perustuu SARS-CoV-2:ta muistuttavaan partikkeliin.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/uutiset/3-11293808 |nimeke =Tampereella kehitetään Suomessa ainutlaatuista koronarokotetta: Tähtää apuun, kun virus tekee toisen aallon|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-06-25}}</ref>


== Rokotteen antama suoja ==
== Rokotteen antama suoja ==
Uusien 3. vaiheen kokeiden mukaan Pfizerin ja BioNTechin rokote estäisi yli 94 % tapauksista koronavirustaudin kehittymisen, myös iäkkäillä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.verkkouutiset.fi/rokotteen-lopullinen-tulos-teho-95-prosenttia-ei-haittoja/|nimeke=Rokotteen lopullinen tulos: Teho 95 prosenttia, ei haittoja|ajankohta=2020-11-18|viitattu=2020-11-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.verkkouutiset.fi/rokotteen-lopullinen-tulos-teho-95-prosenttia-ei-haittoja/|nimeke=Rokotteen lopullinen tulos: Teho 95 prosenttia, ei haittoja|ajankohta=2020-11-18|viitattu=2020-11-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Oxfordin ja AstraZenecan rokote antaa noin 70 % suojaustehon, vaihdellen välillä 62 - 90%. annostuksesta riippuen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000007635797.html|nimeke=Oxfordin yliopiston rokote antaa 70-prosenttisen suojan – jopa 90-prosenttinen teho mahdollinen|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2020-11-23|viitattu=2020-11-23|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/society/2020/nov/23/astrazeneca-says-its-coronavirus-vaccine-has-70-per-cent-efficacy-covid-oxford-university|nimeke=Oxford AstraZeneca Covid vaccine has 70% efficacy, data reveals|tekijä=Sarah Boseley, Ian Sample|julkaisu=The Guardian|ajankohta=2020-11-23|viitattu=2020-11-23|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/f6f80ce7-7f51-4031-b368-1c745a11e85b|nimeke=Myös AstraZenecan koronarokotteen teho jopa 90 prosenttia|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2020-11-23|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Uusien 3. vaiheen kokeiden mukaan Pfizerin ja BioNTechin rokote estäisi yli 94 % tapauksista koronavirustaudin kehittymisen, myös iäkkäillä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.verkkouutiset.fi/rokotteen-lopullinen-tulos-teho-95-prosenttia-ei-haittoja/|nimeke=Rokotteen lopullinen tulos: Teho 95 prosenttia, ei haittoja|ajankohta=2020-11-18|viitattu=2020-11-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.verkkouutiset.fi/rokotteen-lopullinen-tulos-teho-95-prosenttia-ei-haittoja/|nimeke=Rokotteen lopullinen tulos: Teho 95 prosenttia, ei haittoja|ajankohta=2020-11-18|viitattu=2020-11-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Oxfordin ja AstraZenecan rokote antaa noin 70 % suojaustehon, vaihdellen välillä 62 - 90%. annostuksesta riippuen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000007635797.html|nimeke=Oxfordin yliopiston rokote antaa 70-prosenttisen suojan – jopa 90-prosenttinen teho mahdollinen|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2020-11-23|viitattu=2020-11-23|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/society/2020/nov/23/astrazeneca-says-its-coronavirus-vaccine-has-70-per-cent-efficacy-covid-oxford-university|nimeke=Oxford AstraZeneca Covid vaccine has 70% efficacy, data reveals|tekijä=Sarah Boseley, Ian Sample|julkaisu=The Guardian|ajankohta=2020-11-23|viitattu=2020-11-23|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/f6f80ce7-7f51-4031-b368-1c745a11e85b|nimeke=Myös AstraZenecan koronarokotteen teho jopa 90 prosenttia|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2020-11-23|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Merryn Voysey, Sue Ann Costa Clemens, Shabir A. Madhi, Lily Y. Weckx, Pedro M. Folegatti, Parvinder K. Aley|Otsikko=Safety and efficacy of the ChAdOx1 nCoV-19 vaccine (AZD1222) against SARS-CoV-2: an interim analysis of four randomised controlled trials in Brazil, South Africa, and the UK|Julkaisu=The Lancet|Ajankohta=2020-12-08|Numero=0|Doi=10.1016/S0140-6736(20)32661-1|Issn=0140-6736|www=https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(20)32661-1/abstract|Kieli=English}}</ref>


Rokote ehkä estää saajaansa saamasta koronavirustaudin, muttei välttämättä estä levittämästä itse virusta. Näin rokotettu voi sairastuttaa rokottamattoman.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pfizerin-suitsutettu-koronarokote-estaa-oireiden-syntymisen-mutta-ei-valttamatta-tartuntoja/7979654|nimeke=Pfizerin suitsutettu koronarokote estää oireiden syntymisen, mutta ei välttämättä tartuntoja|julkaisu=mtvuutiset.fi|ajankohta=2020-11-10|viitattu=2020-11-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>Tällöin tauti leviää, sairastuttaa ja tappaa vielä silloinkin, kun huomattava osa väestöstä on rokotettu.
Rokote ehkä estää saajaansa saamasta koronavirustaudin, muttei välttämättä estä levittämästä itse virusta. Näin rokotettu voi sairastuttaa rokottamattoman.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pfizerin-suitsutettu-koronarokote-estaa-oireiden-syntymisen-mutta-ei-valttamatta-tartuntoja/7979654|nimeke=Pfizerin suitsutettu koronarokote estää oireiden syntymisen, mutta ei välttämättä tartuntoja|julkaisu=mtvuutiset.fi|ajankohta=2020-11-10|viitattu=2020-11-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>Tällöin tauti leviää, sairastuttaa ja tappaa vielä silloinkin, kun huomattava osa väestöstä on rokotettu.

Versio 9. joulukuuta 2020 kello 15.27

 Tämä artikkeli on suojattu väärinkäyttösuodattimella muiden kuin luotettujen käyttäjien muutoksilta, koska se on alttiina sotkemiselle.

Jos sinulla ei ole käytössäsi luotettavaksi todettua käyttäjätunnusta, voit ehdottaa muutosta artikkeliin sen keskustelusivulla.

 Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.
Tarkennus: Kirjoitusvirheitä, epäselvyyksiä ja kapulakieltä (katso keskustelusivu)
Tiedosto:Gam-COVID-Vac.jpg
Venäjän "Sputnik V" rokote on hyväksytty ilman kolmosvaiheen rokotetestausta. Rokotteen turvallisuudesta ja tehosta kiistellään.[1]

SARS-CoV-2-rokote tarkoittaa rokotetta, jolla pyritään torjumaan SARS-CoV-2:n aiheuttama COVID-19-tauti.

Rokotteiden uskotaan estävän lähinnä taudin vakavia vaikutuksia.Taudin leviämisen estosta ei ole vielä varmuutta.

