Saksan naisten jalkapallomaajoukkue
| Saksa | |||
|---|---|---|---|
![]() |
|||
| Lempinimi | Die Nationalelf | ||
| Liitto | Saksan jalkapalloliitto | ||
| Valmentaja | Christian Wück | ||
| Kapteeni | Giulia Gwinn | ||
| Eniten otteluita | Birgit Prinz (214)[1] | ||
| Eniten maaleja | Birgit Prinz (128)[2] | ||
| FIFA-ranking | 3. (kesäkuu 2025)[3] | ||
|
|||
| Ensimmäinen ottelu | |||
|
|
|||
| Suurin voitto | |||
|
|
|||
| Suurin tappio | |||
|
|
|||
| MM-kilpailut | |||
| Esiintymiset | 9 (ensimmäiset 1991) | ||
| Paras sijoitus | Mestaruus (2003, 2007) | ||
| EM-kilpailut | |||
| Esiintymiset | 11 (ensimmäiset 1989) | ||
| Paras sijoitus | Mestaruus (1989, 1991, 1995, 1997, 2001, 2005, 2009, 2013) | ||
Saksan naisten jalkapallomaajoukkue (saks. Deutsche Fußballnationalmannschaft der Frauen) on Saksan naisten edustusjoukkue jalkapallossa. Se toimii Saksan jalkapalloliiton alaisuudessa. Saksa on vuoden 2016 olympiavoittaja ja kaksinkertainen maailmanmestari, ja se on voittanut kuusi peräkkäistä Euroopan-mestaruutta ja yhteensä kahdeksan. Saksa on toistaiseksi ainoa maa, joka on voittanut jalkapallon maailmanmestaruuden ja maanosan mestaruuden sekä miesten että naisten puolella.
Maailmanmestaruuskilpailut ja olympialaiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksa voitti MM-kilpailujen loppuottelussa vuonna 2003 Ruotsin kultaisella maalilla 2–1 ja vuonna 2007 Brasilian 2–0. Vuonna 1995 se hävisi loppuottelussa Norjalle 0–2 ja vuonna 1991 pronssiottelussa Ruotsille 0–4. Vuoden 1999 MM-kisoissa Saksa hävisi puolivälierissä Yhdysvalloille ja vuoden 2011 kotikisoissaan Japanille. Vuonna 2015 Saksa hävisi pronssiottelussa Englannille 0–1 ja sijoittui neljänneksi.
Vuoden 2019 MM-kilpailuissa Saksa voitti alkulohkossa Kiinan 1–0, Espanjan 1–0 ja Etelä-Afrikan 4–0. Saksa pääsi lohkovoittajana neljännesvälieriin, joissa se voitti Espanjan 3–0. Puolivälierissä Saksa hävisi Ruotsille 1–2. Saksan paras maalitekijä oli kolme maalia tehnyt Sara Däbritz. Joukkuetta valmensi Martina Voss-Tecklenburg.[4]
Vuonna 2023 Saksa jäi ensi kertaa MM-kilpailuissa alkulohkoon. Se voitti ensin Marokon 6–0 mutta hävisi sitten Kolumbialle 1–2 ja pelasi Etelä-Korean kanssa tasapelin 1–1. Saksa sijoittui alkulohkossaan kolmanneksi. Alexandra Popp teki Saksan maaleista neljä.[5]
Olympialaisissa Saksa on voittanut kultaa Rio de Janeirossa 2016. Se voitti loppuottelussa Ruotsin maalein 2–1. Saksa on saavuttanut olympialaisissa pronssia vuosina 2000, 2004, 2008 ja 2024.
