Kirjasto

Tukholman kaupunginkirjasto.

Kirjasto on yleiseen käyttöön tarkoitettu tila, kokoelma kirjoja, lehtiä ja lainattavia tavaroita sekä palveluja. Kirjojen lisäksi kirjastossa voidaan säilyttää esimerkiksi käsikirjoituksia, karttoja, äänitteitä ja kausijulkaisuja.

Nykyään kirjastojen kokoelmat muodostuvat sekä painetuista aineistoista että verkossa käytettävistä palveluista, sillä kirjastot voivat hankkia käyttöoikeuksia ja lisenssejä erilaisiin aineistoihin tai tietokantoihin asiakkaittensa käyttöön. Kirjastot voivat myös avustaa asiakkaita tiedonhankinnassa tai järjestää vapaasti saatavilla olevaa aineistoa helposti käytettäväksi. Kirjastot pyrkivät takaamaan tasa-arvoisen pääsyn tietoon ja edistävät informaatiolukutaitoa arjessa tai työelämässä.

Kirjastot ovat osa muisti- ja kulttuuriorganisaatioiden kenttää, joihin kuuluvat myös arkistot, museot ja galleriat. Muistiorganisaatioiden tarjontaa voi hakea yhteisen hakuliittymän Finna.fi kautta. Sen avulla saa näkyviin esimerkiksi kirjat, valokuvat, kartat, artikkelit ja elokuvat, joista suuri osa on myös tarkasteltavissa verkossa tai ladattavissa omaan käyttöön tekijänoikeudellisten suoja-aikojen mentyä umpeen.

Historia

Ensimmäiset kirjastot koostuivat sumerilaisista teksteistä, jotka oli tallennettu savitauluille ja sisälsivät useimmiten sopimustekstejä, hallinnollisia asiakirjoja, oikeuden päätöksiä tai rakentamiseen liittyviä asiakirjoja.

Aleksandrian kirjasto on perustettu vuoden 300 eaa. tienoilla. Kirjastossa oli arvioiden mukaan 700 000–900 000 kirjakääröä. Kirjasto tuhoutui legendan mukaan tulipalossa, mutta tarkkaa tuhoutumisvuotta ei tunneta.

Vanhin yliopistokirjasto

Vuonna 1373 valmistunut Merton Collegen kirjasto Ison-Britannian Oxfordissa on eräs maailman vanhimpia edelleen toiminnassa olevia akateemisia kirjastoja.

Maailman vanhin yliopistokirjasto on Al-Qarawiyyin kirjasto Marokon toiseksi suurimmassa kaupungissa Fèsissä. Se perustettiin vuonna 1157 Marinidien dynastian aikaan. Kirjasto on osa maailman vanhinta vuodesta 859 toiminutta Al-Karaouinen yliopistoa. Kirjastoa on kunnostettu koko sen olemassaolon ajan. Kanadalais-marokkolaisen arkkitehdin Aziza Chaounin suunnittelema kirjaston uusin kunnostustyö valmistui kesällä 2016. Työ kesti neljä vuotta. Ennen kunnostusta kirjasto oli vain yliopistoväen käytössä.

Keskiaikaiset kirjastot sijaitsivat luostarien tai yliopistojen yhteydessä, ja niissä kopioitiin käsikirjoituksia ja säilytettiin paperille painettuja niteitä.

Vanhin yleisökirjasto

Sanotaan, että maailman vanhimman yleisen kirjaston perusti valistusajattelija Benjamin Franklin vuonna 1731. Se toimii yhä Philadelphian kirjastokomppanian nimellä. Toisen määritelmän mukaan kyseessä oli ensimmäinen onnistunut lainauskirjasto. Toisaalta sittemmin kadonneita julkisia kirjastoja oli ollut ainakin Englannissa jo aiemmin.

Franklinin perustama kirjasto oli aluksi perustaja-käyttäjiensä rahoittama osuuskuntakirjasto. 1850-luvulle asti se oli Yhdysvaltojen suurin julkinen kirjasto. Ensimmäinen verorahoitteinen kirjasto perustettiin Yhdysvalloissa vuonna 1833.

