Urheiluvuosi 2007

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Urheiluvuodet
1997199819992000200120022003 •   
200420052006 2007 200820092010
   2011201220132014201520162017
Vuodet
2004200520062007200820092010

Urheiluvuosi 2007 käsittelee vuoden 2007 merkittäviä uutisia ja tapahtumia urheilussa.

Alppihiihto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Maailmanmestaruuskilpailut Åressa, Ruotsissa 3.–18.2. Isäntämaan Anja Pärson voitti henkilökohtaisissa lajeissa kolme kultaa ja yhden pronssin sekä joukkuekilpailussa hopeaa, ja hänestä tuli ensimmäinen alppihiihtäjä, joka on urallaan voittanut maailmanmestaruuden jokaisessa alppihiihdon henkilökohtaisessa lajissa. Norjan Aksel Lund Svindal voitti kultaa syöksylaskussa ja suurpujottelussa, Itävaltalainen Mario Matt voitti kultaa pujottelussa ja joukkuekilpailussa. Itävaltalaisista maailmanmestariksi hiihti myös Nicole Hosp suurpujottelussa. Mitaleille ylsi kaikkiaan yhdeksän maata.[1]
  • Maailmancupkaudella 2006–2007 miesten kokonaiskilpailun voitti Norjan Aksel Lund Svindal 13 pisteen erolla Itävallan Benjamin Raichiin ja naisten kokonaiskilpailun Itävallan Nicole Hosp.[2]

Autourheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Golf[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkapallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkiekko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koripallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käsipallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentopallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moottoripyöräily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoismaiset hiihtolajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyöräily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rugby[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tennis[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uinti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pitkän radan maailmanmestaruuskilpailut 17.3.–1.4. Melbournessa, Australiassa. Kisoihin osallistui 171 maata ja 2 200 urheilijaa. Mitalitilaston kärjessä olivat 21 kultamitalia voittanut Yhdysvallat, 11 kultamitalia voittanut Venäjä sekä yhdeksän kultamitalin Australia ja Kiina. Mitaleille ylsi kaikkiaan 27 maata. Uimahypyissä Kiina voitti yhdeksän kymmenestä kultamitalista. Ratauimareista Yhdysvaltain Michael Phelps voitti ennätykselliset seitsemän kultamitalia ja Australian Lisbeth Lenton viisi. Phelpsin kultamitaleista viisi tuli henkilökohtaisista lajeista.[38]

Yleisurheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Siukonen 2008, s. 49, 180
  2. Siukonen 2008, s. 180
  3. Siukonen 2008, s. 149, 159, 236–237
  4. Siukonen 2008, s. 32, 165, 237–238
  5. Siukonen 2008, s. 149
  6. Siukonen 2008, s. 73, 195
  7. Siukonen 2008, s. 98, 195
  8. Siukonen 2008, s. 110, 195
  9. Siukonen 2008, s. 117, 195
  10. Siukonen 2008, s. 143, 205
  11. Siukonen 2008, s. 85, 205
  12. Siukonen 2008, s. 89, 205
  13. Siukonen 2008, s. 74, 215
  14. Siukonen 2008, s. 85, 212–213
  15. Siukonen 2008, s. 93–94, 213
  16. Siukonen 2008, s. 137, 223–224
  17. Siukonen 2008, s. 145, 224
  18. Siukonen 2008, s. 85, 97, 223
  19. Siukonen 2008, s. 47, 226
  20. Siukonen 2008, s. 226
  21. Siukonen 2008, s. 137, 228
  22. Siukonen 2008, s. 228
  23. Siukonen 2008, s. 155, 241
  24. Siukonen 2008, s. 136, 241
  25. Siukonen 2008, s. 56, 196–197
  26. Siukonen 2007, s. 208
  27. Siukonen 2008, s. 35, 38, 197–198
  28. Siukonen 2008, s. 93, 261
  29. Siukonen 2008, s. 111, 261
  30. Siukonen 2008, s. 141, 261
  31. Siukonen 2008, s. 148, 266
  32. Siukonen 2008, s. 44, 281
  33. Siukonen 2008, s. 96, 281
  34. Siukonen 2008, s. 105, 281
  35. Siukonen 2008, s. 133, 281–282
  36. Siukonen 2008, s. 137, 282
  37. Siukonen 2008, s. 165, 282
  38. Siukonen 2008, s. 71, 285–286
  39. Siukonen 2008, s. 122, 129, 130, 301–305
  40. Siukonen 2008, s. 67, 305