Ensimmäiset rokotteet tulevat länsimaissa terveydenhoitohenkilöille ja riskiryhmille jo vuoden 2020 joulukuussa. Laajemmin rokotetaan Euroopassa kevättalvella-syyskesällä 2021.[2]

Testatut rokotteet ovat melko tehokkaita estämään vakavan koronavirustaudin puhkeamisen myös melko iäkkäille ihmisille.[2]

Rokote ei tule ainakaan alussa riittämään kaikille halukkaille.[3]

Suomessa

Rokotukset

Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän mukaan Suomessa rokotetaan ensin koronapotilaita hoitava terveydenhuollon henkilökunta, hoivakotien henkilökunta, ikääntyneet ja muut riskiryhmiin kuuluvat, viimeisenä muut.[4]

Terveydenhuolto rokotetaan tammi-helmikuussa, sen jälkeen aletaan rokottaa riskiryhmiä.[5]

Lapset rokotetaan aikuisten jälkeen.[6]

Lasten rokottamisella ei ole kiire, koska tauti on yleensä lapsilla lieväoireinen. Iäkkäillä ihmisillä rokotteen vasteet jäävät heikommiksi normaalistikin, joten rokotteen kehittämisessä pyritään saamaan hyvä suoja vanhemmille ihmisille.[7]

Suomen on määrä hankkia rokotteensa EU:n yhteishankinnan kautta.[8]

Rokotteiden kehitystyö

Suomessa on kehitteillä ainakin kaksi rokotetta. Toinen on adenovirusvektoriin perustuvaa Finovac.[9] Rokote on nenäsumute.[10] Nenäsumutteen tarkoitus on, että rokote varmasti estäisi myös taudin leviämistä, ei pelkkiä oireita.[11] Rokotteen eläinkokeet onnistuivat. [12] Tämä rokote voi olla valmis keväällä 2021.[13] Joulukuussa 2020 rokotekehittelyn rahoituksen saamisessa on ongelmia.[11]

Toinen, Tampereella kehitettävä rokote perustuu SARS-CoV-2:ta muistuttavaan partikkeliin.[14]

Rokotteen antama suoja

Uusien 3. vaiheen kokeiden mukaan Pfizerin ja BioNTechin rokote estäisi yli 94 % tapauksista koronavirustaudin kehittymisen, myös iäkkäillä.[15][16] Oxfordin ja AstraZenecan rokote antaa noin 70 % suojaustehon, vaihdellen välillä 62 - 90%. annostuksesta riippuen.[17][18][19][20]

Rokote ehkä estää saajaansa saamasta koronavirustaudin, muttei välttämättä estä levittämästä itse virusta. Näin rokotettu voi sairastuttaa rokottamattoman.[21]Tällöin tauti leviää, sairastuttaa ja tappaa vielä silloinkin, kun huomattava osa väestöstä on rokotettu.

Susojaava vaikutus koronavirukselle syntyy noin kuukauden kuluttua ensimmäisen rokottamisen jälkeen.[22] Suoja on varmempi noin viikko toisen rokotteen jälkeen.[23]

Rokotteen antamaa suoja-aikaa on epäilty lyhyeksi. Uuden tutkimuksen mukaan koronavirus luo yleensä ainakin 6 kuukautta kestävän vastustuskyvyn.[24]

Rokote saattaa luoda vääränlaisen vastustuskyvyn, mikä voi vaikeuttaa tautia.[25] Lisäksi tehoton rokote saattaa edistää taudin leviämistä, jos siihen luotetaan liikaa rokotteen tehoa tuntematta.[26]

Sairastumisen antama suoja

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Suomessa oli joulukuussa 2020 ainakin 10 tiedettyä tapausta. Lisäksi tämä pitäisi suhtauttaa lähteistettynä siihen, että paljonko oletetaan sairastuneilla olevan erilaisia immuunipuutoksia, koska nuo ~10 voivat olla ihan sen määrän sisällä jotka normaalistikin sairastuvat kausuflunssiin useita kertoja.

Ainakin yksittäisissä tapauksessa sama henkilö on sairastanut koronavirustaudin kahteen kertaan. Oireet ovat toisella keralla voineet olla pahempia kuin ensimmäisellä kerralla.[27][28] 69-vuotias venäläinen virologi Aleksandr Tšepurnov sai koronaviruksen kahdesti. Toisella kerralla koronavirustauti oli vakavampi, mutta lyhyempi kuin ensimmäisellä kerralla.[29] Suomessa oli joulukuun aikana ainakin kymmenen uutta sairastumista. Oireet ovat olleet lieviä.[30]

Tuotantovauhti pullonkaulana

Rokotteen tuotanto, kuljetus, varastointi ja jakelu onnistuvat kansainvälisen politiikan professori Amitia Etzionin ja biostatistiikan tohtori Ruth Etzionin arvion mukaan vasta neljässä vuodessa.[31]

Kaikki halukkaat eivät alussa saa SARS-CoV-2-rokotetta, mikä luo kilpailua ja jännitteitä. Ei tiedetä vielä, ketkä tulisi rokottaa ensin.[32]

Yleisimmät tekniikat

Tavallisimmat SARS-CoV-2-rokoteaihioiden lajit ovat[33]

  • Vektorirokote:[34] Toinen virus, monesti adenovirus , kuljettaa SARS-CoV-2:n piikkiproteiiniin geeniä. Piikkiproteiinin geeni käynnistää vasta-ainetuotannon. Riskinä on, että käyttö moneen kertaan heikentää tehoa.
  • RNA-rokote: Lähetti-RNA toimii rokotteena. Riski: RNA ei säily elimistössä pitkään. Vaatii kylmäsäilytyksen.
  • Inaktivoitu tai heikennetty SARS-CoV-2. Vaarattomaksi tehty SARS-CoV-2.
  • Proteiini aliyksikkö (rekombinantti proteiini) Viruksen piikkiproteiinin kopio, peptidi.
  • DNA-rokote: DNA-plasmidi kuljettaa spike-proteiinin geeniä. Riski: muuntuminen solussa haitalliseksi.
  • VLP-rokote: Virusta muistuttava kuori. Tyhjiä viruskuoria, pinnalla piikkiproteiini. Valmistus työlästä, helppo varastoida.

Kehittely

Kehitteillä olevat rokoteaihiot

Maailmassa kehitettiin 28. lokakuuta 2020 noin kahtasataa SARS-CoV-2-rokotetta.

154 oli esikliinisissä tutkimuksissa, 21 vaiheessa 1 (pienimittakaavan turvallisuustutkimus), 12 vaiheessa 2 (laajempi turvallisuustutkimus) ja 11 vaiheessa 3 (laaja testaus: tehokkuus ja turvallisuus).[35] Kuusi rokotetta oli rajatussa käytössä, vaikka tehosta ei ollut vielä tietoa.[36]

Kolme rokotetta hyväksyttiin rajoitettuun käyttöön Venäjällä ja Kiinassa ilman riittäviäkenen mukaan? kokeita. 2. joulukuuta yhdistynyt kuningaskunta hyväksyi Pfizerin rokotteen.[37]

Vasta 3. vaiheen kokeet ovat laajoja kokeita turvallisuudesta, mutta niissäkään eivät näy kaikki mahdolliset haittavaikutukset.

