Rokotusten haittavaikutukset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Rokotusten haittavaikutukset ovat rokotusten yhteydessä ilmeneviä ei-toivottuja vaikutuksia.[1] Tartuntatautiviranomaisten ja WHO:n mukaan rokotteet ovat erittäin turvallisia ja maailmassa annetaan vuosittain miljardeja rokotuksia.[2][3] Rokotteiden turvallisuutta tutkivat ja valvovat sekä kansalliset elimet, kuten Suomessa Lääkelaitos ja Kansanterveyslaitos ja Yhdysvalloissa FDA ja CDC, että kansainväliset järjestöt, kuten Maailman terveysjärjestö WHO.

WHO:n mukaan rokotukset ovat hyvin turvallisia ja niiden hyödyt ovat paljon riskejä suurempia. Vammautumisia ja kuolemia tapahtuisi hyvin paljon enemmän ilman rokotuksia, joten olisi epäeettistä olla käyttämättä näin tehokasta ehkäisykeinoa. [4]

Tautien ja rokotteiden riskien vertailu[5]
Tauti Rokote
Tuhkarokko MPR-rokote
Keuhkokuume 1 per 20 Enkefaliitti tai vakava allerginen reaktio 1 per 1 000 000
Enkefaliitti 1 per 2 000
Kuolema 1 per 3 000 kehittyneessä maailmassa, jopa 1 per 5 kehitysmaissa
Sikotauti
Enkefaliitti 1 per 300
Kurkkumätä DTP-rokotteet
Kuolema 1 per 20 Epänormaali itku (pitkittynyt lohduton itku), josta toipuu täysin 1 per 100
Jäykkäkouristus kouristuksia tai šokki, täydellinen toipuminen 1 per 1 750
Kuolema 25–70 per 100 yleisesti, 10–20 per 100 hyvässä tehohoidossa akuutti enkefalopatia 0,5–11 per 1 000 000
Hinkuyskä Kuolema: ei todistettuja tapauksia
Keuhkokuume 1 per 8
Enkefaliitti 1 per 20
Kuolema 1 per 200

Haittojen yleisyys ja seuranta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rokotteiden harvinaiset haittavaikutukset eivät välttämättä tule esille ennen markkinoilletuloa tehtävissä tutkimuksissa, minkä vuoksi rokotetta on tutkittava myyntiluvan myöntämisen jälkeen, kun sitä annetaan laajoille kansalaispiireille.[6] Rokotteisiin liittyvät kuolemantapaukset pyritään ilmoittamaan eri maiden terveysviranomaisille, jotta voidaan tutkia, liittyikö kuolema potilaan saamaan rokotteeseen vai onko kyseessä ollut muista syistä johtunut kuolemantapaus. Rokotteiden yhteydessä havaitut kuolemantapaukset ovat harvoin liittyneet rokotteeseen.[7] Yhdysvalloissa FDA:n lääkehaittatietokantaan ilmoitetaan 3–10 % lääkehaittatapauksista.[8] FDA nojaa lääkärien, farmaseuttien ja potilaiden vapaaehtoisiin ilmoituksiin, ja lääkärit usein jättävät haittavaikutukset ilmoittamatta, koska prosessi vie aikaa ja he pelkäävät, että asiakirjoja voidaan käyttää hoitovirheoikeudenkäynneissä.[9] Suomessa lääkärit ja sairaanhoitajat ovat velvollisia ilmoittamaan epäilemistään rokotteen haittavaikutuksista Kansanterveyslaitokselle.[6]

Kiistattomat haitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimusten mukaan mukaan pieni osa rokotuksista johtaa haitallisiin reaktioihin, joista useimmat ovat pieniä ja itsestään paranevia paikallisreaktioita.[10] Esimerkiksi BCG-rokotteen haittavaikutuksina on havaittu rokotuskohdan märkimistä (3/10 000 rokotettua) ja harvinaisia etäinfektioita (14/100 000 rokotettua), jotka voivat aiheuttaa raajojen pysyvän toimintahäiriön tai rokotetun kuoleman.[11] MPR-rokotuksen jälkeen Suomessa raportoitiin 2002−2004 kaksi tapausta akuutti demyelinoiva enkefalomyeliitti -nimistä keskushermostosairautta. [12][13] Ranskassa on myös oikeudessa määrätty korvauksia rokotteen aiheuttamaksi katsotusta MS-taudista.[14]