Suomen vanhimmat kirjastot

Suomen ensimmäinen yleinen lainakirjasto oli vuonna 1794 Vaasan Luku-seuran kirjasto, joka lainasi kaikille kaupunkilaisille eikä vain osakkailleen. Jo 1600-luvulta alkaen lukuseurat yleistyivät eri puolilla Suomea ja isoimmissa kaupungeissa oli maksullisia lainakirjastoja.

1800-luvun puolivälissä sivistyneistö ja ylioppilaat, myöhemmin myös työväenliike, alkoivat perustaa kirjastoja suomenkieliselle rahvaalle sivistysaatteen ja kansallisen heräämisen innoittamina. Nämä lähinnä alimmille kansanluokille tarkoitetut kansankirjastot muutettiin 1900-luvun alussa koko kansalle suunnatuiksi Amerikan esikuvien mukaisesti. Vuonna 1921 alettiin maksaa kirjastoille valtionapua.

Suomen varhaisimmat kirjakokoelmat olivat kirkkojen ja luostarien. Turun akatemian kirjasto perustettiin vuonna 1640.

Suomen kirjastomuseo tarjoaa monipuolisen kuvan kirjaston historiasta esineiden, kirjojen ja kuvien avulla. Kirjastojen historiasta on myös video-ohjelma Kirjastokaista.fi:ssä.

Kirjastotyyppejä

Kansalliskirjasto

Suomen Kansalliskirjaston lukusali.

Useimmissa maissa on kansalliskirjasto, jonka tehtävänä on pitää yllä kansallisbibliografiaa ja koota säilytettäväksi kaikki maassa julkaistu kirjallisuus, musiikki yms. Niillä on tätä varten vapaakappaleoikeus, eli kirjapainojen ja muiden valmistajien tulee luovuttaa maksutta kappaleita kutakin tuotettua teosta kansalliskirjastolle. Kansalliskirjaston aineistoja voi hakea Finna.fi-hakuliittymän avulla ja digitoituja sanoma- ja aikakauslehtiä sekä monenlaisia muita julkaisuja löytää myös Digi.kansalliskirjasto.fi-palvelusta.

Suomessa Kansalliskirjasto toimii Helsingin yliopiston erillislaitoksena. Huomattavimpia kansalliskirjastoja ovat Ranskan kansalliskirjasto (Bibliothèque nationale de France), Yhdysvaltain kongressin kirjasto (Library of Congress), Ison-Britannian The British Library, Venäjän valtionkirjasto (Rossijskaja gosudarstvennaja biblioteka) ja Kiinan kansalliskirjasto.

Yleiset kirjastot

Jyväskylän kaupunginkirjasto.

Yleisölle avoimia kirjastoja on ollut kautta historian, mutta nykymuodossaan ne syntyivät 1800-luvulla. Yleisten kirjastojen edeltäjiä olivat rahvaalle tarkoitetut kansankirjastot. Kirkon uskonnollisuuden ja perinteisen maailmankuvan levittämiseksi seura­kunnat ja kirkkoon sidoksissa olleet järjestöt perustivat kansankirjastoja 1800-luvulla. Saman vuosisadan lopulla kirjastoja käytettiin edistämään Kansanvalistusseuran ja kansallisuus­aatteen tavoitteita. 1900-luvun alussa Suomen yleiset kirjastot, Helsingin kaupunginkirjaston johdolla, "löydettiin" teknis-taloudellisen edistyksen välikappaleiksi, edesauttoivathan ne yleisen sivistystason nousua. Viimeistään sotien jälkeen yleisistä kirjastoista muovautui nykyisen kaltainen demokratian, sanan­vapauden ja kansalaisten osallistamisen työkalu.

Nurmijärven kunnankirjasto.

Suomessa yleiset kirjastot palvelevat kaikkia ja kaikkien kuntien tulee ylläpitää kirjastoa. Kirjastotoiminnalle on oma lakinsa, jossa määritellään tavoitteet ja tehtävät.

Yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) tavoitteena on edistää:

1. väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin;
2. tiedon saatavuutta ja käyttöä;
3. lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa;
4. mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen;
5. aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta.

Tietoa kirjastoista, kirjastojen tehtävistä ja toiminnasta, kehittämistyöstä ja kaikkialta käytössä olevista verkkopalveluista löytyy Kirjastot.fi-sivustolta sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastosivuilta.

Yleisten kirjastojen toiminnasta julkaistaan vuosittain kattavasti tilastotietoa, jota voi tarkastella lukuina ja visualisointeina Suomen yleisten kirjastojen tilastot -palvelussa. Vuonna 2021 Suomessa oli yleisiä kirjastoja seuraavasti: 280 pääkirjastoa, 437 sivukirjastoa, 11 laitoskirjastoa ja 128 kirjastoautoa. Yleisten kirjastojen lisäksi Suomessa toimii myös tieteellisiä kirjastoja, oppilaitoskirjastoja sekä erikoiskirjastoja.

Suomessa toimivia kirjastoja voi etsiä Kirjastot.fi:n Kirjastohakemistosta, josta löytyvät aukiolo- ja yhteystietojen lisäksi muun muassa kirjastojen palvelut tai vaikkapa lainattavat esineet.

Tieteelliset kirjastot

Aarhusin yliopiston kirjaston lukusali.

Tieteelliset kirjastot ovat olleet edelläkävijöitä tieto- ja viestintätekniikan soveltajina jo kauan ennen kuin sen sovellukset tulivat myös asiakkaiden ulottuville. Niiden ensisijainen tehtävä on tukea eri alojen tutkimusta ja opetusta. Suurin osa aineistoista on näissä kirjastoissa sähköisiä tietokantoja tai verkon kautta käytettäviä artikkeleja. Fyysisen aineiston osuus on luonnollisesti riippuvainen tieteenalasta. Useimmiten tieteelliset kirjastot ovat yleisten kirjastojen tavoin kaikille avoimia ja aineiston käyttö on maksutonta, mutta kaikkiin tietokantoihin ei ole pääsyä organisaation ulkopuolelta ja usein vaaditaan tiedonhaku sähköisistä artikkeleista kirjaston omissa tiloissa.

Suomen tieteellisten kirjastojen tärkein osa ovat yliopistojen ja muiden korkeakoulujen kirjastot, joiden kokoelmat ovat laajasti myös suuren yleisön käytettävissä. Muita merkittäviä tieteellisiä kirjastoja ovat muun muassa Eduskunnan kirjasto, Tilastokirjasto, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjasto ja tutkimuslaitosten kirjastot. Kuopiossa sijaitseva Varastokirjasto säilyttää kaikista tieteellisistä kirjastoista lähetettyä vanhempaa ja vähän käytettyä aineistoa. Yksittäisillä käyttäjillä ei ole pääsyä Varastokirjastoon, sillä sen asiakkaita ovat muut kirjastot, joiden kautta varastossa olevaa aineistoa saa kaukolainaan.

Erikoiskirjastot

Erikoiskirjastot ovat tiettyyn erikoisalaan, käyttäjäryhmään, alueeseen tai julkaisulajiin erikoistuneita kirjastoja (esim. julkishallinnon, ammatillisten järjestöjen ja tieteellisten seurojen kirjastot, yrityskirjastot).

Erikoiskirjastoja ovat esimerkiksi Eduskunnan kirjasto, Museoviraston kirjasto ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjasto. Eräs esimerkki erikoiskirjastosta on Helsingissä sijaitseva Saavutettvuuskirjasto Celia, jonka kokoelma on tarkoitettu niiden asiakkaiden käytettäväksi, jotka eivät vamman tai sairauden vuoksi kykene lukemaan tavallisia kirjoja tai lehtiä. Kirjasto tarjoaa muun muassa piste-, ääni- ja e-kirjoja eri aloilta sekä neuvontaa saavutettavuudesta. Erikoiskirjastoja voi etsiä Kirjastot.fi:n kirjastosivun avulla.