Monia rokoteaihioita alettiin testata Yhdysvalloissa laajoilla ihmisjoukoilla vuoden 2020 loppukesällä ja syksyllä.[38] Yhdistyneessä kuningaskunnassa rokotteen suojavaikutusta testataan vuoden 2021 alussa suppealla vapaaehtoisten joukolla, jotka rokotetaan ensin, ja sitten heille tartutetaan koronavirus.[39][40]

Kiinassa ja Venäjällä on hyväksytty aiemmin vuonna 2020 rokotteita.[41][42] Kriitikoiden mielestä maailmassa kolmen ensimmäisen rokotteen hyväksyminen on liian nopeaa, koska kaikkia testejä ei ole tehty.[43]

Länsimaissa ensimmäinen hyväksytty rokote oli Pfizerin RNA-rokote joka sai Yhdistyneen Kuningaskunnan hallitukselta käyttöluvat 2. joulukuuta 2020.[44] Ihmisiä aletaan rokottaa järjestyksessä, joissa etusijalla ovat vanhukset, sairaat ja terveydenhuollon henkilökunta.[45]

Sputnik V

Venäjä julkisti elokuussa maailman ensimmäisenä hyväksyneensä käyttöön Gamaleja-instituutin rokotteen. Gam-Covid-Vac ristittiin "Sputnik V":ksi. Alustavien, I vaiheen tutklimusten mukaan rokote tuottaa vastustuskyvyn koronavirusta vastaan ja on turvallinen.[46] Rokote pohjautuu adenovirusvektoriin. Se ei sovi lapsille, eikä sitä saa antaa vanhuksille, jotka ovat koronan riskiryhmää. Sputnik V -rokotteella suunniteltiin aloitettavan rokotukset jo lokakuussa 2020 mutta rokotteen tehosta ja turvallisuudesta ei vieläkään ole täyttä varmuutta.[47] Rokote on herättänyt kritiikkiä myös Venäjällä. Ensimmäisiä kokeita johtaneen Vadim Tarasovin mukaan rokote on turvallinen, mutta sen tehosta ei ole varmuutta.[26] Rokotetta ei ollut 1. syyskuuta mennessä testattu kolmanteen vaiheeseen asti.[48] Rokote on aiheuttanut merkittäviä sivuvaikutuksia, kuten voimattomuutta, huonovointisuutta, kuumeilua, kurkkukipua, päänsärkyä ja ripulia.[49] Arvostettu lääketieteen lehti The Lancet julkaisi 4. syyskuuta kriittisen tutkimuksen, jonka mukaan rokotetutkimusten koetulokset olisivat osin väärennettyjä.[50][51] Syyskuussa rokotetta alettiin testata yli 35 000 vapaaehtoisella.[52] Marraskuussa saapui ensimmäinen, 70 000 rokotteen erä jakeluun. Sillä oli määrä alkaa rokottaa vain riskiryhmiä, ei väestöä yleisesti.[53] Rokotteen tuotanto on vuonna 2020 hidasta. Venäjä alkoi joulukuussa 2020 rokottaa riskiryhmiä, terveydenhuollon henkilöstöä ja opettajia ensin Moskovassa, sitten muualal Venäjällä[54] [55]

Epi-Vac-Corona

14. lokakuuta Venäjä hyväksyi peptidipohjaisen Eip-Vac-Corona-rokotteen ilman III vaiheen testejä.[56]

Pfizerin rokote

Yhdistynyt kuningaskunta alkoi 8. joulukuuta 2020 rokottaa terveydenhuollon henkilöstöä ja riskiryhmiä.[57] Ensimmäisessä eräässä oli 800 000 annosta Pfizerin rokotetta.[58] Se riittää 400 000 ihmisen rokottamiseen, koska yksi henkilö tarvitsee kaksi annosta.[59] Ensimmäisen rokoteannoksen sai 90-vuotias Margaret Keenan.[60]

Kiinan ensimmäiset rokotteet

Syyskuun 1. päivään 2020 mennessä käyttöön oli alustavasti hyväksytty myös vielä kehitteillä olevat rokotteet Cansino Biologicsin adenovirusvektori ja Sinovac Biotechin inaktivoitu koronavirus.

Testeihin edenneitä rokoteaihioita

Tunnetuimpia kliinisiin testeihin edenneitä COVID-19 rokote-ehdokkaitalähde?

Rokoteaihio Kehitysvaihe
1.9. 2020[61]		 Yritys Maa Tyyppi Muuta
Sputnik V[62]

(Gam-COVID-Vac, Gam-COVID-Vac Lyo)

III,[63] alustavassa käytössä Gamaleya Research Institute Venäjä Adenovirusvektori, ei-jakautuva Ensimmäisten kokeiden mukaan rokote on turvallinen.[64] Aiheuttaa vuorokauden kestävät flunssaoireet.[65][66] Venäjä hyväksyi rokotteen massatuotantoon elokuussa 2020.[67][68]

Rokotteella aletaan rokottaa jo lokakuussa, vaikka sen suojaustehosta ei ole varmuutta.[69][70] III vaiheen kokeet vielä tekemättä.[71] Rokote herättänyt laajaa arvostelua myös Venäjällä.[72]

Onnistuessaan rokote olisi maailman ensimmäinen yleiseen käyttöön tarkoitettu koronavirusrokote.[73] Kahdessa erässä annettava rokote soveltuu vain 18–60-vuotiaille, ja sillä on yli 100 haittavaikutusta.[74] Venäjä alkaa marraskuussa rokottaa terveydenhuoltohenkilöstöä ja riskiryhmiä.[75] Venäjällä on todettu koronavirustauti kolmella rokotteen saaneella terveydenhuollon työntekijällä. Venäjä on julistanut roktteensa 92% tehokkaaksi. Tätä on selitetty immuunivasteen hitaalla muodostumisella: koronavirus on ehtinyt tarttua ennen vastustuskyvin syntyä.[76]

Ad5-nCoV III, alustavassa käytössä CanSino Biologics Kiina Adenovirus-pohjainen vektorirokote, ei-jakautuva Rokote tuottaa ihmisillä vasta-aineita ja T-soluja. Sivuvaikutus: flunssaoireet.[77] Rokotetta ei toistaiseksi ole osoitettu toimivaksi.[78] Hyväksytty suppeaan käyttöön.[43]
Coronavac III, alustavassa käytössä Sinovac Kiina Inaktiivinen SARS-CoV-2. Rokote kehittää vasta-aineita apinoilla ja 90 prosenttia ihmisistä.[79] Rokotteella ei ole merkittäviä sivuvaikutuksia.[80] Hyväksytty suppeaan käyttöön.[43]
BNT162 III/Hyväksytty