Muita vakavia haittoja ovat hepatiitti B -rokotteen valmisteyhteenvedossa mainitut harvinaiset hermostohäiriöt, kuten pyörtyminen, halvaantuminen, hermosairaus, hermotulehdus (myös Guillain-Barrén oireyhtymä, silmähermon sairaus ja MS-tauti), aivotulehdus, aivojen normaalitoiminnan häiriö, aivokalvontulehdus ja kouristukset, joiden ilmeneminen on harvinaisempaa kuin yksi per 10 000 rokotettua.[15] Rokotteista ja niiden haittavaikutuksista kerrotaan rokotteiden valmisteyhteenvedoissa, jotka ovat Euroopan lääkeviraston EMEA:n ja Suomen Lääkelaitoksen Internet-palveluissa.[16]

Epäillyt tai kiistanalaiset haitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vakavien ja pysyvien haittojen osalta rokotuskeskustelussa on länsimaissa yleensä esillä kaksi kysymystä: onko autismin ja rokotteiden tiomersaalin välillä yhteys[17] ja onko MPR-rokotteen ja autismin välillä yhteys.[18] MPR-rokotteen yhteys autismiin nousi keskusteluun vuonna 1998 Andrew Wakefieldin julkaistua aiheesta artikkelin The Lancet lehdessä.[19] Talvella 2010 The Lancet veti pois Wakefieldin tutkimuksen. Tutkimuksen seurauksena monet vanhemmat ovat jättäneet lapsensa rokottamassa Britanniassa, mikä on johtanut muun muassa tuhkarokon yleistymiseen.[20]

Wakefieldin artikkelin jälkeen aihetta on tutkittu laajasti, mutta yhteyttä ei ole voitu osoittaa.[21] Esimerkiksi Ruotsissa tehty tutkimus ei löytänyt eroa autismin esiintyvyydessä vuoden 1982 jälkeen, jolloin maassa otettiin käyttöön MPR-rokote.[22] Tanskalaisessa tutkimuksessa MPR-rokotettujen lasten todennäköisyys sairastua autismiin oli hieman pienempi, kuin rokottamattomien vaikka löydös ei ollut tilastollisesti merkittävä.[23] Vuonna 2005 Cochrane julkaisi 31 tutkimuksen analyysin, jossa ei löydetty näyttöä MPR-rokotteen ja autismin yhteydestä. Raportin mukaan rokotteen turvallisuuden toteamiseksi tehdyt tutkimukset kuitenkin ovat puutteellisia.[24] Myös tiomersaalin ja autismin välinen yhteys on kumottu useissa laajoissa tutkimuksissa.[25] [26][27]

Rokotusten on arveltu myös aiheuttavan erilaisia autoimmuunisairauksia kuten 1-tyypin diabetesta.[28] Laaja, 750 000 lasta kattanut tanskalainen tutkimus ei löytänyt kuitenkaan tavallisten rokotteiden ja diabeteksen väliltä mitään yhteyttä. Harvard Medical Schoolin pediatrisen endoktrinologian yksikön johtaja tohtori Lynne L. Levitskyn mukaan tutkimus "vakuuttavasti osoittaa, ettei rokotushistorian ja tyypin I diabeteksen välillä ole yhteyttä".[29]

