Shea Weber

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Shea Weber
Sheaweber.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 14. elokuuta 1985 (ikä 28)
Sicamous, Brittiläinen Kolumbia
Kansalaisuus Kanada
Pelipaikka puolustaja
Maila oikea
Pituus 193 cm
Paino 106 kg
Lempinimi Webs
Seura
Seura Nashville Predators
Sarja NHL
Pelinumero 6
Pelaajaura
Pääsarjaura 2005–
Aik. seurat Kelowna Rockets (WHL)
Milwaukee Admirals (AHL)
NHL-varaus 49. varaus, 2003
Nashville Predators
Mitalit
Weber vuoden 2010 talviolympialaisissa Vancouverissa.
Weber vuoden 2010 talviolympialaisissa Vancouverissa.
Maa: Kanada
Miesten jääkiekko
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Vancouver 2010 jääkiekko
Kultaa Kultaa Sotši 2014 jääkiekko
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Venäjä 2007 jääkiekko
Hopeaa Hopeaa Sveitsi 2009 jääkiekko

Shea Michael Weber (s. 14. elokuuta 1985 Sicamous, Brittiläinen Kolumbia, Kanada) on kanadalainen jääkiekkoilija sekä olympia- ja arvokisamitalisti. Hän edustaa Pohjois-Amerikan NHL-liigassa pelaavaa Nashville Predatorsia ja on joukkueensa kapteeni. Weber on pelipaikaltaan puolustaja.

Nashville varasi Weberin NHL:ään vuoden 2003 varaustilaisuudessa toisella kierroksella varausnumerolla 49, ja Weber on edustanut uransa aikana NHL:ssä ainoastaan juuri Nashvillea.

Weber on edustanut Kanadan jääkiekkomaajoukkuetta kaksi kertaa MM-kilpailuissa ja kerran olympialaisissa, ja hän on saavuttanut aikuisten tasolla olympia- ja MM-kultaa sekä yhden MM-hopean. Lisäksi hän on saavuttanut nuorten MM-kultaa nuorten MM-kilpailuissa vuonna 2005.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Weber syntyi 14. elokuuta 1985 Sicamousissa, Brittiläisessä Kolumbiassa Kanadassa. Hänen äitinsä Tracy oli kampaaja ja isä James sahatyöntekijä[1][2]. Hän aloitti juniorijääkiekkoilun kuusivuotiaana[3], pelaten usein myös hyökkääjänä ennen kuin hänen pelipaikkansa vakiintui puolustukseen. Puolustajaksi Weber ryhtyi isänsä neuvosta, sillä tämä uskoi että hänen poikansa kehittyisi paremmaksi laukojaksi puolustajana[4].

Nashville Predators[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Weber solmi kolmen vuoden mittaisen ja 1,425 miljoonan dollarin arvoisen tulokassopimuksen Nashville Predatorsin kanssa[5]. Hänet sijoitettiin kauden alussa odotetusti Nashvillen AHL-liigassa pelanneeseen farmiseura Milwaukee Admiralsiin. Hän pelasi uransa ensimmäisen NHL-ottelun puolitoista vuotta myöhemmin 6. tammikuuta 2006 Detroit Red Wingsiä vastaan. Ottelussa hän laukoi kolme kertaa maalia kohden reilun 11-minuuttisen jääaikansa kuluessa[6][7]. Weberin ensimmäinen osuma NHL:ssä syntyi vasta kolme kuukautta myöhemmin St. Louis Bluesin verkkoon[8]. Tulokaskaudellaan 2005-06 Weber pelasi yhteensä 28 runkosarjaottelua Predatorsissa tehoin 2+8=10, mutta kausi kului pääasiassa AHL:ssä, jossa Weber eteni joukkueineen aina Calder Cupin finaaleihin asti jääden toiseksi Hershey Bearsin voittaessa mestaruuden[9].

Toisella NHL-kaudellaan 2006-07 Weber vakiinnutti paikkansa Predatorsissa, ja hänestä tuli joukkueensa tärkeimpiä puolustajia. Hän sijoittui joukkueensa sisäisessä pistepörssissä kahdeksanneksi tehoin 17+23[10]. Weber oli toistamiseen mukana NHL:n pudotuspeleissä, mutta Nashville hävisi edellisvuoden tapaisesti San Jose Sharksille ensimmäisellä kierroksella[11].

