Serkku

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Serkkuja ovat keskenään henkilöt, joilla on yhteinen isoäiti ja isoisä eli serkku on isän tai äidin sisaruksen lapsi. Äidinpuoleisesta serkusta voidaan käyttää myös vanhempaa nimitystä orpana, isänpuoleisesta vastaavasti nepas.

Serkkupuoliksi ihmisiä voidaan kutsua silloin, kun vanhempien vanhemmista toinen on eri, esimerkiksi sama isänisä mutta eri isänäiti. Serkkua voidaan käyttää nimityksenä myös jos ihmiset eivät ole biologisesti sukua mutta avioliiton kautta, esimerkiksi äitipuolen siskonpoika tai biologisen velipuolen biologinen serkku.

Kahden serkun lapset ovat keskenään pikkuserkkuja, heillä on yhteinen isoisoäiti ja isoisoisä. Pikkuserkkua sanotaan myös toiseksi serkuksi[1]. Tästä kaukaisempia, mutta toisiinsa samassa suhteessa olevia sukulaiset ovat kolmas serkku, neljäs serkku ja niin edelleen[2][3]. Kolmannen polven serkkuja kutsutaan myös sokeri- tai varttiserkuiksi,[4] neljännen polven taas sirpaleserkuiksi.

Kaksoisserkut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksoisserkkuja ovat keskenään henkilöt, joilla on yhteiset isovanhemmat sekä isän että äidin puolelta. Kaksoisserkku jakaa henkilön kanssa kaikki isovanhemmat, tädit, enot, sedät ja serkut. Kun yhden perheen sisarukset saavat lapsia toisen sisarusparin kanssa, heidän lapsensa ovat keskenään kaksoisserkkuja. Kaksoisserkut ovat keskenään normaalia serkkuja genettisesti läheisempiä. Tavallisen serkun kanssa jaetaan keskimäärin 12,5 prosenttia geeneistä, mutta kaksoisserkun kanssa 25 prosenttia (olettaen, että sisarukset molemmissa perheissä ovat täyssisaruksia). Kaksoisserkukset ovat geneettisesti yhtä läheisiä sukulaisia kuin sisarpuolet.

Serkusavioliitot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmanlaajuisesti serkusten väliset avioliitot ovat yleisiä: on arvioitu, että maailmanlaajuisesti jopa 20 prosenttia avioliitoista solmitaan serkkujen välillä. Arabien keskuudessa serkusavioliittoja avioliitoista on keskimäärin 40 prosenttia. BBC:n mukaan Isossa-Britanniassa asuvista pakistanilaisista 55 prosenttia on naimisissa serkkunsa kanssa[5].

Synnynnäisiä epämuodostumia esiintyy jopa 4,5–6 prosentilla serkkujen välisistä lapsista, kun muulla väestöllä luku on 3 prosenttia.[6][7]

Myös Suomessa serkukset voivat solmia avioliiton. Ruotsin valtakunnan Vuoden 1734 lain Naimiskaaren säännös määritteli, että serkkujen avioituminen vaati kuninkaan luvan: ”Orpanat ei mahda otta toinen toistans awioxi, ellei Cuningas sijhen lupaa anna.”[8] Venäjän vallan aikana keisarillinen asetus kumosi tämän 1872 ja serkut saivat normaalin avioliitto-oikeuden.[9]

Joissakin kulttuureissa serkusten välisiä sukupuolisuhteita pidetään insestinä: serkusavioliitot ovat laittomia esimerkiksi eräissä Yhdysvaltain osavaltioissa[10] sekä Etelä-Koreassa.[11] Serkusavioliitot eivät ole kiellettyjä missään Euroopan valtiossa, mutta niiden osuus maanosan avioliitoista laski huomattavasti 1900-luvun toisella puoliskolla.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nykysuomen sanakirja. Hakusana ”serkku”. Valtion toimeksiannosta teettänyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Päätoimittaja: Matti Sadeniemi. 5. painos. Alkuperäinen julkaisu: 1951–1961. Helsinki: WSOY, 1976. ISBN 951-0-02766-9.
  2. Suomen murteiden sanakirja, 7 . Hakusana ’kolmas’. Helsinki:  Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2003. ISBN 951-746-524-6.
  3. Itkonen, T. I.: Suomen lappalaiset vuoteen 1945, s. 236. Helsinki:  , 1948. ISBN 951-746-524-6.
  4. Sokeriserkku, Kielikello 2/95
  5. The risks of cousin marriage, By Justin Rowlatt BBC Newsnight 16.11.2005
  6. Marriages among cousins increasing in UAE, Khaleej Times, Staff Reporter 20.11.2009
  7. Serkuksille syntyvillä lapsilla tuplasti enemmän epämuodostumia, tohtori.fi 07.08.2013
  8. valtakunnan vuoden 1734 laki: Naimisen Caari 1-10
  9. Suomalaiset häät
  10. a b “It's Ok, We're Not Cousins by Blood”: The Cousin Marriage Controversy in Historical Perspective, Evelyn Fox Keller, PLoS Biol. 23.12.2008
  11. https://archive.is/20120524010109/travel.state.gov/law/citizenship/citizenship_760.html