MPR-rokote

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
MPR-rokotteen ja sen suojaamien tautien tunnettujen riskien vertailu[1]
Tauti Rokote
Tuhkarokko MPR-rokote
Keuhkokuume 1 per 20 Enkefaliitti tai vakava allerginen reaktio 1 per 1 000 000
Enkefaliitti 1 per 2 000
Kuolema 1 per 3 000 kehittyneessä maailmassa, jopa 1 per 5 kehitysmaissa
Sikotauti
Enkefaliitti 1 per 300
Vihurirokon ilmeneminen Yhdysvalloissa vuosina 1966-93. MPR-rokote otettiin käyttöön vuonna 1968.

MPR-rokote, joskus myös MMR-rokote (englannin kielestä) eli ns. kolmoisrokote on eläviä viruksia sisältävä, tuhkarokolta (M, morbilli), sikotaudilta (P, parotitis) ja vihurirokolta (R, rubella) suojaava rokote. Eläviä viruksia sisältävien rokotteiden on tarkoitus aiheuttaa tauti lievänä ja luoda saajalle immuniteettisuoja.

Rokote ja autismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brittiläinen lääkäri Andrew Wakefield on epäillyt rokotteen voivan aiheuttaa pienessä osassa väestöä autismin puhkeamista. Tutkimuksen seurauksena monet vanhemmat ovat jättäneet lapsensa rokottamatta Britanniassa, mikä on johtanut muun muassa tuhkarokon yleistymiseen. Talvella 2010 The Lancet veti pois Wakefieldin tutkimuksen ja brittiläinen General Medicine Council totesi tämän olleen vastuuton ja epärehellinen tulosten julkaisussa sekä suhtautuneen tunteettomasti tutkimiensa lasten kärsimyksiin. Wakefield oli saanut rahoitusta lakimieheltä, joka edusti rokotefirman haastaneita vanhempia.[2] Wakefield menetti oikeutensa harjoittaa lääkärin ammattia Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Vuoden 2011 alussa BMJ:ssä julkaistun raportin mukaan aineistoa oli tulkittu Wakefieldin tutkimuksessa väärin.[3]

Cochrane-verkosto toteaa tutkimuskatsauksessaan, että useissa laajoissa epidemiologisissa tutkimuksissa ei ole löydetty minkäänlaista yhteyttä MPR-rokotteen ja autismin välillä.[4] [5] Cochrane toteaa kuitenkin myös, että sekä ennen että jälkeen rokotuksen hyväksymisen toteutettujen tutkimusten suunnittelu ja raportointi ovat paljolti riittämättömiä vastaamaan kysymykseen turvallisuudesta, koska MPR-rokotteen haittavaikutuksia ei voida tutkimuksessa erottaa sen sairauksilta suojaavasta vaikutuksesta.[5]

Elokuussa 2010 maksettiin ensimmäiset korvaukset MPR-rokotteen yhteydessä ilmaantuneiden vaurioiden uhrille 18 vuoden prosessin jälkeen.[6]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. WHO:Six common misconceptions about immunization: "Vaccines are actually very safe, despite implications to the contrary in many anti-vaccine publications....it is also clear that the benefits of vaccination greatly outweigh the slight risk, and that many, many more injuries and deaths would occur without vaccinations. In fact, to have a medical intervention as effective as vaccination in preventing disease and not use it would be unconscionable."
  2. Lancet veti pois kiistellyn autismitutkimuksen YLE-uutiset. 3.2. 2010. yle.fi: Yleisradio. Viitattu 3.2.2010.
  3. AP–HS: Raportti: Tutkimus autismin ja MPR-rokotteen yhteydestä oli peukaloitu HS.fi. 6.1.2011. Viitattu 6.1.2011.
  4. BBC: Research clears MMR
  5. a b Cochrane-instituutin katsausartikkeli MPR-rokotteesta
  6. Family win 18 year fight over MMR damage to son


Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.