Yhdistyneessä Kuningaskunnassa

BioNTech,Fosun Pharma, Pfizer Saksa RNA-rokote Rokote kehittää vasta-aineita SARS-CoV-2:ta vastaan.[81] Tuottaa myös T-soluvasteen.[82][83] Rokotetta on testattu syyskuun puolivälissä jo 30 000 ihmisellä, ja tavoitteena on testata sitä vielä 44 000 ihmisellä. Tutkimus on laajentumassa yli 16-vuotiaisiin nuoriin ja riskiryhmään kuuluviin.[7] Pfizer aloitti rokotteiden valmistuksen 20. lokakuuta 2020 ennen rokotteen hyväksymistä.[84]Alustavien 3. vaiheesta saatujen tietojen mukaan rokote on riittävän hyvä, estää 90% sairastumisista.[85][86][87] Ei silti ole tietoja, sopiiko rokote vaikkapa vanhuksille.[88] Rasite rokotteen kylmäsäilytyksen vaatima kallis hinta. Haittojakaan ei vieläkään täysin tunneta.[89]Rokote tulee jakeluun Yhdysvalloissa joulukuussa.[90]Yhdistynyt kuningaskunta alkoi rokottaa tällä ensimmäisenä länsimaana koronavirusta vastaan 8. joulukuuta 2020.[91]
Epi-Vac-Corona[92][93] I-II[94] Vektor State Research Center of Virology and Biotechnology Venäjä Peptidi (proteiini aliyksikkö) Venäjä hyväksyi rokotteen toisena Sputnik V:n jälkeen, ennen laajoja kokeita.
AZD1222
(sama kuin ChAdOx1 nCoV-19)		 III Oxfordin yliopisto, AstraZeneca,Serum Institute of India Yhdistyneet Kuningaskunnat Adenovirus-pohjainen vektorirokote.

Ei-jakautuva.

Rokotteen on testattu tuottavan vasta-aineita kuudella reesusmakakilla. Rokote tuottaa vahvan immuunivasteen.[95] Koerokote ei kuitenkaan estänyt virusinfektiota.[96] Rokote tuottaa myös SARS-CoV-2:ta tuhoavia T-soluja.[97] 60%:lla rokotteen saaneista saa kuumetta, päänsärkyä jne. flunssaoireita.[98] Rokote luo yhtä vahvan immuniteetin vanhuksille ja nuorille.[99] Rokote on lupaava, muttei varma.[100] Rokotetta testataan kesällä-syksyllä 2020 monissa maissa laajassa III vaiheen testissä [101][102][103] Intialainen lääkeyhtiö aloitti rokotteen valmistuksen ennen kliinisten kokeiden tuloksia.[104] Samoin AstraZeneca lääkeyhtiö aikoo tuottaa rokotetta, vaikka sitä ei ole vielä hyväksytty.[105]. AstraZeneca keskeytti syyskuun alussa koerokotukset alle viikoksi, koska yksi rokotteen saaneista sai selkäydintulehduksen.[106][7] AstraZeneca testaa rokotetta parhaillaan useissa maissa, joissa COVID-19:ia esiintyy runsaasti (mm. Yhdysvalloissa ja Brasiliassa).[7] 6. lokakuuta rokote oli Euroopan lääkeviraston nopeutetussa arvioinnissa.[107] Rokotteen teho on alustavien tietojan mukaan annoksesta riippuen 62-90 %, mitä pidetään hyvänä.[2] Rokotte on halvempi kuin RNA-rokotteet, ja sen jakelu on helpompaa kuin näiden, koska se säilyy jääkaappilämpötilassa.[108]Rokotteen puolikas-täysi annos, yli 90% teho on vain alle 55 vuotiaille. Tarvitaan uusia kokeita. Yhdysvallat ei hyväksynyt tätä rokotetta, koska se ei ole kyllin tehokas verrattuna Moderna rokotteeseen.[109]
mRNA-1273 III Moderna Yhdysvallat RNA-rokote Ensimmäisen vaiheen ihmiskokeet onnistuneet.[110][111][112] Rokote aiheuttaa lieviä flunssaoireita, ja tuottaa vasta-aineita, muttei tiedetä kehittääkö se immuniteetin ihmisillä.[113] Rokotteen laajemmat ihmiskokeet alkoivat heinäkuussa.[114] Näiden kokeiden mukaan rokote on luultavasti turvallinen ja laukaisee immuunireaktion 18–71-vuotiaissa.[115][116]Alustavien III vaiheen testitulosten mukaan rokote toimii 94,5% varmuudella. Ei torju itse virusta, vain sen vakavat oireet.[117][118] 2. vaiheen tulosten mukaan rokote toimii hyvin myös ikäihmisillä.[119]
Covac-1[120] II Imperial College Yhdistynyt kuningaskunta saRNA-rokote Rokote on lähellä hyväksyntää, jos se toimii eikä haittavaikutuksia.[121]
Wuhan/Sinopharm III Wuhan institute of biological products/Sinopharm Kiina Inaktivoitu koronavirus[122]
Beijing/Sinopharm III Beijing institute of biological products/Sinopharm Kiina Inaktivoitu koronavirus
JNJ-78436735 (Ad26.COV2.S)[123] III Janssen, Johonson&Johnson Yhdysvallat Adenovirus vektori

(Ad26)

Toisin kuin kilpailijansa, J&J tutkii mahdollisuutta rokottaa vain yhdellä rokotuskerralla, ei kahdella.[124]. J&J keskeytti 13. lokakuuta ainakin joksikin aikaa kokeet koehenkilön sairastumisen takia.[125] Yhtiö jatkoi 3. vaiheen tastausta lokakuun lopusta alkaen.[126]
NVX-CoV2373[127] III Novavax Australia, myös Yhdysvallat Piikkiproteiini nanohiukkanen Kehittää vasta-aineita ja T-soluja. Joillekin flunssaoireita.[128][129][130]
INO-4800 II Inovio Pharmaceuticals, CEPI, Korea National Institute of Health, International Vaccine Institute Etelä-Korea, Yhdysvallat DNA-plasmidi, joka toimitetaan elektroporaatiolla.
 Rokotteen eläinkokeet ovat onnistuneet.[131] Ensimmäisen vaiheen ihmiskoe on onnistunut. 94 prosentille koehenkilöistä kehittyi immuunivaste SARS-CoV-2:ta vastaan.[132]
CVnCoV [133] I Curevac Saksa RNA-rokote I vaiheen kokeet lupaavia.[133]