Kookkaana pelaajana Weber on myös oiva tappelija ja joukkueensa pelaajien puolustaja. Kuvassa Weber nujakoi Detroit Red Wingsin Andreas Liljan kanssa, joka joutui tappelun seurauksena lähes vuodeksi sivuun, kun Weberin oikea suora osui häntä päähän aiheuttaen aivotärähdyksen.

Weberin kolmas NHL-kausi 2007-08 oli loukkaantumisten riivaama, ja puolustaja loukkaantui jo kauden avausottelussa Colorado Avalanchea vastaan kahden ja puolen minuutin pelin jälkeen[12]. Hänen vammansa diagnosoitiin sijoiltaan luiskahtaneeksi polvilumpioksi, ja suomalaispuolustaja Ville Koistinen nostettiin paikkaamaan Weberiä Predatorsin kokoonpanoon[13]. Kuuden viikon sairausloman jälkeen kaukaloihin palannut Weber loukkaantui kuitenkin jälleen pian satuttaen jalkansa[14]. Rikkonaisen kauden pelannut Weber teki runkosarjan 54 ottelussa vain 20 tehopistettä, mutta oli silti ehdokkaana James Norris Memorial Trophyn saajaksi[15].

Kesäkuussa 2008 Weber solmi kolmen vuoden mittaisen ja 13,5 miljoonan dollarin arvoisen sopimuksen Predatorsin kanssa vapaana agenttina[16]. Kauden aikana Weber nousi koko NHL:n puolustajien eliittiin johtaessaan puolustajien tilastoja ja ollen ennakkosuosikki James Norris Memorial Trophyn voittajaksi. Lisäksi hänet nimettiin NHL:n tähdistöotteluun ensimmäistä kertaa urallaan[17]. Kausi oli myös pisteiden valossa Weberille uran paras, kun hän kokosi 81 runkosarjaottelussa tehopisteet 23+30=53. Hän asetti 23 osumallaan Nashvillelle uuden seuraennätyksen puolustajien yhden kauden maaliennätyksestä[18], ja sijoittui neljänneksi ollessaan ehdolla James Norris Memorial Trophyyn[19].

Uransa viidennellä NHL-kaudella 2009-10 Weber sai joukkueessaan vastuuta enemmän johtajapersoonana ja omien pelaajiensa suojelijana[20]. Hänen pistetahtinsa hiipui hieman edellisestä kaudesta, ja kauden päättyessä Weber oli koonnut 78 ottelussa tehopisteet 16+27=43. Hän oli kolmatta kertaa putkeen ehdolla James Norris Memorial Trophyyn sekä ensimmäistä kertaa Hart Memorial Trophyyn, mutta jäi jälleen ilman palkintoa[21]. Kovasta laukauksestaan tunnettu Weber kuitenkin koki myös kaudella epäonnisen tapahtuman, sillä hänen laukauksensa osui joukkuetoveri Patric Hörnqvistin käteen murtaen tämän ranteen[22]. Kaudelle 2010-11 Weber nimettiin joukkueensa kapteeniksi kun hän korvasi New Jersey Devilsiin kaupatun Jason Arnottin, ja hänestä tuli Predatorsin seurahistorian viides kapteeni[23]. Hänestä tuli samalla Nashvillen seurahistorian nuorin kapteeni sekä ainoa pelaaja, jonka Predators on varannut ja joka on myöhemmin toiminut joukkueen kapteenina[24].

Heinäkuussa 2011 hän solmi Predatorsin kanssa vuoden mittaisen pelisopimuksen[25]. Kauden alkupuolella Weber taklasi Vancouver Canucksin hyökkääjä Jannik Hansenia selästä, ja joutui pulittamaan törkytaklauksestaan liigalle 2,500 dollarin sakot seuraavana päivänä[26]. Weber valittiin kaudella jälleen NHL:n tähdistöotteluun. Ottelun laukomiskilpailussa Weberin lyöntilaukauksen nopeudeksi mitattiin 170,6 km/h, mikä tekee siitä yhden NHL:n historian kovimmista[27]. Ainoastaan Boston Bruinsin Zdeno Chara, joka laukoi kisassa NHL:n uudeksi ennätykseksi lukemat 175,1 km/h, laukoo NHL:n aktiivipelaajista Weberiä nopeammin[28]. Venäjän jääkiekkoliiga KHL:ssä Traktor Tšeljabinskin puolustaja Aleksandr Rjazantsev pitää kuitenkin hallussaan maailman nopeimman laukojan titteliä, sillä KHL:n tähdistöottelun kilpailussa hänen laukauksensa nopeudeksi mitattiin huikeat 183,67 km/h, ja vuonna 2011 Ak Bars Kazanin Dennis Kuljash ampui silloiseksi ennätykseksi 177,58 km/h[29]. NHL-piireissä väitteisiin Charaa ja Weberiä 10 kilometrin tuntivauhtia kovempaa laukovasta pelaajasta on kuitenkin suhtauduttu epäluuloisesti, sillä KHL:ssä ei lauota yhtä kaukaa kuin NHL:ssä[30]. Runkosarjassa Weber merkkautti 78 ottelussa tehopisteet 19+30=49, ja pudotuspelien 10 ottelussa hänen saldonsa oli 2+1=3. Pudotuspelien ensimmäisessä ottelusarjassa Detroit Red Wingsiä vastaan Detroitin hyökkääjä Henrik Zetterberg taklasi Weberiä, jonka jälkeen Weber hermostuessaan löi Zetterbergin pään kaukalon laitapleksiin ottelun viimeisillä sekunneilla[31]. Zetterbergin kypärä vaurioitui, mutta hyökkääjä selvisi lyönnistä vammoitta. NHL:n kurinpito langetti Weberille niin ikään 2,500 dollarin sakot toistamiseen[32].