Euroopan-mestaruuskilpailut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]EM-kilpailujen loppuottelussa Saksa voitti vuonna 1989 Norjan 4–1, vuonna 1991 Norjan jatkoajalla 3–1, vuonna 1995 Ruotsin 3–2, vuonna 1997 Italian 2–0, vuonna 2001 Ruotsin kultaisella maalilla 1–0, vuonna 2005 Norjan 3–1, vuonna 2009 Englannin 6–2 ja vuonna 2013 Norjan 1–0 kärsittyään Norjalle alkulohkossa ensimmäisen EM-kisaottelutappionsa sitten vuoden 1993. Vuoden 1993 EM-kilpailuissa Saksa pelasi välierissä Italian kanssa tasan jatkoajan jälkeen 1–1, mutta hävisi rangaistuspotkukilpailun 3-4 ja putosi loppuottelusta. Pronssiottelun Saksa hävisi Tanskalle 1–3, mikä oli Saksan edellinen EM-lopputurnaustappio ennen vuotta 2013. EM-kilpailuissa 2017 Saksa jäi ensi kertaa EM-lopputurnauksessa välierien ulkopuolelle, kun se hävisi puolivälierissä Tanskalle 1–2. EM-kilpailuissa 2022 Saksa sijoittui hopealle hävittyään loppuottelussa Englannille jatkoajalla 1–2[6].
Turnaushistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maailmanmestaruuskilpailut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksa on toiseksi menestynein maa naisten MM-kisoissa kahdella mestaruudella ja yhdellä hopealla.[7]
| Vuosi | Sijoitus | Ottelut | Voitot | Tasapelit | Tappiot | Maalisuhde |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1991 | Neljäs | 6 | 4 | 0 | 2 | 13–10 |
| 1995 | Hopea | 6 | 4 | 0 | 2 | 13–6 |
| 1999 | Puolivälierät | 4 | 1 | 2 | 1 | 12–7 |
| 2003 | Mestari | 6 | 6 | 0 | 0 | 25–4 |
| 2007 | Mestari | 6 | 5 | 1 | 0 | 21–0 |
| 2011 | Puolivälierät | 4 | 3 | 0 | 1 | 7–4 |
| 2015 | Neljäs | 7 | 4 | 1 | 2 | 21–6 |
| 2019 | Puolivälierät | 5 | 4 | 0 | 1 | 10–2 |
| 2023 | Alkulohko | 3 | 1 | 1 | 1 | 8–3 |
| Yhteensä | 9/9 | 47 | 32 | 5 | 10 | 130–42 |
Olympialaiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Vuosi | Sijoitus | Ottelut | Voitot | Tasapelit | Tappiot | Maalisuhde |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1996 | 1. kierros | 3 | 1 | 1 | 1 | 6–6 |
| 2000 | Pronssi | 5 | 4 | 0 | 1 | 8–2 |
| 2004 | Pronssi | 5 | 4 | 0 | 1 | 14–3 |
| 2008 | Pronssi | 6 | 4 | 1 | 1 | 7–4 |
| 2012 | Ei päässyt kisoihin | |||||
| 2016 | Kulta | 6 | 4 | 1 | 1 | 14–6 |
| 2020 | Ei päässyt kisoihin | |||||
| 2024 | Pronssi | 6 | 4 | 0 | 2 | 9–6 |
| Yhteensä | 6/8 | 31 | 21 | 3 | 7 | 58–27 |
Euroopan-mestaruuskilpailut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksa karsiutui naisten EM-kisoista 1984 ja 1987, mutta sen jälkeen maa on voittanut kahdeksan mestaruutta, joista kuusi peräkkäin.[10]
| Vuosi | Sijoitus | Ottelut | Voitot | Tasapelit | Tappiot | Maalisuhde |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1984 | Ei selvinnyt kisoihin | |||||
| 1987 | Ei selvinnyt kisoihin | |||||
| 1989 | Mestari | 3 | 2 | 1 | 0 | 8–3 |
| 1991 | Mestari | 3 | 3 | 0 | 0 | 12–2 |