Vuonna 1976 influenssarokotteeen ja Guillain-Barrén oireyhtymän välille on eräässä tutkimuksessa esitetty yhteyttä. Tutkimuksessa katsottiin, että yksi miljoonasta rokotetusta on vaarassa influenssarokotuksen vuoksi.[30] Guillan-Barrén oireyhtymää on havaittu myös muiden rokotteiden antamisen jälkeen, mutta rokotuksien yhteyttä sairauteen ei ole osoitettu tai tutkittu.[31] Vuoden 2010 influenssaepidemian yhteydessä on epäilty rokotuksen yhteyttä lasten narkolepsiaan.[32] Suomessa lapsia ja nuoria sairastui influenssaepidemian aikana rokotetuilla merkitsevästi enemmän kuin rokottamattomilla. Syytä asiaan ei ole kyetty selvittämään. Myös Ruotsista ja Islannista on havaittu narkolepsiatapauksia saman epidemian aikana, muttei ainakaan toistaiseksi syy-yhteyttä.[33] Professori Timo Vesikarin mukaan rokotusasioissa onkin syytä pitää yleisesti ottaen "pää kylmänä".[34]

Korvaukset haitoista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rokotteen aiheuttamista haitoista voi Suomessa saada korvausta lääkevahinkovakuutuksesta ja joissakin tapauksissa potilasvahinkovakuutuksesta. Lääkevahinkovakuutuksessa korvauksen edellytyksenä on, että rokotteen ja vahingon välinen syy-yhteys katsotaan vähintään todennäköiseksi. Vähäisiä haittavaikutuksia, kuten lyhytaikaisia ennakoitavia haittavaikutuksia ei korvata. Rokotteen virheellisen antamisen tai annostelun aiheuttamista haitoista voi hakea korvausta potilasvahinkovakuutukselta.[35]

Yhdysvalloissa rokotteiden haittoja korvataan erityisen kansallisen korvausjärjestelmän, National Vaccine Injury Compensation Programin, kautta. Noin kymmenen vuoden aikana järjestelmästä on maksettu korvauksia noin 1 500 ihmiselle yhteensä 1,18 miljardia dollaria. Ohjelman tuloksena oikeudenkäynnit rokotevalmistajia ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä vastaan ovat lähes loppuneet ja rokotteiden saatavuus vakiintunut sekä rokotetutkimus lisääntynyt merkittävästi.[36]

Jotkin potilaita sympatisoineet juryt ovat myöntäneet potilaille korvauksia, vaikka lukuisat terveysviranomaiset ovat todenneet väitteet oireista tai niiden liittymisestä rokotuksiin perättömiksi.[37]

