Moottoripyörätrial

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Moottoripyörätrial on moottoripyörällä maastoon merkityllä ajoreitillä suoritettavaa taitoajoa. Tällä ajoreitillä on erikseen merkittyjä tarkkailujaksoja, joissa jokaisella jaksolla oleva jaksotuomari arvostelee kilpailijoiden taitavuutta virhepistein. Voittajaksi selviytyy se, jolla on vähiten virhepisteitä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trial, taitoajo, on moottoripyöräilyn vanhin urheilulaji. Trialia harrastettiin kilpailumielessä ensi kerran Iso-Britanniassa jo 1890-luvun loppupuolella.

Suomeen trial on kuitenkin saapunut SML:n ohjelmassa olevista moottoripyöräilyistä viimeisimpänä. Ensisijaisesti Eddie Salvesenin innoittamana HMK järjesti 1953 "pärinäpoikien" trialin. Kysymyksessä oli silloin lähinnä uutta etsivä kokeilu eikä vielä sääntöjen sitoma oikeaoppinen trial. Sääntöjen mukaisen trialin suomalainen syntymävuosi oli varsinaisesti 1955 ja johtava uranuurtaja oli Martti J. Viro.

Suomalaiset trialin maailmanmestarit: Yrjö Vesterinen (1976–1978) ja Tommi Ahvala (1992).

Suomen-mestaruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fabian Werner ja hänen Beta Rev 3 2000 -trialpyöränsä.

Kilpailutoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpailun kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpailu alkaa varikolta, jolla olevalta lähtölavalta jokainen kilpailija lähtee erikseen, esimerkiksi minuutin välein, merkitylle reitille. Jokainen kilpailija saa oman virhepistekortin, johon jokaisen jakson jaksotuomari merkitsee jaksolta saadut virhepisteet.

Reitti on merkitty maastoon merkein (esimerkiksi nuolin ja nauhoin), jotta kilpailijat voivat edetä sitä. Reitin varrella on tarkkailujaksoja, jotka on merkitty nauhalla esimerkiksi kallioiseen maastoon, jonka jyrkkiä nousuja ja pudotuksia käytetään jakson ajoreittinä. Myös kivikot ja maarinteet ovat trialissa käytettyjä jaksopaikkoja. Kilpailijat tutustuvat jalan jokaiseen jaksoon ja suunnittelevat tarkoin ajosuorituksensa ennen ajoa. Ajosuorituksen jälkeen jaksotuomari merkitsee virhepisteiden määrän kilpailijan virhepistekorttiin, minkä jälkeen kilpailijat jatkavat reittiä pitkin seuraavalle jaksolle.

Kilpailussa on annettu suurin sallittu suoritusaika jaksolla (1.30 min) ja suurin sallittu kokonaisajoaika, jonka aikana kaikki jaksot on ajettava. Yleensä reitillä on 10–15 jaksoa, ja reitti kierretään kaksi tai kolme kertaa riippuen jaksojen määrästä. Kokonaisajoaika on 4–6 tuntia.

Trial-kilpailun kuljettajien lopullinen järjestys muodostuu kunkin kilpailijan yhteenlasketun virhepistemäärän mukaan. Kuljettaja, jolla on vähiten virhepisteitä, on voittaja. Virhepisteitä saa jaksolla mm. tukijalan käytöstä. Kilpailijat pyrkivät jokaisella jaksolla virheettömään ajoon (0 virhepistettä), jolloin tukikosketuksia ei ole tarvinnut ottaa.

Harrastaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajin aloituskynnys on matala, sillä aloittaa voi jopa polkupyörällä. Lisäksi lapsille on olemassa matalatehoisia trial-mopoja. Nuorimmat lajin harrastajat ovat kuusivuotiaita. [1]

Trial-moottoripyörä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trial-moottoripyörät ovat jo 1960 -luvulta lähtien olleet vartavasten trialiin valmistettuja moottoripyöriä. Moottorin kokona käytetään 125-350 -kuutioisia ja tyypiltään joko 2- tai 4-tahtisia joissa tehoalue pyritään saamaan alhaisilla kierrosluvuilla. Trial-moottoripyörien valmistajat toimittavat yleensä moottoripyörät tieliikennekelpoisina ja useissa maissa kilpailuiden jaksojen väliset siirtymät ajetaankin yleisillä teillä jolloin kilpailijoiden moottoripyörät ovat oltava ko maan tieliikenne lakien mukaisia. Suomessa trial-kilpailut on ajettu v 2000 lähtien suljetuilla alueilla jolloin moottoripyörien rekisteröintiä ei vaadita.

Trial-moottoripyörä poikkeaa muista moottoripyöristä mm:

  • erityisen pehmeistä renkaista joissa pidetään matalaa ilmanpainetta jotta saavutettaisiin mahdollisimman hyvä pito eri alustoilla.
  • polttoainetankin koko on n 3 litraa jolla saadaan kokonaispainoa vähemmäksi.
  • istuimen puuttuminen. Seisovan ajoasennon vuoksi istuimen tarpeellisuus on vähäinen.
  • moottorin tukeva pohjapanssari joka antaa suojaa moottoria kun ajetaan mm kivikoissa.

Sivuvaunumoottoripyörä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sivuvaunullinen trial-moottoripyörä kilpailutilanteessa.

Trialia ajetaan myös sivuvaunullisilla trialmoottoripyörillä, joilla säännöt ovat miltei samat kuin ns. normaalitrialissa sillä lisäyksellä, että täydet 5 virhepistettä voidaan antaa, mikäli sivuvaunussa oleva henkilö koskettaa jollain kehon osalla maata.

Sivuvaunu-trialia ajetaan pääasiassa Englannissa, jossa ajetaan kansallisesta mestaruudesta kymmenessä osakilpailussa. Suomessa sivuvaunu-trialia ajettiin 1980–1990-luvulla.

Luokat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henkilökohtaiset luokat:

Luokka Ikäraja
TR1 Suomen mestaruus 16 v. ->
TR2 Suomen Cup 12 v. ->
TR3J Suomen Cup 12-18 v. *
TR3 Suomen Cup 12 v. ->
TR4 Suomen Cup 12 v. ->
TR5 Suomen Cup 12 v. ->
40+ Suomen Cup 40 v. ->
C-luokat Suomen Cup (C-Super) 8-16 v. *
Jokamies-luokat Suomen Cup 10 v. ->

*) C-ja TR3J-luokan moottoreiden tilavuuden tulee olla alle 125 cc.


Trialmoottoripyörien valmistajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisimmät trial-merkit ovat Gas Gas, Sherco, Beta, Scorpa ja Montesa, Ossa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Rikama, Essi: Jussi Renko, 46, ajaa trialia jokamiesluokassa: "Jumalaisen kropan salaisuus". Suur-Jyväskylän lehti, 23.8.2008, s. 10. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 22.8.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä urheiluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.