Al-Karaouinen yliopisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Al-Karaouinen moskeijan ja nykyisen yliopiston piha, joka muistuttaa Alhambraa Espanjassa.

Al-Karaouinen yliopisto sijaitsee Fèsissä, Marokossa. Al-Karaouinen perusti Fatima al-Fihri vuonna 859. Siitä tuli yksi islamilaisen maailman tunnetuimmista madrasoista. Vuonna 1963 se liitettiin Marokon valtion koulutusjärjestelmään, jolloin siitä tehtiin yliopisto. Sitä on pidetty maailman vanhimpana edelleen toimivana opinahjona, vaikka tittelillä on muitakin kilpailijoita.[1] Islamilaisen oikeudenkäytön ja Koraanin lisäksi opittiin kielioppia, puhetaitoa, logiikkaa, lääketiedettä, matematiikkaa, astronomiaa, kemiaa, historiaa, maantiedettä ja musiikkia, vaikka malikiittinen koulukunta hyväksyi soittimista vain tamburiinin.[2][3]

Kirjasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osana Al-Karaouinen yliopistoa on maailman vanhin edelleen toimiva Al-Karaouinen yliopiston kirjasto. Se perustettiin vuonna 1157 marinidien dynastian aikaan. Kirjasto on kunnostettu ja avattu yleisölle. Kanadalais-marokkolaisen arkkitehti Aziza Chaounin suunnittelema korjaus valmistui kesällä 2016. Työ kesti neljä vuotta. Ennen kunnostusta kirjasto oli vain yliopistoväen käytössä.[4][5]

Fèsin Medina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yliopisto sijaitsee muurien ympäröimän Fèsin vanhan kaupungin Fès al Balin alueella. Fès al Bali perustettiin Idrisidin Dynastian pääkaupungiksi vuosien 789 ja 808 välisenä aikana. Kirjoja varten tarvittiin paperia. Ibn Battutan mukaan Fès al Balissa oli 1300-luvulla "400 myllynkiveä paperin valmistusta varten". Paperia vietiin täältä Eurooppaan, kunnes paperin valmistus levisi myöhemmin kirjapainotaidon mukana Välimeren pohjoispuolelle.[6]

Fès al Balin alue nimettiin UNESCOn maailmanperintökohteeksi vuonna 1981 nimellä Fèsin Medina.[7] Yliopiston kampus sijaitsee tällä Fès al Balin maailman suurimmalla autottomalla kaupunkialueella.[8]

Tunnettuja oppineita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Al-Kairouinen moskeijan vaikutuspiiriin kuului eri vuosisadoilla tunnettuja oppineita, kuten juutalainen lääkäri ja filosofi Moses Maimonides (1135–1204), Suomeakin kuvaillut maantieteilijä Al-Idrissi (d.1166 AD), uskontojen universaalisuuden opettaja Ibn al-Arabi (1165-1240 AD), yhteiskuntatieteilijä Ibn Khaldun (1332-1395 AD), ateistina tuomittu Ibn al-Khatib, tähtitieteilijä Al-Bitruji (Alpetragius), Ibn Hirzihim, ja kirjailija ja maantieteilijä Leo Africanus. Eurooppalaisista arabisteista moskeijassa vieraili belgialainen kielitieteilijä Nicolas Cleynaerts ja mahdollisesti myös hollantilainen matemaatikko Jacobus Golius.

Kuuluisia opiskelijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yliopisto vai moskeija?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesiallas al-Karaouinen moskeijassa

Historioitsija Ian D. Morris on huomauttanut, että tiedot Al-Karaouinen yliopiston perustamisesta ovat peräisin kuuluisalta tunisialaiselta 1400-luvun historioitsijalta Ibn Khaldunilta (k. 1406). Ibn Khaldun ei kuitenkaan puhu yliopistosta, vaan kertoo Fatiman perustaneen moskeijan.[9] Sen pihalla oli vesiallas rituaalista peseytymistä varten, ja myöhemmin rakennettiin myös minareetti.

Morrisin mukaan suositut moskeijat houkuttelivat uskonoppineita käyttämään niiden tarjoamia resursseja opetuksen antamiseen. Hallitsijat näkivät oppineissa keinon lisätä omaa arvostustaan ja rahoittivat näiden toimintaa. Parin vuosisadan kuluessa myös Al-Karaouinen moskeijasta tuli monipuolisen oppineisuuden keskus. Kyse ei silti edes tässä vaiheessa ollut eurooppalaisessa mielessä yliopistosta. Opetuksella ei ollut virallista opetussuunnitelmaa eikä muodollisia tutkintoja suoritettu. Opetusmuotona ei käytetty väittelyitä, kuten eurooppalaisissa yliopistoissa, vaan harjoitettiin lähinnä arvostettujen teosten ulkoa oppimista.

Ian D. Morris arvelee, että tarina keskiaikaisesta al-Karaouinen "yliopistosta" on tullut suosituksi ideologisista syistä. Tarinaa yhdistää muslimien tuntema ahdistus kasvatuksesta ja naisten oikeuksista sekä ajatus siitä, että islamilaisella sivilisaatiolla olisi länsimaita suurenmoisempi historia. Kertomus korostaa kunnianhimoisesti sukupuolten yhdenvertaisuuden, suvaitsevaisuuden ja sivistyksen arvoa, mutta jättää toivomisen varaa tosiseikkojen suhteen. [9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Guinness Book Of Records, Published 1998, ISBN 0-553-57895-2, p. 242
  2. Makdisim George: Scholasticism and Humanism in Classical Islam and the Christian West. Journal of the American Oriental Society, April–June 1989, 109. vsk, nro 2, s. 175–182 [176]. : ”There was no other doctorate in any other field, no license to teach a field, except that of the religious law. To obtain a doctorate, one had to study in a guild school of law.”
  3. Fernandez-Morera, D.: The Myth of the Andalusian Paradise. Muslims, Christians and Jews under Islamic Rule in Medieval Spain, s. 108. ISI Books, 2016.
  4. http://www.hs.fi/paivanlehti/30062016/a1467168182848 Maailman vanhin kirjasto avautui yleisölle Marokossa
  5. http://www.tor.com/2016/06/13/moroccos-al-qarawiyyin-library-oldest-in-world-newly-renovated-and-open-to-visitors/ Now You Can Visit the Oldest Library in the World
  6. Tschudin, Peter F. (1996), "Werkzeug und Handwerkstechnik in der mittelalterlichen Papierherstellung", in Lindgren, Uta, Europäische Technik im Mittelalter. 800 bis 1400. Tradition und Innovation (4th ed.), Berlin: Gebr. Mann Verlag, pp. 423−428, ISBN 3-7861-1748-9
  7. http://whc.unesco.org/en/list/170
  8. http://www.mnn.com/green-tech/transportation/photos/7-car-free-cities/the-medina-of-fes-al-bali-morocco-pop-156000
  9. a b Ian D.Morris: A mosque, a muslimah and a little white lie Tidbits of wisdom on the origins of islam. 28.2.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Al-Karaouinen yliopisto.