Kennelyskä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Bordetella bronchiseptica.jpg

Kennelyskä on yleisnimitys koiran tarttuville hengitystietulehduksille. Koiran äkillisen hengitystietulehduksen taustalla saattaa olla useita taudinaiheuttajia (virukset, bakteerit ja mykoplasmat), taudin itämisaika vaihtelee taudinaiheuttajasta riippuen 1-14 päivään. Tärkein kennelyskän yksittäinen aiheuttaja on Bordetella bronchiseptica -bakteeri. Kennelyskässä koiran henkitorvi ja kehkoputket tulehtuvat. Taudille tyypillisiä oireita ovat hakkaava yskä ja liman kakominen. Koira voi myös yökkäillä limaa. Omistajasta voi vaikuttaa siltä, että jotain on juuttunut koiran kurkkuun. Lievässä taudissa koiran yleistila ei yskimistä lukuun ottamatta häiriinny eli esim. kuumetta ei ole. Yleensä virusten aiheuttamat oireet häviävät itsestään viikossa tai parissa muuten perusterveellä koiralla[1]. Tarttuvien hengitystietulehduksien aiheuttajia vastaan voidaan rokottaa, mutta koska kennelyskän mahdollisia aiheuttajia on useita, mikään rokote ei anna täydellistä suojaa niitä kaikkia vastaan.

Kennelyskän tärkeimmät aiheuttajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bordetella bronchiseptica -bakteeri on tärkein kennelyskän aiheuttajista. Se voi aiheuttaa taudin oireet ilman edeltävää tai samanaikaista virustartuntaa. Bakteeri on myös ainoa taudinaiheuttaja, jonka on todettu aiheuttavan kennelyskälle tyypilliset oireet sekä kokeellisesti että luonnonoloissa. Bordetella bronchiseptican aiheuttaman hengitystietartunnan itämisaika on 1-8 päivää. Bakteeri pystyy kiinnittymään henkitorven ja keuhkoputkien värekarvoihin sekä lisääntymään hengitysteiden limakalvoilla. Se kykenee myös tunkeutumaan solujen sisään. Solujen sisällä bakteeri on osin suojassa elimistön puolustusjärjestelmältä, joka vaikeuttaa sen torjumista. Tartunnan saanut koira voi erittää bakteeria hengitystie-eritteisiin useita viikkoja, vaikka sillä ei olisikaan oireita. Bakteerit erittävät elimistölle haitallisia aineita, jotka vaurioittavat hengitysteiden pintasolukkoa sekä puolustusjärjestelmän soluja. Hengitystieoireet ovat seurausta näistä vaurioista. Samanaikainen virus- tai muu bakteeritartunta pahentaa oireita [2].

Kennelyskästä kärsivien koirien hengitysteistä on eristetty useita eri viruksia, kuten koiran parainfluenssa-, adeno- ja penikkatautiviruksia [3]. Koiran parainfluenssavirus voi olla kennelyskän alkuvaiheessa merkittävässä osassa, koska virustulehduksen aiheuttamat vauriot hengitysteissä voivat edesauttaa bakteeritulehduksen kehittymistä. Yksinään se aiheuttaa yleensä vain lieviä tai oireettomia tulehduksia. Parainfluenssavirus lisääntyy hengitysteiden pintasolukossa. Tartunta leviää helposti koirasta toiseen virusten saastuttaman hengitysilman mukana. Tartunnan itämisaika vaihtelee (1-14 päivää). Vaikka selviä oireita ei välttämättä ole, tulehdus hengitysteissä kestää parin viikon ajan. Yhdessä B. bronchiseptica -bakteerin kanssa oireet ovat pelkkää virustulehdusta vakavammat ja tyypilliset kennelyskälle.

Tartunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tauti leviää koirasta toiseen pisaratartuntana yskimisen välityksellä sekä myös suorassa kontaktissa koirien nuuskiessa toisiaan. Taudinaiheuttajat saattavat tarttua myös sairasta koiraa käsitelleiden ihmisten ja sairaan koiran kanssa kosketuksissa olleiden esineiden välityksellä, esim. häkit, makuualustat sekä ruoka- ja juomakupit.

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kennelyskässä koiran henkitorvi ja keuhkoputket tulehtuvat, josta aiheutuvat taudille tyypilliset oireet eli hakkaava yskä ja liman kakominen. Koira voi myös yökkäillä limaa. Voi vaikuttaa siltä, että jotain on juuttunut kurkkuun. Lievässä taudissa koiran yleistila ei yskää lukuun ottamatta häiriinny, eikä koiralla näin ole esimerkiksi kuumetta. Vakavassa taudissa koiralle nousee kuume ja sen yleistila heikkenee selvästi. Tulehdus on tällöin edennyt syvemmälle keuhkoihin, jolloin koiralle on kehittymässä keuhkokuume[4].

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleensä kennelyskä paranee itsestään ilman erityistä hoitoa parin viikon kuluessa. Tärkein hoito on lepo eli taudin aikana on pyrittävä välttämään koiran kiihtymistä ja rasittamista. Yskänlääkkeiden käyttö kennelyskän oireiden lievittämisessä on kiistanalaista. Ne saattavat olla hyödyksi yskimisen vähentämisessä, mutta toisaalta yskiminen on suojamekanismi, jonka tarkoituksena on edesauttaa liman poistumista hengitysteistä. Jos tauti pitkittyy eli kestää yli kaksi viikkoa tai koiralle tulee kuumetta, on antibioottihoito tarpeen. Jos koiralle tulee kuumetta pitää käydä eläinlääkärissä, koska kennelyskästä voi kehittyä keuhkokuume.

Ennaltaehkäisy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kennelyskää voidaan yrittää ennaltaehkäistä välttämällä lähikontaktia muihin koiriin epidemian aikana. Tartunta siirtyy erittäin helposti kuonokontaktissa ja myös oireeton koira voi olla taudin kantaja ja levittäjä. Jos koira sairastuu, on tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi hyvä pitää se erillään muista koirista. Myös saman talouden muut koirat on syytä pitää poissa mm. koirapuistoista ja koiratapahtumista taudin leviämisen ehkäisemiseksi. Karanteenia on hyvä jatkaa vielä 2 viikkoa oireiden loppumisen jälkeen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

http://www.kennelyska.fi/

  1. Helena Koskentalo: Parempaan pentutulokseen, Koirankasvattajan käsikirja, s. 9. Helsinki: AV-Taitto Ky, 1995. ISBN 952-90-6270-2. suomi
  2. Keil DJ, Fenwick B. Role of Bordetella bronchiseptica in infectious tracheobronchitis in dogs. J Am Vet Med Assoc. 1998 Jan 15;212(2):200-7.
  3. Mochizuki M, Yachi A, Ohshima T, Ohuchi A, Ishida T. Etiologic study of upper respiratory infections of household dogs. J Vet Med Sci. 2008 Jun;70(6):563-9.
  4. Venker van Haagen AJ. When Coughing Becomes an Alarming Symptom. World Small Animal Veterinary Association World Congress Proceedings, 2003