Yhteisöjen kirjastot

Yrityskirjastojen keskeisimpinä tehtävinä on yrityksen strategian kannalta keskeisen liiketoiminnan, tuotekehityksen ja tutkimuksen tukeminen. Yhteisöjen kirjastot on tarkoitettu yritysten henkilöstön käyttöön ja niiden kokoelmissa on lähinnä yrityksen toimialaa koskevaa materiaalia. Poikkeuksiakin tosin on, esimerkiksi Urheilukirjasto ja Kansallisen audiovisuaalisen arkiston kirjasto, jotka ovat avoimia myös yleisölle.

Kirjaston toiminta

Yleisistä kirjastoista annettu laki määrittää kirjaston tehtäviksi:

1. tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin;
2. ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa;
3. edistää lukemista ja kirjallisuutta;
4. tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon;
5. tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan;
6. edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua.

Yleisellä kirjastolla voi olla 1 momentissa mainittujen tehtävien lisäksi valtakunnallinen kehittämistehtävä, alueellinen kehittämistehtävä ja erityinen tehtävä. Edellä 1 momentissa tarkoitetun tehtävän hoitamiseksi yleisellä kirjastolla tulee olla tarkoituksenmukaiset tilat, ajantasainen välineistö sekä riittävä ja osaava henkilöstö.

Laissa mainittuja erityistehtäviä ovat Monikielinen kirjasto, Saamelaiskirjasto sekä Lasten ja nuorten lukemista edistävien kirjastopalvelujen valtakunnallinen erityistehtävä. Muista lakisääteisistä tehtävistä ja vuosittain hankerahoituksen avulla käynnistyvistä kehittämistoimista löytyy tietoa Kirjastot.fi:n Kirjastoala ja kehittäminen -osiosta.

Jotta kirjastot voivat tarjota asiakkailleen monipuoliset palvelut, miltei jokainen niistä kuuluu useamman kunnankirjaston yhteiseen kirjastokimppaan. Tällöin aineistoja voidaan käyttää yli kuntarajojen. Tämä kimppayhteistyö perustuu sopimuksiin, joiden ansiosta kirjastojärjestelmien ja aineistojen hankinta sekä metatiedon ylläpito voidaan hoitaa tehokkaasti.

Kirjasto muuttuu ja kehittyy

Lainausautomaatti Tampereen pääkirjasto Metsossa.

Suomessa kirjastolaitos tuottaa laissa säädettyä, kaiken kansan saavutettavissa olevaa palvelua. Kirjastolaitoksemme onkin maailmanlaajuisesti erityinen ja arvostettu. Kirjastossa voi tyydyttää tiedonhaluaan ja mielikuvitustaan. Siellä voi virkistäytyä ja saada elämyksiä, kerryttää perusinformaatiota ja tietoyhteiskuntataitoja sekä kohdata erilaisia kulttuureja. Nykyisin kirjaston palveluksi katsotaan myös maksuton tila, jossa voi kuntakohtaisin edellytyksin järjestää näyttelyitä, koulutuksia, kokouksia ja tapahtumia.

Nykyajan kirjaston täytyy toimia paitsi fyysisessä tilassa, myös virtuaalimaailmassa kulttuurin ja tiedon tasa-arvoisuuden edistämiseksi. Sosiaalisen median kautta voidaan hoitaa tietopalvelua ja asiakaspalvelua. Kirjastot tarjoavat edelleen asiakkaille palveluja monen perinteisenkin kanavan kautta. Esimerkiksi aineistovarauksen voi tehdä kirjaston palvelutiskillä, puhelimella tai internetin kautta. Verkkopalvelut mahdollistavat asioinnin silloinkin, kun kirjasto on kiinni.Viime vuosina yhä useampi kunta on myös laajentanut kirjastojen aukioloaikoja mahdollistamalla omatoimiasioinnin. Tällöin kirjastoon pääsee kirjastokortin haltija silloinkin kun henkilökuntaa ei ole paikalla.