Rokotusten vastustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Geriatrian professori Timo Strandbergin mukaan rokotuksista pidättyminen ei ole yksityisasia vaan toisten ihmisten hengen vaarantamista kuten altistaminen tupakansavulle. [38]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nohynek ym.: Rokottajan käsikirja 2005-2007. Kansanterveyslaitos. Viitattu 30.8.2007.
  2. CDC:The safety record on vaccines (Archive.org, versio 24.8.2007)
  3. Six common misconceptions about immunization WHO. Viitattu 31.8.2007. (englanniksi)
  4. WHO: Six common misconceptions about immunization: "Vaccines are actually very safe, despite implications to the contrary in many anti-vaccine publications....it is also clear that the benefits of vaccination greatly outweigh the slight risk, and that many, many more injuries and deaths would occur without vaccinations. In fact, to have a medical intervention as effective as vaccination in preventing disease and not use it would be unconscionable."
  5. WHO:Six common misconceptions about immunization: "Vaccines are actually very safe, despite implications to the contrary in many anti-vaccine publications....it is also clear that the benefits of vaccination greatly outweigh the slight risk, and that many, many more injuries and deaths would occur without vaccinations. In fact, to have a medical intervention as effective as vaccination in preventing disease and not use it would be unconscionable."
  6. a b Rokotetutkimuksen vaiheet Tampereen yliopisto. Viitattu 30.8.2007.
  7. Six common misconceptions about immunization
  8. Ronald Kotulak / Chicago Tribune: Chicago Tribune 2005-02-20. Alliance for Human Research Protection. Viitattu 30.8. 2007. (englanniksi)
  9. Tom Lamb: DrugInjuryWatch.com DrugInjuryWatch.com. Viitattu 30.8.2007. (englanniksi)
  10. Ktl.fi
  11. KTL: BCG-rokote Ktl.fi
  12. Ktl.fi
  13. Ktl.fi
  14. Ctanet.fr
  15. Lääketehtaan ilmoitus haitoista
  16. Nam.fi
  17. http://www.rokotusinfo.fi/tekstit/elohopea_autismi_html
  18. http://www.rokotusinfo.fi/tekstit/mpr_autismi_html
  19. J. Wakefield; ym.: The Lancet, 1998, nro 351 (9103), s. 637-641.
  20. Lancet veti pois kiistellyn autismitutkimuksen YLE-uutiset. 3.2.2010. yle.fi: Yleisradio. Viitattu 3.2.2010.
  21. Annamari Mäkelä, HYKS, Lasten ja nuorten sairaala: MPR-rokotus on turvallinen 10.1.2004. TerveSuomi.fi: KTL. Viitattu 4.2.2010. (suomeksi): "Andrew Wakefieldin tutkimusryhmän väite on kumottu lukuisissa tutkimuksissa. Asiaa selvitettiin myös laajassa suomalaistutkimuksessa."
  22. Gillberg, C., Heijbel, H.: MMR and autism. Autism, 1998, nro 2 (4), s. 423–4234.
  23. Madsen K. M., Hviid, A. ym..: A population-based study of measles, mumps, and rubella vaccination and autism. New England Jopurnal of Medicine, 2002, nro 347 (19), s. 1477–1482.
  24. Demicheli, V. ym.: Vaccines for measles, mumps and rubella in children. Cochrane Database Syst Rev, 2005, nro 19 (4). [1]: "Measles, mumps and rubella are three very dangerous infectious diseases which cause a heavy disease, disability and death burden in the developing world.… [T]he impact of mass immunisation on the elimination of the diseases has been demonstrated worldwide."
  25. Elina Hermanson: Harhakäsityksiä rokotuksista 7.1.2008. Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 28.12.2009.
  26. THL: Pandemiarokotteen apuaineista - Tietoa elohopeasta ja tiomersaalista
  27. Harris,Gardiner ja O'Connor,Anahad: On Autism's Cause, It's Parents vs. Research. New York Times, 2005, nro June 25. (Luettu 1.7.2006)
  28. Journal of Pediatric Endocrinology and Metabolism 16 (4):495-507; 2003, (Classen, J.B., and Classen, D.C.:Clustering of cases of IDDM occurring 2-4 years after vaccination is consistent with clustering after infections and progression to IDDM in autoantibody positive individuals.)
  29. No Childhood Vaccination-Diabetes Link - Childhood Vaccines Not Associated With Type 1 Diabetes Risk 31.3.2004. WebMD Medical News. Viitattu 31.8.2007. (englanniksi)
  30. Questions & Answers: Guillain-Barré Syndrome (GBS) CDC. Viitattu 31.8.2007. (englanniksi)
  31. Vidyya.com
  32. http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/01/thln_kilpi_sikainfluenssarokote_lapsille_ja_nuorille_oli_ehka_virhe_2326700.html
  33. http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/02/thl_pandemrix-rokote_lisasi_riskia_sairastua_narkolepsiaan_2331056.html
  34. http://yle.fi/alueet/satakunta/2011/02/rokotetutkimus_arveluttaa_vapaaehtoisia_2366365.html
  35. Korvauksen hakeminen rokotuksen haittavaikutuksesta Rokottajan käsikirja. THL. Viitattu 4.2.2010. (suomeksi)
  36. About the National Vaccine Injury Compensation Program Department of Justice. Viitattu 4.2.2010. (englanniksi)
  37. Sugarman SD (2007). "Cases in vaccine court—legal battles over vaccines and autism". N Engl J Med 357 (13): 1275–7. doi:10.1056/NEJMp078168. PMID 17898095. 
  38. "Influenssarokotuksesta hyötyy myös lähimmäinen", Timo Strandberg, geriatrian professori, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hus, Medisiininen tulosyksikkö. Helsingin Sanomat 4.11.2013, sivu B7.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]