Heinäkuussa 2012 Philadelphia Flyers tarjosi Weberille 14 vuoden mittaista ja 110 miljoonan dollarin arvoista sopimusta.[33] Nashville sai viikon aikaa tehdä joko samanarvoisen tai mahdollisesti paremman sopimustarjouksen pitääkseen Weberin[34], ja lopulta seura tiedotti heinäkuun loppupuolella Weberin solmineen samanarvoisen ja -mittaisen sopimuksen, minkä johdosta hän jäisi Predatorsiin.[35] Weberin kyseinen sopimus jäi myös historiaan yhtenä kaikkien aikojen rahakkaimpana ja pisimpänä sopimuksena, sillä hänen solmimansa sopimuksen edelle meni ainoastaan Washington Capitalsin hyökkääjä Aleksandr Ovetškinin vuonna 2008 solmima 13 vuoden mittainen ja 124 miljoonan dollarin arvoinen pelaajasopimus.[36]

Maajoukkueura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Weber on edustanut Kanadan jääkiekkomaajoukkuetta useissa arvoturnauksissa. Hän pelasi ensimmäistä kertaa Kanadan nuorten jääkiekkomaajoukkueen paidassa nuorten MM-kilpailuissa vuonna 2005[37][38], jossa hän pelasi pääasiassa Dion Phaneufin puolustajaparina. Kaksikko muodosti yhdessä koko MM-turnauksen tehokkaimman puolustajaparin, ja auttoi Kanadan saavuttamaan ensimmäisen nuorten MM-kultansa sitten vuoden 1997. Vaikka Weber ei ensimmäisessä maajoukkueturnauksessaan merkkauttanutkaan pisteitä, hän sijoittui kolmanneksi koko turnauksen plus-miinus -tilastossa lukemalla +10[39].

Aikuisten tasolla Weber teki debyyttinsä vuoden 2007 MM-kilpailuissa Venäjällä[40]. Saamansa pelikiellon vuoksi Weber joutui kuitenkin sivuuttamaan kolme ottelua[41], mutta kuudessa muussa pelaamassaan ottelussa hän merkkautti tehopisteet 1+1=2. Loppuotteluun palannut Weber oli mukana voittamassa MM-kultaa, kun Kanada kukisti Suomen loppuottelussa lukemin 4-2[42]. Weber palasi maajoukkuepaitaan vuoden 2009 MM-kilpailuihin toimien joukkueensa varakapteenina[43]. Turnauksessa Weber oli kehittynyt huimasti edellisestä visiitistään maajoukkueessa, sillä nyt puolustaja merkkautti yhdeksässä ottelussa tehopisteet 4+8=12 sijoittuen turnauksen pistepörssissä neljänneksi[44]. Weber palkittiin turnauksen parhaana puolustajana ja hänet valittiin kisojen tähdistökentälliseen, mutta Kanada taipui loppuottelussa Venäjälle lukemin 2-1[45].

Weber pelasi uransa ensimmäiset olympialaiset vuonna 2010, kun hänet kutsuttiin Kanadan joukkueeseen Vancouverin talviolympialaisiin[46][47]. Kisoissa Weberin Saksaa vastaan laukoma maali meni huimalla vauhdilla maaliverkon läpi, ja ottelun tuomarit hyväksyivät maalin vasta videotarkistuksen jälkeen[48]. Weber iski turnauksen seitsemässä ottelussaan kuusi tehopistettä sijoittuen puolustajien pistepörssissä toiselle sijalle[49]. Kanada voitti turnauksessa olympiakultaa kaataen Yhdysvallat loppuottelussa lukemin 3-2[50].