| 1993 | Neljäs | 3 | 1 | 1 | 1 | 9–4 |
| 1995 | Mestari | 3 | 3 | 0 | 0 | 14–4 |
| 1997 | Mestari | 5 | 3 | 2 | 0 | 6–1 |
| 2001 | Mestari | 5 | 5 | 0 | 0 | 13–1 |
| 2005 | Mestari | 5 | 5 | 0 | 0 | 15–2 |
| 2009 | Mestari | 6 | 6 | 0 | 0 | 21–5 |
| 2013 | Mestari | 6 | 4 | 1 | 1 | 6–1 |
| 2017 | Puolivälierät | 4 | 2 | 1 | 1 | 5–3 |
| 2022 | Hopea | 6 | 5 | 0 | 1 | 14–3 |
| Yhteensä | 11/13 | 49 | 39 | 6 | 4 | 123–29 |
Tilastoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eniten otteluita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| # | Nimi | Vuodet | Ottelut | Maalit | M / ottelu |
|---|---|---|---|---|---|
| 1 | Birgit Prinz | 1994–2011 | 214 | 128 | 0,60 |
| 2 | Kerstin Stegemann | 1995–2009 | 191 | 8 | 0,04 |
| 3 | Ariane Hingst | 1996–2011 | 174 | 10 | 0,06 |
| 4 | Anja Mittag | 2004–2017 | 158 | 50 | 0,32 |
| 5 | Bettina Wiegmann | 1989–2003 | 154 | 51 | 0,33 |
| 6 | Renate Lingor | 1995–2008 | 149 | 35 | 0,23 |
| 7 | Sandra Minnert | 1992–2007 | 147 | 16 | 0,11 |
| 8 | Nadine Angerer | 1996-2015 | 146 | 0 | 0 |
| 9 | Doris Fitschen | 1986–2001 | 144 | 16 | 0,11 |
| 10 | Annike Krahn | 2005–2016 | 137 | 5 | 0,04 |
Aktiiviset pelaajat lihavoitu. Tilastot päivitetty 19. syyskuuta 2019 asti.[1][2]
Eniten maaleja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| # | Nimi | Vuodet | Maalit | Ottelut | M / ottelu |
|---|---|---|---|---|---|
| 1 | Birgit Prinz | 1994–2010 | 128 | 214 | 0,60 |
| 2 | Heidi Mohr | 1986–1996 | 83 | 104 | 0,80 |
| 3 | Inka Grings | 1998–2011 | 64 | 94 | 0,68 |
| 4 | Célia Šašić | 2005–2015 | 63 | 111 | 0,57 |
| 5 | Alexandra Popp | 2010– | 51 | 103 | 0,50 |
| 5 | Bettina Wiegmann | 1990–2003 | 51 | 154 | 0,33 |
| 7 | Anja Mittag | 2004–2017 | 50 | 158 | 0,32 |
| 8 | Silvia Neid | 1982–1995 | 48 | 111 | 0,43 |
| 9 | Kerstin Garefrekes | 2002–2011 | 43 | 130 | 0,33 |
| 10 | Martina Müller | 2001–2012 | 37 | 101 | 0,37 |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Parhaat maalintekijät Saksan jalkapalloliitto. Viitattu 19.9.2019.
- ↑ a b Eniten otteluita Saksan jalkapalloliitto. Viitattu 19.9.2019.
- ↑ FIFA/Coca-Cola Women's World Ranking 12.6.2025. FIFA. Viitattu 27.6.2025. (englanniksi)
- ↑ Germany FIFA Women's World Cup France 2019. FIFA. Arkistoitu 8.6.2019. Viitattu 29.6.2019. (englanniksi)
- ↑ Women's World Cup 2023 (Australia and New Zealand) 20.8.2023. RSSSF. Viitattu 27.6.2025.
- ↑ Saatsi, Samu: Englanti juhlii vihdoin jalkapallon Euroopan mestaruutta! Asiantuntijat hämmästelevät, kuinka tuomaristo päästi Englannin pälkähästä 31.7.2022. Yle. Viitattu 31.7.2022.
- ↑ Naisten MM-kisat FIFA.com. Arkistoitu 30.4.2011. Viitattu 5.7.2015.
- ↑ Women's World Cup 20.8.2023. RSSSF. Viitattu 27.6.2025.
- ↑ Olympic Games - Women's Football Tournament 26.9.2024. RSSSF. Viitattu 27.6.2025.
- ↑ European Women's Championship RSSSF. Viitattu 11.7.2011.