Lähteet

  1. ↑ Perttu Koistinen: Venäläislääkärit teilaavat rokotteen verkkouutiset.fi. 15.8.2020. Viitattu 15.8.2020.
  2. ↑ a b c Rokote pian Suomessa? ”Hyvien uutisten sarja jatkuu” verkkouutiset.fi. 23.11.2020. Viitattu 23.11.2020.
  3. ↑ Koronarokotteesta tihkuu uutta tietoa Ilta-Sanomat. 18.5.2020. Viitattu 11.7.2020.
  4. ↑ Rokotusasiantuntijaryhmä: koronarokote ensin ikääntyneille, heitä hoitaville sekä sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluville Yle Uutiset. Viitattu 18.11.2020.
  5. ↑ Tällainen on koronarokotteen alustava aikataulu: tammikuussa sote-henkilöstö, vuoden aikana loput halukkaat www.iltalehti.fi. Viitattu 4.12.2020.
  6. ↑ STM:n strategia: Koronarokote yleiseen jakeluun mahdollisesti helmi-maaliskuussa – lasten osalta tutkimukset ovat kesken Ilta-Sanomat. 3.12.2020. Viitattu 3.12.2020.
  7. ↑ a b c d Mika Rämet: Astrazeneca sai luvan jatkaa koronarokotteen kliinistä tutkimusta Rokotetutkimuskeskus. 14.9.2020. Viitattu 16.9.2020.
  8. ↑ Suomi ei neuvottele koronarokotteista itsenäisesti iltalehti.fi. Viitattu 1.9.2020.
  9. ↑ Juha-Pekka Tikka: Akatemialta 1,7 miljoonaa suomalaiselle koronarokotteelle verkkouutiset.fi. 25.6.2020. Viitattu 25.6.2020.
  10. ↑ Suomalaistutkijat kehittävät kovaa vauhtia nenäsumutteena annettavaa koronarokotetta iltalehti.fi. Viitattu 25.6.2020.
  11. ↑ a b Suomessa kehitetään mullistavaa koronarokotetta – mutta rahoitus uhkaa loppua kesken Ilta-Sanomat. 2.12.2020. Viitattu 9.12.2020.
  12. ↑ Rosa Lampela: Suomalainen koronarokote on jo antanut lupaavia tuloksia, mutta sillä on yksi ongelma: rahoitus puuttuu Tekniikkatalous. Viitattu 9.11.2020.
  13. ↑ Suomessa käynnissä kaksi rokotehanketta koronavirusta vastaan: Keskittyvät viruksen taklaamiseen täysin eri tavoin mtvuutiset.fi. 9.5.2020. Viitattu 11.5.2020.
  14. ↑ Tampereella kehitetään Suomessa ainutlaatuista koronarokotetta: Tähtää apuun, kun virus tekee toisen aallon Yle Uutiset. Viitattu 25.6.2020.
  15. ↑ Rokotteen lopullinen tulos: Teho 95 prosenttia, ei haittoja verkkouutiset.fi. 18.11.2020. Viitattu 18.11.2020.
  16. ↑ Rokotteen lopullinen tulos: Teho 95 prosenttia, ei haittoja verkkouutiset.fi. 18.11.2020. Viitattu 18.11.2020.
  17. ↑ Oxfordin yliopiston rokote antaa 70-prosenttisen suojan – jopa 90-prosenttinen teho mahdollinen Ilta-Sanomat. 23.11.2020. Viitattu 23.11.2020.
  18. ↑ Sarah Boseley, Ian Sample: Oxford AstraZeneca Covid vaccine has 70% efficacy, data reveals The Guardian. 23.11.2020. Viitattu 23.11.2020. (englanniksi)
  19. ↑ Myös AstraZenecan koronarokotteen teho jopa 90 prosenttia www.iltalehti.fi. Viitattu 23.11.2020.
  20. ↑ Merryn Voysey, Sue Ann Costa Clemens, Shabir A. Madhi, Lily Y. Weckx, Pedro M. Folegatti, Parvinder K. Aley: Safety and efficacy of the ChAdOx1 nCoV-19 vaccine (AZD1222) against SARS-CoV-2: an interim analysis of four randomised controlled trials in Brazil, South Africa, and the UK. The Lancet, 8.12.2020, nro 0. doi:10.1016/S0140-6736(20)32661-1. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio. English
  21. ↑ Pfizerin suitsutettu koronarokote estää oireiden syntymisen, mutta ei välttämättä tartuntoja mtvuutiset.fi. 10.11.2020. Viitattu 18.11.2020.
  22. ↑ Uusi koronarokote antaa yli 90 prosentin suojan Turun Sanomat. 10.11.2020. Viitattu 9.12.2020.
  23. ↑ Koronasuoja voi syntyä jo 12 päivää ensi rokotteen jälkeen verkkouutiset.fi. 12.2.2020. Viitattu 3.12.2020.
  24. ↑ Jennifer M. Dan, Jose Mateus, Yu Kato, Kathryn M. Hastie, Caterina E. Faliti, Sydney I. Ramirez: Immunological memory to SARS-CoV-2 assessed for greater than six months after infection. bioRxiv, 16.11.2020, s. 2020.11.15.383323. doi:10.1101/2020.11.15.383323. Artikkelin verkkoversio. en
  25. ↑ Meri Uusi-Mäkelä, Minna Hankaniemi, Suvi Heinimäki, Vesna Blazevic, Vesa Hytönen ja Mika Räme: Kilpa COVID-19-rokotteen kehittämiseksi - syntyykö uusi rokotekehityksen maailmanennätys? (Nro, sivut 136(12):1427-35) www.duodecimlehti.fi. 2020. Duodecim. Viitattu 2.9.2020.
  26. ↑ a b Kasperi Summanen: Venäjä vakuuttaa: Rokote on turvallinen, eri juttu tehoaako se verkkouutiset.fi. 9.2.2020. Viitattu 2.9.2020.
  27. ↑ Keuhkolääkäri uudesta koronailmiöstä: Tämä virus on ovela pirulainen verkkouutiset.fi. 12.3.2020. Viitattu 3.12.2020.
  28. ↑ Richard L. Tillett, Joel R. Sevinsky, Paul D. Hartley, Heather Kerwin, Natalie Crawford, Andrew Gorzalski: Genomic evidence for reinfection with SARS-CoV-2: a case study. The Lancet Infectious Diseases, 12.10.2020, nro 0. PubMed:33058797. doi:10.1016/S1473-3099(20)30764-7. ISSN 1473-3099. Artikkelin verkkoversio. English
  29. ↑ Pandemia | Venäläistutkija, 69, hankki koronavirustartunnan tahallaan havainnoidakseen vastustuskyvyn kestoa Helsingin Sanomat. 30.10.2020. Viitattu 31.10.2020.
  30. ↑ Koronavirus | Turun seudulla ja Husin alueella löydetty toistamiseen koronatautiin sairastuneita – ”Olemme voineet ihan varmasti sanoa, että kyseessä on uusi infektio” Helsingin Sanomat. 3.12.2020. Viitattu 3.12.2020.
  31. ↑ Perttu Koistinen: Rokotekaan ei ehkä hävitä koronaa verkkouutiset.fi. 28.6.2020. Viitattu 28.6.2020.
  32. ↑ Toiveet koronarokotteen onnistumisesta vahvistuvat, mutta rokotteen valmistuminen ei lopeta odottamista Yle Uutiset. Viitattu 15.7.2020.