Moderneimpia kirjastoja Suomessa on Helsingin keskustakirjasto Oodi, joka valmistui vuonna 2018. Se kuvaa olevansa perinteisen kirjaston lisäksi myös työ- ja tapahtumatila, kaupunkiverstas ja elokuvateatteri. Oodi on hyvä esimerkki siitä, kuinka paljon nykykirjastot muuttuvat pysyäkseen tahdissa mukana.

Fyysisen tilan lisäksi olennainen asiakaspalvelutila on myös internet. Kirjastot toimivat siellä aktiivisesti ja valtakunnallista tasavertaisuutta verkossa edistetään myös lain avulla. Se määrittelee, että valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan kirjaston tulee tuottaa verkkopalveluja kaikille. Nyt tehtävä on Helsingin kaupunginkirjastolla, jonka yksikkö tuottaa Kirjastot.fi-palvelukokonaisuutta. Sivustolta löytyy tietoa kirjastoista, kirjallisuudesta, musiikista, tiedonhausta ja kirjastoon liittyvästä ammatti-informaatiosta. Kirjastot.fi-palveluja on myös Kirjastokaista.fi, jonka ohjelmat liittyvät kirjastoihin, kirjallisuuteen ja kulttuuriin.

Tiedonhaun ympäristön muututtua harva hakee kysymyksiin vastauksia kirjaston tiskillä. Kirjastot.fi-palveluista perinteikkäimpiä on Kysy kirjastonhoitajalta, jossa kysymyksiin vastaamassa on Suomen kirjastoala. Vuoteen 2023 mennessä vastauksia on kertynyt yli 50 000, ja ne ovat aihehaulla löydettävissä palvelusta. Yhteisesti tuotettua tiedonhaun apua on myös kirjastojen ylläpitämä laadukkaiden verkkosivustojen haku Makupalat.fi.

Yleisten kirjastojen asiakas- ja aineistomäärien on todettu vähenevän 2000-luvulla. Kun ennen vuotta 2000 lähes 50 prosenttia väestöstä käytti kirjastoja, tämä osuus oli laskenut noin kolmasosaan vuonna 2020. Yleisten kirjastojen aineistomäärä oli suurimmillaan vuonna 2006 (noin 37 miljoonaa kirjaa), ja vuoteen 2021 tultaessa määrä oli erilaisten leikkausten takia laskenut noin yhdeksällä miljoonalla kirjalla. Hankintojen määrä oli vuonna 2021 laskenut 40 % verrattuna vuoteen 1980. Vuosina 2000–2021 kirjastojen määrä väheni 900:sta runsaaseen 700:aan.

Maailman suurimmat kirjastot

Luettelo maailman suurimmista kirjastoista maaliskuussa 2018.

• Kongressin kirjasto (Washington): 164 miljoonaa nidettä
• British Library (Lontoo): 150 miljoonaa nidettä
• New Yorkin yleinen kirjasto: 55 miljoonaa nidettä
• Kanadan kansalliskirjasto ja -arkisto (Ottawa): 54 miljoonaa nidettä
• Venäjän valtionkirjasto (Moskova): 44,4 miljoonaa nidettä
• Japanin parlamentin kirjasto (Tokio ja Kioto): 41,88 miljoonaa nidettä
• Ranskan kansalliskirjasto (Pariisi): 36,5 miljoonaa nidettä
• Kiinan kansalliskirjasto (Peking): 36,4 miljoonaa nidettä
• Tanskan kuninkaallinen kirjasto (Kööpenhamina): 35,4 miljoonaa nidettä
• Espanjan kansalliskirjasto (Madrid): 33,1 miljoonaa nidettä
• Saksan kansalliskirjasto (Leipzig, Frankfurt): 32,7 miljoonaa nidettä
• Venäjän kansalliskirjasto (Pietari): 26,5 miljoonaa nidettä
• Berliinin kaupunginkirjasto: 23,4 miljoonaa nidettä
• Bostonin yleinen kirjasto: 22,4 miljoonaa nidettä

Edellä olevasta listasta puuttuu kiinalainen Shanghain kirjasto (Shanghai), jolla on oman ilmoituksensa mukaan 50,95 miljoonaa nimikettä ja joka kuuluu sekä lattiapinta-alaltaan ja kokoelmaltaan maailman kymmenen suurimman kirjaston joukkoon. On kuitenkin huomattava, että jotkut kirjastot eritoten Itä-Euroopassa laskevat jokaisen aikakausijulkaisun omaksi niteekseen.

