Vihurirokko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vihurirokko
Vihurirokon aiheuttamaa ihottumaa lapsella
Vihurirokon aiheuttamaa ihottumaa lapsella
Luokitus
ICD-10 B06
ICD-9 056
MedlinePlus 001574
Huom! Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.

Vihurirokko (tunnettu ennen myös nimellä punainen koira)[1] on tartuntatauti, jonka aiheuttaa rubella-virus. Se on yleensä taudinkuvaltaan lievä, ja joskus sen sairastaminen saattaa jopa jäädä huomaamatta. Tämän takia viruksen tunnistaminen on joskus vaikeaa. Yleensä virus tunkeutuu elimistöön nenän tai nielun kautta. Sairaus kestää 1–5 päivää. Aikuisilla se yleensä kestää pidempään kuin lapsilla. Useimpien hengitystiehyissä elävien virusten tavoin se siirtyy ihmisestä toiseen uloshengitysilman mukana pisaratartuntana. Vihurirokko voi tarttua myös äidistä istukan kautta sikiöön. Viruksen itämisaika on 2–3 viikkoa. Suomesta vihurirokko on rokotusten vuoksi käytännössä hävinnyt, mutta sitä esiintyy Suomeen tulevilla rokottamattomilla ihmisillä.[2]

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Turvotus rauhasissa tai imusolmukkeissajoka
  • kestää yleensä vajaan viikon.
  • Kuume, joka kohoaa harvoin yli 38 °C:n.
  • Ihottuma, joka alkaa kasvoista ja leviää sitten vartaloon ja raajoihin;[1] ilmenee vaaleanpunertavina ihonalaisina täplinä, ilmaantuu viimeistään kolmantena päivänä sairauden puhkeamisesta ja katoaa muutamassa päivässä aiheuttamatta iholla värimuutoksia tai kuoriutumista.
  • 20 prosentissa tapauksista ihottumaa pehmeän kitalaen alueella.
  • lohkeileva, kuiva iho
  • Silmätulehdus
  • Nenän tukkoisuus
  • Särky ja turvotus nivelissä
  • Kipu alavatsassa
  • Ruokahalun menettäminen
  • Päänsärky
  • Hermojen voimattomuus ja tunnottomuus (hyvin harvoin)

Riskejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vihurirokkoon on mahdollista sairastua missä iässä tahansa. Sen taudinkuva on yleensä lievä. Raskaana olevan naisen sikiölle se kuitenkin helposti aiheuttaa vakavan synnynnäisen vihurirokko-oireyhtymän.[1]

Ehkäisy ja hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleensä oireita hoidetaan parasetamolilla, kunnes tauti paranee itsestään. Vihurirokko-oireyhtymään ei kuitenkaan tunneta hoitoa.

Vihurirokko on käynyt harvinaisemmaksi sen jälkeen, kun sitä vastaan annettava rokote tuli markkinoille vuonna 1969. Suomessa rokotukset aloitettiin osalle naisista vuonna 1975 ja koko väestölle 1982 osana MPR-rokotetta .[2] Useimmissa länsimaissa valtaosa väestöstä on saanut rokotuksen 12–15 kuukauden ikäisenä ja tämän jälkeen tehosteannoksen ennen 12. ikävuottaan. Rokote antaa elinikäisen suojan, mutta saattaa aiheuttaa sivuvaikutuksenaan ohimenevän niveltulehduksen.

Vihurirokon vastainen rokotusohjelma on osoittautunut menestyksekkääksi Kuubassa, joka ilmoitti 1990-luvulla saaneensa taudin hävitetyksi alueeltaan, ja Yhdysvalloissa, joka antoi vastaavan ilmoituksen vuonna 2004.[3] Tauti pyrittiin saamaan hävitetyksi kaikista Amerikan maista vuoteen 2010 mennessä, missä onnistuttiin; WHO:n mukaan luonnollisesti levinnyttä vihurirokkoa ei ole havaittu mantereella vuoden 2009 jälkeen.[4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Maija Suova (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 1307. WSOY, 1958.
  2. a b Vihurirokko: oireet, diagnoosi ja hoito Terve.fi. Arkistoitu 3.2.2016. Viitattu 3.2.2016.
  3. Cdc
  4. Vihurirokkoa nujerretaan – myös vaikea oireyhtymä vähentynyt Terve.fi. Viitattu 3.2.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]