Ero sivun ”Maalaiskunta” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
lp
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
'''Maalaiskunta''' ([[lyhenne]] ''mlk'') oli yksi Suomen neljästä{{Lähde|25. marraskuuta 2010}} ennen vuotta 1977 olleesta kuntamuodosta. Se oli kuntamuodoista selvästi yleisin. Näistä kunnista ne, joilla on historiallisista syistä ollut sama nimi kuin viereisellä kaupungilla tai kauppalalla, ovat käyttäneet termiä maalaiskunta myös nimessään. Maalaiskuntia olivat ennen vuotta [[1977]] kaikki kunnat paitsi kaupungit ja kauppalat, mutta maalaiskunniksi on sanottu erityisesti maalaiskunta-sanaa nimessään käyttäviä kuntia.
'''Maalaiskunta''' ([[lyhenne]] ''mlk'') oli yksi Suomen kolmesta (neljästä, jos vanha kaupunki ja uusi kaupunki lasketaan eri kuntamuodoiksi) ennen vuotta 1977 olleesta kuntamuodosta. Se oli kuntamuodoista selvästi yleisin. Näistä kunnista ne, joilla on historiallisista syistä ollut sama nimi kuin viereisellä kaupungilla tai kauppalalla, ovat käyttäneet termiä maalaiskunta myös nimessään. Maalaiskuntia olivat ennen vuotta [[1977]] kaikki kunnat paitsi kaupungit ja kauppalat, mutta maalaiskunniksi on sanottu erityisesti maalaiskunta-sanaa nimessään käyttäviä kuntia.


==Maalaiskunta kunnallishallinnollisena käsitteenä==
==Maalaiskunta kunnallishallinnollisena käsitteenä==

Versio 8. maaliskuuta 2011 kello 22.15

Maalaiskunta (lyhenne mlk) oli yksi Suomen kolmesta (neljästä, jos vanha kaupunki ja uusi kaupunki lasketaan eri kuntamuodoiksi) ennen vuotta 1977 olleesta kuntamuodosta. Se oli kuntamuodoista selvästi yleisin. Näistä kunnista ne, joilla on historiallisista syistä ollut sama nimi kuin viereisellä kaupungilla tai kauppalalla, ovat käyttäneet termiä maalaiskunta myös nimessään. Maalaiskuntia olivat ennen vuotta 1977 kaikki kunnat paitsi kaupungit ja kauppalat, mutta maalaiskunniksi on sanottu erityisesti maalaiskunta-sanaa nimessään käyttäviä kuntia.

Maalaiskunta kunnallishallinnollisena käsitteenä

Maalaiskunnan käsite syntyi vuoden 1865 kunnallishallinnon uudistuksessa, jossa maaseudun paikallishallinto irrotettiin seurakunnista. Vuoden 1977 kunnallislaki poisti kuntien juridisen jaon kaupunkeihin, kauppaloihin ja maalaiskuntiin, joten termiä maalaiskunta ei enää esiinny laissa.

Maalaiskunta-sana kuntien nimissä

Ne maalaiskunnat, joilla on ollut sama nimi kuin viereisellä kaupungilla tai kauppalalla, ovat käyttäneet nimessään sanaa maalaiskunta, esimerkiksi Helsingin maalaiskunta tai Mikkelin maalaiskunta. Siihen on historialliset syyt. Vaikka maalaiskunta hallinnollisena käsitteenä poistui kuntauudistuksen myötä, sana maalaiskunta jäi niiden kuntien nimeen, joissa se oli tarpeen selvyyden vuoksi.

Vanha kaupunkilaki määräsi, ettei kaupunkiin saanut kuulua maaseutumaisia alueita, koska kaupunkia ja maaseutua koskivat erilaiset lait. Jos jonkin pitäjän alueelle perustettiin kaupunki tai aiemmin pitäjään kuulunut asutuskeskus sai kaupunkioikeudet, se piti erottaa hallinnollisesti emäpitäjästään. Kaupunki sai tavallisesti sen pitäjän nimen, jonka alueelle se perustettiin. Erotukseksi perustetusta kaupungista tällaisten pitäjien nimi piti muuttaa. Uusi nimi muodostui tavallisesti kaupungin nimen genetiivistä ja sanasta pitäjä. Vuonna 1865 Suomeen perustettiin kunnallishallinto, tosin uudistus ei toteutunut heti kokonaan, mutta vähitellen pitäjistä tuli maalaiskuntia. Niiden entisten pitäjien nimiksi, joiden alueelle oli perustettu samanniminen kaupunki, tuli kaupungin nimen genetiivi ja sana maalaiskunta. Esimerkiksi Helsinki-nimisen pitäjän alueelle perustettiin 1550 samanniminen kaupunki, ja pitäjän uudeksi nimeksi tuli Helsingin pitäjä. Kun tämä pitäjä muuttui maalaiskunnaksi 1860-luvulla, ryhdyttiin siitä käyttämään nimeä Helsingin maalaiskunta. Myöhemmin muista maalaiskunnista erotettiin samannimisiä kauppaloita, ja niiden uusiksi nimiksi tuli heti kauppalan nimen genetiivimuoto ja sana maalaiskunta. Esimerkiksi Rovaniemi-nimisestä maalaiskunnasta, joka oli maalaiskunta, erotettiin vuonna 1929 samanniminen kauppala ja Rovaniemi-nimisen maalaiskunnan nimeksi tuli Rovaniemen maalaiskunta (Rovaniemen kauppala muutettiin kaupungiksi vuonna 1960).

Erikoista osassa maalaiskunta-nimisissä kunnissa on ollut, että niiden kunnanvirasto ei ole sijainnut omassa kunnassa, vaan samannimisessä naapurikaupungissa. Monet niistä myös ympäröivät keskellä olevaa kaupunkia joka puolelta eli olivat reikäleipäkuntia.

Suomessa on ollut kaikkiaan yli kolmekymmentä maalaiskunta-nimeä kantavaa kuntaa. Useimmat niistä on liitetty kaimakaupunkiinsa tai -kauppalaansa. Viimeinen nimessään maalaiskunta-sanaa käyttänyt kunta, Jyväskylän maalaiskunta, liittyi osaksi Jyväskylän kaupunkia vuoden 2009 alussa. Koiviston maalaiskunta, Käkisalmen maalaiskunta, Sortavalan maalaiskunta ja Viipurin maalaiskunta menetettiin Neuvostoliitolle vuonna 1940 ja lopullisesti 1944. Osa näistä kunnista on kuitenkin edelleen olemassa mutta nimensä vaihtaneina: Helsingin maalaiskunnan nimi on muutettu Vantaaksi, Kemin maalaiskunnan nimi Keminmaaksi ja Pietarsaaren maalaiskunnan nimi Pedersören kunnaksi.

Luettelo kaupunkien ja kauppaloiden maalaiskunnista

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Maalaiskunta&oldid=9890786”