Lähteet

• Haasio, Ari: Sosiaalinen media ja kirjastot. Helsinki, BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2013. ISBN 978-951-692-991-3
• Haasio, Ari: Tiedon avain: Opas tiedonlähteille. Helsinki BTJ Kustannus, 2009. ISBN 978-951-692-751-3
• Hokkanen, Laura (toim.): Sosiaalinen kirjasto: Lukemattomien mahdollisuuksien maailma. Helsinki BTJ Finland Oy, 2015. ISBN 978-952-304-052-6
• Lahtinen, Mikko: Kirjastojen maa. Tampere Vastapaino, 2010. ISBN 978-951-768-315-9
• Celia.
• Encyclopædia Britannica s.v. Library
• Ammatillisen tiedon ja kirjastojen palvelujen sivusto.
• Suomen yleisten kirjastojen tilastot.
• Tieteellisten kirjastojen yhteistilastot 2002–2020 Tietoarkistossa.

Kirjallisuutta

• Ekholm, Kai: Kirjastot ovat palaessaankin kauniita: Kiistakirjoitus Internetistä, Googlesta ja kirjastojen merkityksestä. Helsinki: BTJ Finland Oy, 2010. ISBN 978-951-692-765-0.
• Frantsi, Hannele – Kolu, Kaarina & Salminen, Seija: Hyvä koulukirjasto. Opetushallitus, 2002. ISBN 951-98978-0-1. Teoksen verkkoversio (viitattu 23.12.2011). (Arkistoitu – Internet Archive)
• Lerner, Fred: The Story of Libraries: From the Invention of Writing to the Computer Age. New York: Continuum, 1998.
• Mäkinen, Ilkka (toim.): Suomen yleisten kirjastojen historia. Helsinki: BTJ, 2009. ISBN 978-951-692-702-5.
• Poroila, Heikki: Luurangot portinvartijan kaapissa. Helsinki: BTJ, 2007. ISBN 978-951-692-680-6.
• Ristikartano, Veera – Virrankoski, Antti (toim.): Eräpäivä! Voimasanoja kirjastosta. Helsinki: Avain, 2011. ISBN 978-951-692-868-8.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta kirjasto Wikimedia Commonsissa

• Sitaatteja aiheesta Kirjasto Wikisitaateissa
• Kirjastot. Opetus- ja kulttuuriministeriö.
• Kirjastotoimi. Aluehallintovirasto.
• Biblioteken.fi
• Libraries.fi
• Kirjastoalan tietolähteiden ja ammattitiedon hakemisto Kirjastot.fi:ssä
• Kirjastoaiheisten sivustojen linkit. Makupalat.fi.
• EBLIDA,The European Bureau of Library
• IFLA, International Federation of Library Associations and Institutions
• Luettelo Suomen kirjastoista. Kirjastot.fi.
• Suomen kirjastoseura julkaisee Kirjastolehteä.
• Unesco Library Portal. (englanniksi)
• Suomen tieteellisten kirjastojen yhteistilastot 2002–2020 Tietoarkistossa.
• Suomen yleisten kirjastojen tilastot.
• Suomen vanhin lainakirjasto. Anjalan alkukoulun kansankirjasto, jossa v. 1804 oli 104 teosta. Suomen Kuvalehti 10.10.1931, nro 41, s. 36. (Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot)
• Allmänna bibliotek hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
• Skolbibliotek hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
• Vetenskapliga bibliotek hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)