Saavutuksia ja palkintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maajoukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NHL[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM             Turnaus O M S Pist. RM
2001–02 Sicamous Eagles KIJHL 47 9 33 42 87
Kelowna Rockets WHL 5 0 0 0 0
2002–03 Kelowna Rockets WHL 70 2 16 18 167 19 1 4 5 26
2003–04 Kelowna Rockets WHL 60 12 20 32 126 17 3 14 17 16 Kakkostähdistö
2004–05 Kelowna Rockets WHL 55 12 29 41 95 18 9 8 17 25 Ykköstähdistö JMM 6 0 0 0 10
2005–06 Nashville Predators NHL 28 2 8 10 42 4 2 0 2 8
Milwaukee Admirals AHL 46 12 15 27 49 14 6 5 11 16
2006–07 Nashville Predators NHL 79 17 23 40 60 5 0 3 3 2 MM 6 1 1 2 31
2007–08 Nashville Predators NHL 54 6 14 20 49 6 1 3 4 6
2008–09 Nashville Predators NHL 81 23 30 53 80 Ykköstähdistö MM 9 4 8 12 6
2009–10 Nashville Predators NHL 78 16 27 43 36 6 2 1 3 4 OK 7 2 4 6 2
2010–11 Nashville Predators NHL 82 16 32 48 56 12 3 2 5 8 Ykköstähdistö
2011–12 Nashville Predators NHL 78 19 30 49 46 10 2 1 3 9 Ykköstähdistö
2012–13 Nashville Predators NHL 48 9 19 28 48 - - - - -
YHTEENSÄ 528 108 183 291 417 43 10 10 20 37 aikuisten arvokisat 22 7 13 20 39