  33. ↑ COVID-19 vaccine tracker vac-lshtm.shinyapps.io. Viitattu 25.9.2020.
  34. ↑ Näin koronarokotteita tuotetaan: Aihioita jo noin 120 Ilta-Sanomat. 13.5.2020. Viitattu 25.6.2020.
  35. ↑ Coronavirus vaccine: When will we have one? BBC News. 27.10.2020. Viitattu 31.10.2020. (englanniksi)
  36. ↑ Jonathan Corum, Sui-Lee Wee, Carl Zimmer: Coronavirus Vaccine Tracker The New York Times. Viitattu 31.10.2020. (englanniksi)
  37. ↑ Koronavirus | Britannia aloittaa koronarokotukset ensi viikolla Helsingin Sanomat. 2.12.2020. Viitattu 2.12.2020.
  38. ↑ STM:n asiantuntija: "Toimiva koronarokote voisi olla markkinoilla noin puolen vuoden kuluttua" Keskisuomalainen. Viitattu 13.6.2020.
  39. ↑ Vapaaehtoiset rokotetaan ja sen jälkeen heihin tartutetaan koronavirus – Britanniassa alkaa "human challenge" -rokotetestaus Yle Uutiset. Viitattu 24.9.2020.
  40. ↑ Kasperi Summanen: Vapaaehtoisiin tartutetaan koronavirus uudessa tutkimuksessa verkkouutiset.fi. 21.10.2020. Viitattu 21.10.2020.
  41. ↑ Kiina on jo aloittanut avainryhmien koronarokotukset – valmiste on kotimainen Ilta-Sanomat. 24.8.2020. Viitattu 2.12.2020.
  42. ↑ Venäjän koronarokotteen teho yli 95 prosenttia – tämän takia Putin ei ole ottanut eikä ota rokotetta www.iltalehti.fi. Viitattu 2.12.2020.
  43. ↑ a b c Näin koronarokotteen kehittäminen etenee tällä hetkellä Ilta-Sanomat. 1.9.2020. Viitattu 1.9.2020.
  44. ↑ Ensimmäinen koronarokote sai käyttöluvan Britanniassa – Rokotukset käyntiin ensi viikolla Yle Uutiset. Viitattu 2.12.2020.
  45. ↑ Tässä järjestyksessä Britannia alkaa rokottaa kansalaisia – katso lista Ilta-Sanomat. 2.12.2020. Viitattu 2.12.2020.
  46. ↑ Juha-Pekka Tikka: Ensi tulokset: Venäjän koronarokote vaikuttaa onnistuvan verkkouutiset.fi. 9.4.2020. Viitattu 5.9.2020.
  47. ↑ Tämä kaikki Putinin hehkuttamassa Sputnik-rokotteessa on pielessä www.iltalehti.fi. Viitattu 1.9.2020.
  48. ↑ Antti Kirkkala: Venäjä kertoo rokottavansa kansaa lokakuussa verkkouutiset.fi. 8.3.2020. Viitattu 4.8.2020.
  49. ↑ Teppo Tiilikainen, Venäläisrokote aiheutti koehenkilöille merkittäviä sivuvaikutuksia Suomen Kuvalehti 3.9.2020, viitattu 4.9.2020
  50. ↑ Tutkijaryhmä: Venäjä manipuloi tietoja koronarokotteensa ihmiskokeista Ilta-Sanomat. 9.9.2020. Viitattu 9.9.2020.
  51. ↑ <img Alt= Src='https://Secure.gravatar.com/Avatar/375bc60e3a5d23c11ee2b40d3737dc13?s=45, #038;d=identicon, #038;r=g' Srcset='https://Secure.gravatar.com/Avatar/375bc60e3a5d23c11ee2b40d3737dc13?s=90, #038;d=identicon, #038;r=g 2x' Class='avatar Avatar-45 Photo' Height='45' Width='45' Loading='lazy'/>, Rew Ha Detto: Note of concern Cattivi Scienziati. 7.9.2020. Viitattu 9.9.2020. (italiaksi)
  52. ↑ Moskovassa aloitettiin koronarokotukset – kymmeniätuhansia vapaaehtoisia Ilta-Sanomat. 9.9.2020. Viitattu 9.9.2020.
  53. ↑ Koronarokotukset alkamassa Venäjällä – ensimmäiset rokote-erät saapuneet Moskovaan www.iltalehti.fi. Viitattu 8.11.2020.
  54. ↑ Moskovassa aloitettiin joukkorokotukset koronaa vastaan – Ensimmäisinä vuorossa ovat muun muassa lääkärit ja opettajat Yle Uutiset. Viitattu 9.12.2020.
  55. ↑ Supplies of Sputnik V vaccine to all Russian regions to begin after December 10 — minister TASS. Viitattu 9.12.2020.
  56. ↑ EpiVacCorona Vaccine www.precisionvaccinations.com. Viitattu 15.10.2020. (englanniksi)
  57. ↑ Britanniassa pistetään tänään ensimmäiset koronapiikit Yle Uutiset. Viitattu 8.12.2020.
  58. ↑ Coronavirus: Vaccine rollout could be 'decisive turning point' says health boss BBC News. 7.12.2020. Viitattu 8.12.2020. (englanniksi)
  59. ↑ ”Tänään on ratkaiseva käännekohta taistelussa koronavirusta vastaan” verkkouutiset.fi. 8.12.2020. Viitattu 8.12.2020.
  60. ↑ Ensimmäisenä koronarokotteen otti 90-vuotias Margaret Keenan: "Odotan aikaa läheisten kanssa" – Britannia aloitti rokotukset Turun Sanomat. 8.12.2020. Viitattu 8.12.2020.
  61. ↑ Draft landscape of COVID-19 candidate vaccines www.who.int. Viitattu 1.9.2020. (englanniksi)
  62. ↑ Sputnik V - the first registered vaccine against COVID-19. Official website vaccine against coronavirus Sputnik V. sputnikvaccine.com. Viitattu 14.8.2020.
  63. ↑ Russia may start Phase III trial of COVID-19 vaccine in mid-August: RIA Reuters. 13.7.2020. Viitattu 4.8.2020. (englanniksi)
  64. ↑ India com Lifestyle Staff: Russian Coronavirus Vaccine: Did Russia Really Develop World's First COVID-19 Vaccine? Here is The truth India News, Breaking News, Entertainment News | India.com. 14.7.2020. Viitattu 4.8.2020. (englanniksi)
  65. ↑ Antti Kirkkala: Venäjä lupaa rokotetta elokuuksi verkkouutiset.fi. 14.7.2020. Viitattu 4.8.2020.
  66. ↑ Vapaaehtoiset testasivat koronarokotetta Moskovassa: Näin se vaikutti mtvuutiset.fi. 26.6.2020. Viitattu 4.8.2020.
  67. ↑ Koronavirus | Suomalaisasiantuntija Venäjän väitetystä koronarokotteen valmistumisesta: ”Jos siellä on oikaistu kulmista, niin se on huolestuttavaa” Helsingin Sanomat. 11.8.2020. Viitattu 11.8.2020.
  68. ↑ Venäjä julisti koronarokotteensa valmiiksi – "Sputnikin" nopea kehitystyö herättänyt epäilyksiä turvallisuudesta Yle Uutiset. Viitattu 11.8.2020.
  69. ↑ Antti Kirkkala: Venäjä kertoo rokottavansa kansaa lokakuussa verkkouutiset.fi. 8.3.2020. Viitattu 4.8.2020.
