Ero sivun ”Telia Company” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Thijs!bot (keskustelu | muokkaukset)
166 217 muokkausta
Rivi 36: Rivi 36:
[[Kuva:Map FreeMove.png|thumb|Vaaleansininen väri kuvaa TeliaSoneran levinneisyyttä Euroopassa.]]
[[Kuva:Map FreeMove.png|thumb|Vaaleansininen väri kuvaa TeliaSoneran levinneisyyttä Euroopassa.]]


== TeliaSonera Finland ==
== TeliaHomoSonera Finland ==
[[Kuva:Soneran logo.svg|thumb|Soneran logo]]
[[Kuva:Soneran logo.svg|thumb|Soneran logo]]
''TeliaSonera Finland Oyj'' on TeliaSonera-konsernin Suomen maayhtiö. Yhtiön historia ulottuu vuoteen 1917 asti, jolloin perustettiin valtion Lennätinlaitos, [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] hallinnoima Lennätinlaitos oli toiminut Suomessa jo vuodesta 1855. Vuonna 1927 lennätinlaitos yhdistettiin Postiin. Vuonna 1981 Posti- ja lennätinlaitoksen nimi muuttui Posti- ja telelaitokseksi. Vuonna 1990 tuolloinen [[Posti- ja telelaitos]] muutettiin [[Valtion liikelaitos|valtion liikelaitokseksi]], jonka taloudenpito irrotettiin valtion ja tulo- ja menoarviosta.
''TeliaSonera Finland Oyj'' on TeliaSonera-konsernin Suomen maayhtiö. Yhtiön historia ulottuu vuoteen 1917 asti, jolloin perustettiin valtion Lennätinlaitos, [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] hallinnoima Lennätinlaitos oli toiminut Suomessa jo vuodesta 1855. Vuonna 1927 lennätinlaitos yhdistettiin Postiin. Vuonna 1981 Posti- ja lennätinlaitoksen nimi muuttui Posti- ja telelaitokseksi. Vuonna 1990 tuolloinen [[Posti- ja telelaitos]] muutettiin [[Valtion liikelaitos|valtion liikelaitokseksi]], jonka taloudenpito irrotettiin valtion ja tulo- ja menoarviosta.

Versio 27. elokuuta 2008 kello 11.23

TeliaSonera AB
Yritysmuoto Aktiebolag (julkinen)
Osake OMXH: TLS1V
OMX: TLSN
ISIN SE0000667925
Perustettu 2003
Toimitusjohtaja Lars Nyberg
Avainhenkilöt Tom von Weymarn, hallituksen puheenjohtaja
Kotipaikka Tukholma, Ruotsi
Toimiala Telekommunikaatio
Liikevaihto Nousua 10 073 milj. € (2006)[1]
Liikevoitto Nousua 2 819 milj. € (2007)[1]
Nettotulos Nousua 2 221 milj. € (2007)[1]
Henkilöstö 27 716 (2007)[1]
Kotisivu www.teliasonera.fi

TeliaSonera AB on pohjoismainen teleoperaattori, joka on muodostunut alun perin ruotsalaisen Telian ja suomalaisen Soneran fuusion tuloksena vuonna 2002. TeliaSonera tarjoaa sekä kiinteän verkon että mobiilin tietoliikennepalveluja yritys- ja kuluttaja-asiakkaille. Yhtiön kotipaikka on Tukholma ja pääosa osakekannasta on Ruotsin valtion omistuksessa. TeliaSoneran osakkeet noteerataan Helsingin ja Tukholman pörsseissä.

Molemmilla yhtiöillä on historia kansallisina puhelintoimintaa harjoittaneina monopoleina ennen yksityistämistä ja yhdistämistä. Vaikkakin yhtiöt on nyt yhdistetty, erilliset brändinimet Telia ja Sonera säilyvät toistaiseksi kummankin maan kansallisilla markkinoilla. TeliaSoneralla on nykyisin n. 27 000 työntekijää palveluksessaan ja maantieteellisesti yhtiö on keskittynyt toimimaan pääosin Pohjoismaiden alueella (lukuun ottamatta Islantia) sekä Baltiassa. Viimeaikaisina enemmistöosuushankinnoista mainittakoon Xfera Espanjassa, jonka 3G-operaattoritoiminta käynnistyi vuonna 2006 tuotemerkillä Yoigo.

