Sylvester II
| Sylvester II | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Gerbert Aurillacilainen |
| Syntynyt | n. 945 Saint-Simon |
| Kuollut | 12. toukokuuta 1003 Rooma |
| Paavi | |
| Paavius alkoi | 2. huhtikuuta 999 |
| Paavius päättyi | 12. toukokuuta 1003 |
| Edeltäjä | Gregorius V |
| Seuraaja | Johannes XVII |
Paavi Sylvester II (noin 945–12. toukokuuta 1003) oli ensimmäinen ranskalainen paavi. Hän hallitsi 2. huhtikuuta 999 – 12. toukokuuta 1003. Hänen oikea nimensä oli Gerbert Aurillacilainen.
Hän oli tuottelias oppinut ja välitti arabien tietoa aritmetiikasta ja astronomiasta Eurooppaan.
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Gerbert syntyi noin vuonna 945 Ranskassa Aurillacin seudulla Auvergnen maakunnassa. Vuoden 963 tienoilla hän meni Pyhän Geraldin luostariin Aurillacissa. Vuonna 967 Barcelonan kreivi Borrell vieraili luostarissa, ja luostarin apotti pyysi kreiviä ottamaan Gerbertin mukaansa Kataloniaan, jossa nuorukainen voisi opiskella quadriviumin oppijaksoa eli mm. matematiikkaa. Seuraavina vuosina Gerbert opiskeli Santa Maria de Ripollin benediktiiniluostarissa kristittyjen hallitsemassa Kataloniassa. On luultavaa, että Gerbert tuolloin tuli myös tekemisiin Corbobassa ja Sevillassa vaikuttaneiden islamilaisten oppineiden kanssa.[1]
Vuonna 970 kreivi Borrell teki pyhiinvaellusmatkan Roomaan ja otti Gerbertin mukaansa. Roomassa Gerbert tapasi paavi Johannes XIII:n ja keisari Otto I:n. Paavi suositteli lahjakasta Gerbertiä tuutoriksi Oton nuorelle pojalle, josta myöhemmin tuli keisari Otto II. Joitain vuosia myöhemmin Otto antoi Gerbertille luvan täydentää opintojaan Reimsin katedraalikoulussa, jossa arkkipiispa Adalbero pian teki hänestä opettajan. Vuosina 972–982 Gerbert opetti quadrivium-aineita, aritmetiikkaa, geometriaa, tähtitiedettä ja musiikkia Reimsissä.[2]
Kun Otto II:sta tuli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari vuonna 967, hän nimitti Gerbertin Bobbion luostarin apotiksi Italiaan. Edellisten apottien jäljiltä luostarin asiat olivat kuitenkin huonolla tolalla, joten Gerbert palasi pian takaisin Reimsiin.
Otto II:n kuoleman jälkeen vuonna 983 Gerbert meni mukaan aikansa politiikkaan. Vuonna 985 hän tuki arkkipiispansa suostumuksella Hugo Capet'ta Ranskan Lotharia vastaan estääkseen tätä ottamasta Lothringenia Otto III:lta. Capet'sta tuli Ranskan kuningas kaksi vuotta myöhemmin.
Adalbero kuoli vuonna 989. Gerbert olisi ollut hänen luonnollinen seuraajansa, mutta Hugo Capet nimitti arkkipiispaksi Arnulfin, Lotharin aviottoman pojan. Arnulf pantiin viralta 991 syytettynä vehkeilystä kuningasta vastaan, ja hänen seuraajakseen valittiin Gerbert. Gerbertin valintaa Reimsin arkkipiispaksi vastustettiin niin paljon, että paavi Johannes XV lähetti Ranskaan edustajansa, joka väliaikaisesti pidätti Gerbertin virastaan. Gerbert pyrki osoittamaan, että päätös oli laiton, mutta vuonna 995 kokoontuneessa synodissa Arnulfin erottaminen todettiin pätemättömäksi.
Gerbertistä tuli Otto III:n opettaja, ja paavi Gregorius V, Oton serkku, nimitti hänet Ravennan arkkipiispaksi vuonna 998. Keisari valitsi Gerbertin paaviksi Gregoriuksen jälkeen vuonna 999. Gerbert otti nimekseen Sylvester II (viitaten Konstantinus Suuren aikaiseen paavi Sylvester I:seen). Pian tultuaan paaviksi hän vahvisti entisen kilpailijansa Arnulfin aseman Reimsin arkkipiispana.
Vuonna 1001 Rooman kansa nousi kapinaan keisaria vastaan, minkä vuoksi Oton ja Sylvesterin piti paeta Ravennaan. Otto johti kahta epäonnistunutta sotaretkeä saadakseen Rooman takaisin haltuunsa, ja kuoli kolmannen aikana vuonna 1002. Gerbert palasi Roomaan Oton kuoleman jälkeen, vaikka kaupunki oli vielä kapinoivan aateliston vallassa, ja kuoli pian tämän jälkeen. Hänet on haudattu Lateraanikirkkoon.
Työ[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Gerbert kirjoitti sarjan quadriviumia koskevia teoksia. Hän oli oppinut Kataloniassa arabialaiset numerot nollaa lukuun ottamatta[3] ja suositteli roomalaisten numeroiden korvaamista niillä. Reimsissä hän rakensi hydrauliset urut. Gerbert kirjoitti useita matemaattisia, muun muassa helmitaulua (abakus) koskevia tutkimuksia. Gerbertin kehittämässä abakuksessa laskukivet korvattiin osoitinkivillä, apekseilla, joihin oli kaiverrettu intialais-arabialaiset numerosymbolit. Menetelmä ei kuitenkaan osoittautunut perinteista tapaa paremmaksi ja jäi unohduksiin.[2]
Paavina hän vastusti voimakkaasti laajalle levinnyttä simoniaa ja papiston parisuhteita todeten että vain kykenevistä ja nuhteettomista miehistä saattoi tulla piispoja. Hän kirjoitti dogmaattisen teoksen "De corpore et sanguine Domini" (Jumalan ruumiista ja verestä).
Tiedemiehenä ja teknisenä innovoijana Gerbert oli huomattavasti aikaansa edellä. Jälkimaailma yhdisti häneen perusteettomasti monenlaisia kuvitelmia mustasta magiasta.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Osmo Pekonen: Gerbert Aurillacilainen: matemaatikko ja paavi tuhannen vuoden takaa. Tieteessä tapahtuu 7 (2000), 23–28.
- Jussi Hanska: Kristuksen sijaiset maan päällä?. Paaviuden historiaa apostoli Paavalista Johannes Paavali toiseen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Vammala 2005. ISBN 951-746-719-2.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Gerbert of Aurillac history.mcs.st-and.ac.uk. Viitattu 8.2.2017.
- ↑ a b Graham Flegg (toim.): Lukujen historia, s. 168–173. Art House, 2002. ISBN 951-884-335-X.
- ↑ https://ui.adsabs.harvard.edu/abs/2000zbdi.book.....S/abstract
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sylvester II Wikimedia Commonsissa
|
Edeltäjä: Gregorius V |
Paavi | Seuraaja: Johannes XVII |
| ||||||||||||||||||||||