  70. ↑ Antti Kirkkala: Venäjän rokotteesta varoitetaan: Kehitys vielä kesken verkkouutiset.fi. 8.10.2020. Viitattu 10.8.2020.
  71. ↑ Ulkomaat Ilta-Sanomat. Viitattu 12.8.2020.
  72. ↑ The Moscow Times: 1 in 2 Russian Doctors Distrust New Coronavirus Vaccine – Poll The Moscow Times. 14.8.2020. Viitattu 15.8.2020. (englanniksi)
  73. ↑ CNN: Venäjä aikoo hyväksyä koronarokotteen ensimmäisenä maailmassa jo alle kahden viikon päästä – tämä siitä tiedetään mtvuutiset.fi. 29.7.2020. Viitattu 4.8.2020.
  74. ↑ Kilpajuoksu koronarokotteesta on käynnissä – tällaisia on kehitteillä www.iltalehti.fi. Viitattu 14.8.2020.
  75. ↑ Koronarokotukset alkamassa Venäjällä – ensimmäiset rokote-erät saapuneet Moskovaan www.iltalehti.fi. Viitattu 8.11.2020.
  76. ↑ Kasperi Summanen: Venäjän rokotteen saaneita sairastunut koronaan verkkouutiset.fi. 11.11.2020. Viitattu 11.11.2020.
  77. ↑ Feng-Cai Zhu, Xu-Hua Guan, Yu-Hua Li, Jian-Ying Huang, Tao Jiang, Li-Hua Hou: Immunogenicity and safety of a recombinant adenovirus type-5-vectored COVID-19 vaccine in healthy adults aged 18 years or older: a randomised, double-blind, placebo-controlled, phase 2 trial. The Lancet, 20.7.2020, nro 0. PubMed:32702299. doi:10.1016/S0140-6736(20)31605-6. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio. English
  78. ↑ Toiveita herättävä koetulos: Ensimmäinen ihmisillä testattu koronavirusrokote vaikuttaa turvalliselta Ilta Sanomat. 23.5.2020. Viitattu 23.5.2020.
  79. ↑ Kasperi Summanen: Lupaava tulos: Koronarokote näyttää toimivan ihmiskokeissa verkkouutiset.fi. 15.6.2020. Viitattu 15.6.2020.
  80. ↑ Sinovac says its Covid-19 vaccine generated immune responses STAT. 14.6.2020. Viitattu 15.6.2020. (englanniksi)
  81. ↑ Mark J. Mulligan ym.: Phase 1/2 Study to Describe the Safety and Immunogenicity of a COVID-19 RNA Vaccine Candidate (BNT162b1) in Adults 18 to 55 Years of Age: Interim Report. medRxiv, 1.7.2020, s. 2020.06.30.20142570. doi:10.1101/2020.06.30.20142570. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  82. ↑ Ugur Sahin, Alexander Muik, Evelyna Derhovanessian, Isabel Vogler, Lena M. Kranz, Mathias Vormehr: Concurrent human antibody and TH1 type T-cell responses elicited by a COVID-19 RNA vaccine. medRxiv, 20.7.2020, s. 2020.07.17.20140533. doi:10.1101/2020.07.17.20140533. Artikkelin verkkoversio. en
  83. ↑ Mark J. Mulligan, Kirsten E. Lyke, Nicholas Kitchin, Judith Absalon, Alejandra Gurtman, Stephen P. Lockhart: Phase 1/2 Study to Describe the Safety and Immunogenicity of a COVID-19 RNA Vaccine Candidate (BNT162b1) in Adults 18 to 55 Years of Age: Interim Report. medRxiv, 1.7.2020, s. 2020.06.30.20142570. doi:10.1101/2020.06.30.20142570. Artikkelin verkkoversio. en
  84. ↑ Lääkejätti Pfizer on aloittanut koronarokotteiden valmistuksen Ilta-Sanomat. 20.10.2020. Viitattu 20.10.2020.
  85. ↑ Lääkejätti Pfizer: koronarokote 90-prosenttisesti toimiva – ”Olemme saavuttamassa ratkaisevan merkkipaalun” Ilta-Sanomat. 9.11.2020. Viitattu 9.11.2020.
  86. ↑ https://www.pfizer.com/news/press-release/press-release-detail/pfizer-and-biontech-announce-vaccine-candidate-against Pfizer and BioNTech Announce Vaccine Candidate Against COVID-19 Achieved Success in First Interim Analysis from Phase 3 Study Pfizer and BioNTech Announce Vaccine Candidate Against COVID-19 Achieved Success in First Interim Analysis from Phase 3 Study Monday, November 09, 2020 - 06:45am
  87. ↑ Antti Kirkkala: Koronarokote estää yli 90 prosenttia tartunnoista verkkouutiset.fi. 11.9.2020. Viitattu 9.11.2020.
  88. ↑ Koronarokotteen teho ylitti tutkijoiden odotukset – nämä kysymykset toiminnasta ovat vielä auki Ilta-Sanomat. 9.11.2020. Viitattu 9.11.2020.
  89. ↑ Tämä Pfizerin koronarokotteesta tiedetään nyt www.iltalehti.fi. Viitattu 9.11.2020.
  90. ↑ Koronarokote jakeluun USA:ssa 24 tuntia luvan myöntämisen jälkeen verkkouutiset.fi. 20.11.2020. Viitattu 20.11.2020.
  91. ↑ Kim Hjelmgaard: 'V-Day': A year after COVID-19 pandemic began in China, UK is first in West to start vaccinations USA TODAY. Viitattu 9.12.2020. (englanniksi)
  92. ↑ EpiVacCorona Vaccine www.precisionvaccinations.com. Viitattu 14.10.2020. (englanniksi)
  93. ↑ After Sputnik V, Russia approves second COVID-19 vaccine - EpiVacCorona WION. Viitattu 14.10.2020. (englanniksi)
  94. ↑ Clinical Trial on Covid19: EpiVacCorona (EpiVacCorona vaccine based on peptide antigens for the prevention of COVID-19), Placebo (sodium chloride bufus, solvent for the preparation of dosage forms for injection 0.9%) - Clinical Trials Registry - ICH GCP ichgcp.net. Viitattu 14.10.2020.
  95. ↑ Oxford coronavirus vaccine provides ‘strong’ immune response, analysis finds The Independent. 23.10.2020. Viitattu 24.10.2020. (englanniksi)
  96. ↑ Toimiko lupaavaksi hehkutettu koronarokote sittenkään? Asiantuntijat huolestuivat tutkimustuloksista Ilta Sanomat. 19.5.2020. Viitattu 19.5.2020.
  97. ↑ Juha-Pekka Tikka: Brittimedia: Koronarokotteessa tehty läpimurto verkkouutiset.fi. 19.7.2020. Viitattu 20.7.2020.
  98. ↑ https://www.thelancet.com/action/showPdf?pii=S0140-6736%2820%2931604-4 Safety and immunogenicity of the ChAdOx1 nCoV-19 vaccine against SARS-CoV-2: a preliminary report of a phase 1/2, single-blind, randomised controlled trial Pedro M Folegatti, Katie J Ewer ... The Lancet July 20, 2020 https://doi.org/10.1016/S0140-6736(20)31604-4
