Urheiluvuosi 2009

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Urheiluvuodet
1999200020012002200320042005 •   
200620072008 2009 201020112012
   2013201420152016201720182019
Vuodet
2006200720082009201020112012

Urheiluvuosi 2009 käsittelee vuoden 2009 merkittäviä uutisia ja tapahtumia urheilussa.

Alppihiihto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amerikkalainen jalkapallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ampumahiihto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Autourheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baseball[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Golf[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkapallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkiekko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koripallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käsipallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentopallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moottoripyöräily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pikaluistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoismaiset hiihtolajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Maailmanmestaruuskilpailut 18.2.–1.3. Liberecissä Tšekissä. Kisojen ohjelmaan kuului 20 lajia, joista maastohiihdossa 12, mäkihypyssä neljä ja yhdistetyssä neljä. Kisojen menestynein maa oli viisi kultamitalia voittanut Norja, ja seuraavina mitalitaulukossa olivat Yhdysvallat neljällä ja Suomi kolmella kultamitalilla. Mitaleille pääsi kaikkiaan 15 maata. Miesten hiihdossa norjalaisista Petter Northug voitti kolme kultamitalia (yksi viestissä) ja Ola Vigen Hattestad kaksi (sprintissä ja parisprintissä). Naisten puolella Suomen Aino-Kaisa Saarinen voitti kolme kultaa ja hänen kanssaan parisprintissä ja viestissä kilpaillut Virpi Kuitunen kaksi, kuten myös Puolan Justyna Kowalczyk, jonka molemmat kultamitalit tulivat henkilökohtaisilta matkoilta. Yhdistetyssä Yhdysvaltain Todd Lodwick voitti kaksi henkilökohtaista kultamitalia. Mäkihypyssä Itävallan Wolfgang Loitzl voitti kaksi kultamitalia, joista toisen joukkuekilpailussa. Naisten mäkihyppy kuului ensimmäistä kertaa virallisesti MM-ohjelmaan ja mestaruuden voitti yhdysvaltalainen Lindsey Van.[29]
  • Keski-Euroopan mäkiviikko 29.12.2008–6.1.2009. Itävallan Wolfgang Loitzl voitti kokonaiskilpailun yli 30 pisteen erolla Sveitsin Simon Ammanniin.[30]
  • Tour de Ski 27.12.2008–4.1.2009. Sveitsin Dario Cologna voitti miesten ja Suomen Virpi Kuitunen naisten kokonaiskilpailun.[31]

Pyöräily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suunnistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taitoluistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tennis[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uinti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pitkän radan maailmanmestaruuskilpailut 17.7.–2.8. Roomassa, Italiassa. Menestyneimmät maat olivat Kiina ja Yhdysvallat, joista ensin mainittu hallitsi uimahyppyjä seitsemällä ja jälkimmäinen ratauinteja kymmenellä kultamitalillaan. Yhdysvaltalaisuimari Michael Phelps voitti viisi kultamitalia ja sijoittui kerran hopealle. Kisoissa tehtiin 43 maailmanennätystä.[47]
  • Lyhyen radan Euroopan-mestaruuskilpailut 10.–13.12. Istanbulissa, Turkissa. Alankomaat voitti kymmenen kultamitalia, joista yhdeksän naisten matkoilta. Alankomaalaiset Inge Dekker ja Hinkelien Schreuder voittivat kumpikin viisi kultamitalia, joista 50 metrin perhosuinnin voiton he jakoivat keskenään uituaan saman ajan. Kaksi heidän kultamitaleistaan tuli viesteistä. Miesten puolella venäläinen selkäuimari Stanislav Donets voitti neljä kultamitalia, joista 100 metrin voiton samalla ajalla maanmiehensä Arkadi Vjattšaninin kanssa ja yhden voiton viestissä.[48]

Yleisurheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Siukonen 2010, s. 166
  2. Siukonen 2010, s. 168
  3. Siukonen 2010, s. 169
  4. Siukonen 2010, s. 70, 169
  5. Siukonen 2010, s. 139, 224
  6. Siukonen 2010, s. 223
  7. Siukonen 2010, s. 143, 175
  8. a b Siukonen 2010, s. 181
  9. Siukonen 2010, s. 182
  10. Siukonen 2010, s. 113–114, 182
  11. Siukonen 2010, s. 125–126, 191
  12. a b Siukonen 2010, s. 192
  13. Siukonen 2010, s. 74–75, 202
  14. Siukonen 2010, s. 81, 199–200
  15. Siukonen 2010, s. 91, 93, 200
  16. Siukonen 2010, s. 93, 211
  17. Siukonen 2010, s. 130, 211
  18. Siukonen 2010, s. 92, 211
  19. Siukonen 2010, s. 47, 213–214
  20. Siukonen 2010, s. 159, 214
  21. Siukonen 2010, s. 128, 215
  22. Siukonen 2010, s. 135, 215
  23. a b Siukonen 2010, s. 226
  24. a b c Siukonen 2010, s. 225
  25. Siukonen 2010, s. 41, 236
  26. Siukonen 2010, s. 49, 236
  27. Siukonen 2010, s. 236
  28. Siukonen 2010, s. 39, 236
  29. Siukonen 2010, s. 52–54, 183–184
  30. Siukonen 2010, s. 38, 185
  31. Siukonen 2010, s. 37, 185
  32. Siukonen 2010, s. 87, 243
  33. Pellizotti banned for two years by the Court of Arbitration for Sport Cycling News. 8.3.2011. Viitattu 30.1.2020. (englanniksi)
  34. Siukonen 2010, s. 104, 243
  35. Callow, James: Lance Armstrong is stripped of his seven Tour de France titles The Guardian. 24.8.2012. Viitattu 30.1.2020. (englanniksi)
  36. Siukonen 2010, s. 130, 243
  37. Siukonen 2010, s. 254
  38. Siukonen 2010, s. 76, 255
  39. Siukonen 2010, s. 92, 255
  40. Siukonen 2010, s. 69, 259
  41. Siukonen 2010, s. 42, 259
  42. Siukonen 2010, s. 72, 260
  43. a b c Siukonen 2010, s. 262
  44. Siukonen 2010, s. 98, 262
  45. Siukonen 2010, s. 144, 262
  46. Siukonen 2010, s. 153, 262
  47. Siukonen 2010, s. 107–108, 265–267
  48. Siukonen 2010, s. 267
  49. Siukonen 2010, s. 120, 279–282
  50. Siukonen 2010, s. 70, 282–283
  51. Siukonen 2010, s. 136, 283
  52. Siukonen 2010, s. 64, 284

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä urheiluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.