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. [www.canada.com/topics/sports/hockey/canucksprovincestory.html?id=93c9f597-030d-423d-95f4-1be9b75e715c&k=56870 Predators Weber bred on fertile Sicamous ground] Canada.com. Viitattu 24.3.2012. (englanniksi)
  2. Nashville Predators captain Shea Weber says true to roots Hockey Canada. Viitattu 24.3.2012. (englanniksi)
  3. Nashville Predators captain Shea Weber says true to roots Hockey Canada. Viitattu 24.3.2012. (englanniksi)
  4. [www.canada.com/topics/sports/hockey/canucksprovincestory.html?id=93c9f597-030d-423d-95f4-1be9b75e715c&k=56870 Predators Weber bred on fertile Sicamous ground] Canada.com. Viitattu 24.3.2012. (englanniksi)
  5. NHL’s rich and famous The Globe Mail. Viitattu 24.3.2012. (englanniksi)
  6. Knee injury lande Preds’ Markov on injured reserve ESPN. Viitattu 24.3.2012. (englanniksi)
  7. Detroit Red Wings vs. Nashville Predators ESPN. Viitattu 24.3.2012. (englanniksi)
  8. Predators continue domination over Blues with shutout win ESPN. Viitattu 24.3.2012. (englanniksi)
  9. Winds of Changes could alter the Admirals’ course next season OnMilwaukee.com. Viitattu 24.3.2012. (englanniksi)
  10. Nashville Predators 2006-2007 Internet Hockey Database. Viitattu 24.3.2012. (englanniksi)
  11. Blackhawks oust Preds, set up rematch with Canucks USA Today. Viitattu 24.3.2012. (englanniksi)
  12. Nashville’s Weber out 3-6 weeks with dislocated knee cap ESPN. Viitattu 24.3.2012. (englanniksi)
  13. Nashville’s Weber out 3-6 weeks with dislocated knee cap ESPN. Viitattu 24.3.2012. (englanniksi)
  14. Preds light up Flames 3-0 Nashville City Paper. Viitattu 24.3.2012. (englanniksi)
  15. Full voting results for the 2008 NHL Awards The Hockey News. Viitattu 24.3.2012. (englanniksi)
  16. Predators sign Weber to three-year, $13.5 million deal TSN. Viitattu 24.3.2012. (englanniksi)
  17. As the ‘08-09 NHL season reaches its midway point, here’s a look at the highs and the lows and what’s to come Toronto Sun. Viitattu 24.3.2012. (englanniksi)
  18. Nashville Predators 2010-11 Media Guide Viitattu 24.3.2012. (englanniksi)
  19. How Mike Green lost the Norris and other revealing vote totals Yahoo! Sports. Viitattu 24.3.2012. (englanniksi)
  20. Shea Weber's fighting addiction may require intervention Yahoo! Sports. Viitattu 24.3.2012. (englanniksi)
  21. 2010 NHL Awards: The voting tallies The Globe and Mail. Viitattu 24.3.2012. (englanniksi)
  22. Allen, Kevin: Shea Weber - Smashvillen kenraali. Pro Hockey, 2012, nro 3, s. 16-21. Egmont Kustannus.
  23. Weber named new Nashville captain NHL.com. Viitattu 24.3.2012. (englanniksi)
  24. Weber becomes youngest player to captain Predators Nashville City Paper. Viitattu 24.3.2012. (englanniksi)
  25. Potential RFA Weber in contract talks with Predators TSN. Viitattu 25.3.2012. (englanniksi)
  26. Preds' Weber fined $2,500 for hit from behind on Hansen TSN. Viitattu 24.6.2012. (englanniksi)
  27. Allen, Kevin: Shea Weber - Smashvillen kenraali. Pro Hockey, 2012, nro 3, s. 16-21. Egmont Kustannus.
  28. Allen, Kevin: Shea Weber - Smashvillen kenraali. Pro Hockey, 2012, nro 3, s. 16-21. Egmont Kustannus.
  29. Allen, Kevin: Shea Weber - Smashvillen kenraali. Pro Hockey, 2012, nro 3, s. 16-21. Egmont Kustannus.
  30. Allen, Kevin: Shea Weber - Smashvillen kenraali. Pro Hockey, 2012, nro 3, s. 16-21. Egmont Kustannus.
  31. Shea Weber slams Henrik Zetterberg’s head into glass in Game 1; Shanaban ahead? (VIDEO) Yahoo! Sports. Viitattu 24.6.2012. (englanniksi)
  32. Shea Weber fined for hit; Henrik Zetterberg OK USA Today. Viitattu 24.6.2012. (englanniksi)
  33. Flyers ei saa haluamaansa – Nashvilleltä löytyi 110 miljoonaa MTV3. Viitattu 25.7.2012.
  34. NHL-pakille megasopimus? Iltalehti. Viitattu 25.7.2012.
  35. Nashville pitää kultakimpaleestaan kiinni 110 miljoonan jättidiilillä Iltalehti. Viitattu 25.7.2012.
  36. NHL:ssä historian toiseksi suurin sopimus – katso rahakkaimmat MTV3. Viitattu 25.7.2012.
  37. Canada's roster trimmed to 22 players for World Juniors Hockey Canada. Viitattu 24.3.2012. (englanniksi)
  38. Canada's Roster Hockey Canada. Viitattu 24.3.2012. (englanniksi)
  39. Plus-Minus Leaders International Ice Hockey Federadion. Viitattu 24.3.2012. (englanniksi)
  40. Team Canada adds NHLers Hamhuis, Weber CBC Sports. Viitattu 24.3.2012. (englanniksi)
  41. Canada avoid Swiss shock to reach last four Reuters.com. Viitattu 24.3.2012. (englanniksi)
  42. Doan smiling as Canada wins world hockey title CTV. Viitattu 24.3.2012. (englanniksi)
  43. Stamkos, Doughty, Schenn bring youth to Canada at the worlds Hockey Canada. Viitattu 24.3.2012. (englanniksi)
  44. Scoring Leaders International Ice Hockey Federation. Viitattu 24.3.2012. (englanniksi)
  45. [www.iihf.com/channels/iihf-world-championship-oc09/home/news/news-singleview-world-championship-2009/article/kovalchuk-named-mvp.html Kovalchuk named MVP] International Ice Hockey Federation. Viitattu 24.3.2012. (englanniksi)
  46. Mix of players invited to Hockey Canada Olympic camp The Star. Viitattu 24.3.2012. (englanniksi)
  47. 2010 Canadian Olympic hockey team ESPN. Viitattu 24.3.2012. (englanniksi)
  48. Canada crushes Germany in 8-2 Olympic men's hockey win The Vancouver Sun. Viitattu 24.3.2012. (englanniksi)
  49. Defenseman Scoring Leaders International Ice Hockey Federation. Viitattu 24.3.2012. (englanniksi)
  50. Canada outlastas United States for hockey gold Vancouver Now. Viitattu 24.3.2012. (englanniksi)