  99. ↑ AstraZeneca: Koronarokotteesta lupaavia tuloksia – havaittu vahvistavan immuniteettia Ilta-Sanomat. 26.10.2020. Viitattu 27.10.2020.
  100. ↑ Bill Gardner, Victoria Ward, Sarah Newey, Henry Bodkin: Coronavirus vaccine hopes rise after strong trial results The Telegraph. 15.7.2020. Viitattu 20.7.2020. (englanniksi)
  101. ↑ Oxfordin yliopiston koronarokotetta aletaan testata Brasiliassa, jossa epidemia kiihtyy Keskisuomalainen. Viitattu 13.6.2020.
  102. ↑ Arno Rydman: ”Maailman toivo” verkkouutiset.fi. 25.6.2020. Viitattu 25.6.2020.
  103. ↑ Testit alkavat 30 000 ihmisellä: Näin toimii Oxfordin lupaavaksi osoittautunut koronarokote – THL:n ylilääkäri: "Vielä ei tiedetä, miten rokote toimii tosielämässä" mtvuutiset.fi. 21.7.2020. Viitattu 4.8.2020.
  104. ↑ ChAdOX1-koronarokote tepsi kuuteen apinaan, lääkejätti pisti 40 miljoonaa annosta tekoon Ilta Sanomat. 11.5.2020. Viitattu 11.5.2020.
  105. ↑ Kasperi Summanen: Koronarokotetta luvataan jakeluun jo tänä syksynä verkkouutiset.fi. 6.5.2020. Viitattu 15.6.2020.
  106. ↑ NYT: Koronarokotteen koehenkilöllä epäillään selkäydintulehdusta Ilta-Sanomat. 9.9.2020. Viitattu 9.9.2020.
  107. ↑ Koronarokote lähestyy – lupaavasta ehdokkaasta aloitettiin myyntilupa-arviointi www.iltalehti.fi. Viitattu 6.10.2020.
  108. ↑ Uusimmalla rokotteella kaksi isoa etua, koetulos yllätti verkkouutiset.fi. 23.11.2020. Viitattu 23.11.2020.
  109. ↑ AstraZenecaa syytetään tutkimustulosten manipuloinnista – koronarokote joutuu uusiin testeihin www.iltalehti.fi. Viitattu 27.11.2020.
  110. ↑ Ilkka Ahtokivi: Ensimmäinen lupaava ihmisillä testattu koronavirusrokote verkkouutiset.fi. 18.5.2020. Viitattu 18.5.2020.
  111. ↑ Onnistunut testi luo toivoa iltalehti.fi. Viitattu 18.5.2020.
  112. ↑ Moderna Announces Positive Interim Phase 1 Data for its mRNA Vaccine (mRNA-1273) Against Novel Coronavirus Moderna. Viitattu 18.5.2020. (englanniksi)
  113. ↑ Jacqueline Howard ja John Bonifield: Moderna coronavirus vaccine shows 'promising' results in published Phase 1 study CNN. Viitattu 15.7.2020. (englanniksi)
  114. ↑ Antti Kirkkala: Näin toimii lupaava koronarokote Verkkouutiset. 19.5.2020. Viitattu 20.5.2020.
  115. ↑ https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006564733.html 26.8. 23:52 Modernan rokotetesteistä lupaavia tuloksia: näyttäisi olevan turvallinen Ilta-Sanomat 26.8.2020
  116. ↑ Moderna says its coronavirus vaccine sparks immune response in older people BioPharma Dive. Viitattu 27.8.2020. (englanniksi)
  117. ↑ STT: Modernan koronarokote suojaa taudilta yli 94-prosenttisesti, mutta ei välttämättä estä tartuntoja – THL:n tutkija pitää peräkkäisiä rokoteuutisia silti "erittäin merkittävänä" Uusimaa. 16.11.2020. Viitattu 16.11.2020.
  118. ↑ Rokoteuutiset nostattivat toiveita, WHO toppuuttelee verkkouutiset.fi. 16.11.2020. Viitattu 16.11.2020.
  119. ↑ AstraZenecankin koronarokotteesta lupaavia uutisia: näyttää tehoavan hyvin ikäihmisillä www.iltalehti.fi. Viitattu 19.11.2020.
  120. ↑ Imperial College advances Covid-19 vaccine into next phase Clinical Trials Arena. 20.7.2020. Viitattu 2.9.2020. (englanniksi)
  121. ↑ Imperial College advances Covid-19 vaccine into next phase Clinical Trials Arena. 20.7.2020. Viitattu 2.9.2020. (englanniksi)
  122. ↑ COVID-19 vaccine tracker www.raps.org. Viitattu 1.9.2020.
  123. ↑ Johnson & Johnson Initiates Pivotal Global Phase 3 Clinical Trial of Janssen’s COVID-19 Vaccine Candidate | Johnson & Johnson Content Lab U.S.. Viitattu 24.9.2020. (englanniksi)
  124. ↑ J&J starts COVID-19 vaccine phase 3, eyes early 2021 approval FierceBiotech. Viitattu 24.9.2020. (englanniksi)
  125. ↑ Johnson & Johnson keskeyttää koronarokotetestauksen väliaikaisesti testeihin osallistuneen sairastuttua Yle Uutiset. Viitattu 13.10.2020.
  126. ↑ Johnson & Johnson valmistautuu jatkamaan koronarokotetestausta – testaus keskeytettiin vapaaehtoisen sairastuttua Ilta-Sanomat. 24.10.2020. Viitattu 24.10.2020.
  127. ↑ Elina Heino: Yhdestoista koronarokote siirtyy viimeiseen eli ratkaisevaan tutkimusvaiheeseen – Novivaxin kandidaatin koehenkilöistä osalla on jokin perussairaus Mediuutiset. Viitattu 25.9.2020.
  128. ↑ Antti Kirkkala: Uudesta rokotteesta lupaavia tuloksia verkkouutiset.fi. 8.6.2020. Viitattu 7.8.2020.
  129. ↑ Evaluation of the Safety and Immunogenicity of a SARS-CoV-2 rS (COVID-19) Nanoparticle Vaccine With/Without Matrix-M Adjuvant - Full Text View - ClinicalTrials.gov clinicaltrials.gov. Viitattu 7.8.2020. (englanniksi)
  130. ↑ Berkeley Lovelace Jr: Novavax's coronavirus vaccine generates promising immune response in early trial, data shows CNBC. 4.8.2020. Viitattu 7.8.2020. (englanniksi)
  131. ↑ Inovio Announces Positive Interim Phase 1 Data For INO-4800 Vaccine for COVID-19 ir.inovio.com. Viitattu 20.7.2020. (englanniksi)
  132. ↑ Inovio Covid-19 vaccine shows promise in early-stage trial Clinical Trials fArena. 1.7.2020. Viitattu 20.7.2020. (englanniksi)
  133. ↑ a b Tällaisia ovat Suomeen mahdollisesti hankittavat koronarokotteet – asiantuntijan mukaan narkolepsiasta ei nyt ole pelkoa Ilta-Sanomat. 18.11.2020. Viitattu 18.11.2020.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=SARS-CoV-2-rokote&oldid=19398668”