Vatajanjärvi
| Vatajanjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Parkano |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Kuivasjärven valuma-alue (35.56) |
| Laskujoki | Vatajanjoki [1] |
| Järvinumero | 35.563.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 137,3 m [1] |
| Rantaviiva | 4,564 km [2] |
| Pinta-ala | 0,70401 km² [2] |
| Valuma-alue | 95,9 km² [3] |
 Vatajanjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Vatajanjärvi [2][1] on Pirkanmaalla Parkanossa Vatajankylän ja Luomankylän välissä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Kuivasjärven valuma-alueeseen. Vatajanjärvi on osa Vatajanjoen valuma-aluetta ja sen alin järvi, josta lyhyt Vatajanjoki saa alkunsa.[2][1]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven pituus on 1,4 kilometriä, leveys 800 metriä ja sen pinta-ala on 70 hehtaaria. Se sijaitsee Kuivasjärven ja Ylinenjärven välisellä peltoalueella, jossa sijaitsevat Vatajankylä ja Luomankylä. Pääaosa siitä vedestä, joka laskee pois Vatajanjokea myöten, tulee Ylinenjärvestä Isonahonjokea myöten. Järveen laskee lounaasta ja lännestä soilta viisi metsäojaa ja yksi pelto-oja. Pohjoisesta ja idästä siihen laskee kaksi lyhyttä pelto-ojaa ja pitkä metsäoja lähisoilta. Yksi ojista laskee Kakkurilammesta, joka on melkein tyhjiin laskettu lampi järven länsipuolelta. Järvellä on yksi saari, joka sijaitsee ruohottuneen pohjoispään kaislikossa. Rantaviivan pituus on 4,6 kilometriä. Rannoille on jätetty suojavyöhykkeet, mutta suurin osa rannoista ovat peltomaan äärellä. Lounaispuolella metsät reunustavat rantoja. Järven lähiympäristössä sijaitsee kymmenen maatilaa ja yli kymmenen vapaa-ajan asuntoa. Niille pääsee valtatieltä 3 lähtevältä yhdystieltä 13327 ja siitä haarautuvilta kyläteiltä.[2][1]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vanhassa 1800-luvulla piirretyssä Parkanon pitäjänkartassa Vatajanjärven rantaviiva kulkee paikoin eri lailla kuin nykyään. Järvellä ei tuolloin ollut vielä saaria, jollainen sillä on nykykartoissa. Myös Kakkurinlammen rantaviiva oli silloin monipolvisempi ja se on varmasti kasvamassa umpeen.[4] Vaikka järvenlaskusta ei ole löytynyt dokumenttia, kielivät vuoden 1959 painetussa peruskartassa olevat vesijättömiden tonttirajat sellaisesta.[5] Vuoden 1985 peruskartassa näkyy pohjoispäässä kaksi uutta saarta. Itärantaan on rakennettu pitkä pengertie kaislikon reunaan asti.[6] Vuoden 1992 kartalla tilanne on säilynyt samana.[7] Nykykartan mukaan rantojen ruohottuminen on pakottanut rantojen ruoppauksiin, jotta avovesi uolttuisi rannalle asti. Näin on tehty länsirannalla ja sen lähellä joen suussa, eteläpäässä ja pohjoispäässä.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Vatajanjärvi, Parkano (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.9.2019.
- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ Länsi-Suomen Ympäristövirasto: Alkkian turvetuotantoalueen ympäristölupahakemus ja toiminnan aloittaminen laajennusalueen osalta muutoksenhausta huolimatta, Parkano ja Karvia, 2004
- ↑ Arkistolaitos: Parkanon pitäjänkartta, (2212 07 Ia.* -/- -), 1840-1870-luku
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2212 07 Kuivasjärvi. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1959. Kartan verkkoversio Maanmitauslaitoksen vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 14.2.2016)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2212 07 Kuivasjärvi. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1985. Kartan verkkoversio Maanmitauslaitoksen vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 14.2.2016)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2212 07 Kuivasjärvi. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1992. Kartan verkkoversio Maanmitauslaitoksen vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 14.2.2016)
