Urheiluvuosi 2003

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Urheiluvuodet
1993199419951996199719981999 •   
200020012002 2003 200420052006
   2007200820092010201120122013
Vuodet
2000200120022003200420052006

Urheiluvuosi 2003 käsittelee vuoden 2003 merkittäviä uutisia ja tapahtumia urheilussa.

Alppihiihto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amerikkalainen jalkapallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ampumahiihto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Autourheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baseball[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Golf[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkapallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Judo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkiekko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääpallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koripallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käsipallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentopallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nyrkkeily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paini[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Painonnosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Maailmanmestaruuskilpailut 13.–22.11. Vancouverissa, Kanadassa. Miehet kilpailivat kahdeksassa painoluokassa ja naiset seitsemässä. Kiina voitti seitsemän kultamitalia, joista viisi naisten sarjoissa. Miesten raskaan sarjan mestaruuden voitti Iranin Hossein Rezazadeh, ja naisten painavimman luokan paras oli Kiinan Ding Meiyuan.[22]

Pohjoismaiset hiihtolajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Maailmanmestaruuskilpailut 18.2.–1.3. Val di Fiemmessä, Italiassa. Kisaohjelmassa oli kuusi maastohiihtokilpailua sekä miehillä että naisilla, kolme mäkihyppykilpailua ja kolme yhdistetyn kilpailua. Ensimmäistä kertaa MM-ohjelmassa oli hiihdon yhdistelmäkilpailu, jonka puolivälissä vaihdettiin hiihtotyyliä ja varusteita varikolla. Norja oli kisojen paras maa viidellä kulta-, viidellä hopea- ja kuudella pronssimitalilla. Norjan maastohiihtäjistä Bente Skari voitti kaksi henkilökohtaista kultamitalia ja Thomas Alsgaard kaksi kultaa, joista toinen tuli viestistä. Viron Kristina Šmigun saavutti henkilökohtaisilta matkoilta yhden kullan, kaksi hopeaa ja yhden pronssin. Mäkihypyssä Puolan Adam Małysz voitti molemmat henkilökohtaiset kilpailut ja Suomi joukkuekilpailun. Yhdistetyssä Saksan Ronny Ackermann voitti yhden kullan ja kaksi hopeaa. Johnny Spillane voitti sprinttiyhdistetyn, ja se oli Yhdysvaltain kautta aikain ensimmäinen MM-kulta pohjoismaisissa hiihtolajeissa. Mitaleille ylsi kaikkiaan yksitoista maata.[23]
  • Keski-Euroopan mäkiviikko 29.12.2002–6.1.2003 Saksassa ja Itävallassa. Suomen Janne Ahonen voitti kokonaiskilpailun yhteispistein 999,9. Saksan Sven Hannawald hävisi hänelle 23,6 pistettä ja Puolan Adam Małysz oli kolmas. Osakilpailuvoittoihin ylsivät Ahosen ja Hannawaldin lisäksi Slovenian Primož Peterka ja Norjan Bjørn Einar Romøren.[24]

Pyöräily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tennis[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisurheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 24. Kopijyvä Kustannus Oy, 2003. ISBN 952-5092-92-5.
  • Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 25. Minerva Kustannus Oy, 2004. ISBN 952-5478-47-5.
  • Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 26. Minerva Kustannus Oy, 2005. ISBN 952-5591-08-5.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Siukonen 2003, s. 152, 155–157
  2. Siukonen 2004, s. 79, 170
  3. Siukonen 2004, s. 171–172
  4. Siukonen 2004, s. 172–173
  5. Siukonen 2004, s. 220–221
  6. Siukonen 2004, s. 142, 220
  7. Siukonen 2004, s. 179
  8. a b c d e f Siukonen 2004, s. 184
  9. a b Siukonen 2004, s. 193
  10. Siukonen 2004, s. 192–193
  11. Siukonen 2004, s. 135, 197
  12. Siukonen 2004, s. 97, 100, 199–200
  13. Siukonen 2004, s. 202
  14. Siukonen 2004, s. 200
  15. Siukonen 2004, s. 204
  16. a b c Siukonen 2004, s. 209
  17. Siukonen 2004, s. 71
  18. a b Siukonen 2004, s. 211
  19. a b Siukonen 2004, s. 213
  20. Siukonen 2004, s. 228
  21. a b Siukonen 2004, s. 230
  22. Siukonen 2004, s. 232
  23. Siukonen 2003, s. 159, 162, 169–172
  24. Siukonen 2003, s. 185
  25. Siukonen 2004, s. 101–102, 241
  26. Siukonen 2004, s. 101–102, 241
  27. Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 34, s. 23. Minerva Kustannus Oy, 2013. ISBN 978-952-492-735-2.
  28. Siukonen 2004, s. 241
  29. Siukonen 2004, s. 240
  30. Siukonen 2004, s. 239–240
  31. Siukonen 2004, 63–64, 257
  32. Siukonen 2004, 106, 257
  33. Siukonen 2004, 113, 257
  34. Siukonen 2004, s. 257–258
  35. Siukonen 2004, 129
  36. Siukonen 2004, 49, 130, 142
  37. Siukonen 2005, 131
  38. Siukonen 2004, 49
  39. Siukonen 2004, 49, 53