Yhtiö omistaa Telian ja Soneran lisäksi mm. Netcom, Chess ja NextGenTel-operaattorit Norjassa, Telia Stofa, Telia Mobile, Telia Networks ja Debitel-operaattorit Tanskassa sekä Omnitel mobiilioperaattorin Liettuassa. Yhtiöllä on enemmistöosuudet EMT ja Elion operaattoreista Virossa, sekä enemmistöosuudet operaattoreista Moldovassa, Georgiassa, Kazakstanissa sekä Azerbaidžanissa Fintur-yhtiön kautta. Heinäkuussa 2007, Teliasonera osti 100% osuuden Coscom yhtiöstä, jonka puitteissa Teliasonera laajentui käsittämään myös Uzbekistanin, Tadzhikistanin. Samalla Teliasonera osti 12,25% osuuden Roshan yhtiöstä, joka on Afghanistanin suurin teleoperaattori.

Yhtiön vähemmistöosuuksiin luetaan tällä hetkellä Turkcell Turkissa, Megafon Venäjällä, ja Lattelekom Latviassa, joissa yritys on esittänyt kiinnostuksensa omistuksen kasvattamisesta.

Suomessa TeliaSonera käyttää Sonera-brändin lisäksi halpapalvelubrändiä Tele Finland. Vuoteen 2007 asti käytettiin lisäksi erillistä Auria-brändiä Turun seudulla.

TeliaSonera erotti toimitusjohtajansa Anders Igelin luottamuspulan vuoksi kesäkuussa 2007. Hän jätti yhtiön heinäkuun lopussa 2007, tällöin yhtiön johtoon nostettiin väliaikaisesti varatoimitusjohtaja Kim Ignatius. Uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin ruotsalainen Lars Nyberg, joka aloitti tehtävässään 3. syyskuuta 2007.

Vaaleansininen väri kuvaa TeliaSoneran levinneisyyttä Euroopassa.

TeliaHomoSonera Finland

Soneran logo

TeliaSonera Finland Oyj on TeliaSonera-konsernin Suomen maayhtiö. Yhtiön historia ulottuu vuoteen 1917 asti, jolloin perustettiin valtion Lennätinlaitos, Venäjän keisarikunnan hallinnoima Lennätinlaitos oli toiminut Suomessa jo vuodesta 1855. Vuonna 1927 lennätinlaitos yhdistettiin Postiin. Vuonna 1981 Posti- ja lennätinlaitoksen nimi muuttui Posti- ja telelaitokseksi. Vuonna 1990 tuolloinen Posti- ja telelaitos muutettiin valtion liikelaitokseksi, jonka taloudenpito irrotettiin valtion ja tulo- ja menoarviosta.

Posti- ja telelaitos hallinnoi Suomen kauko- ja ulkomaanpuhelujen välittämistä aina vuoteen 1992 saakka, jolloin valtioneuvosto alkoi myöntää muille telealan toimijoille toimilupia. Valtioneuvosto teki myös syyskuussa 1992 periaatepäätöksen PTL:n yhtiöittämisestä. Samana vuonna Posti- ja telelaitos avasi myös GSM-verkkonsa.

Posti- ja telelaitos yhtiöitettiin vuonna 1994 Suomen PT Oy:ksi, jolloin sen liiketoiminta jaettiin kahteen yhtiöön; Suomen Posti Oy:hyn ja Telecom Finland Oy:iin. Saman vuoden aikana kauko- ja ulkomaanpuheluliikenne avattiin kilpailulle Suomessa. Samaan aikaan yhtiöittämisen seurauksena yhtiön henkilöstöä vähennettiin rankalla kädellä noin 3 000 henkilöllä, jotta yhtiö saataisiin kilpailukykyiseksi.

Vuodesta 1994 vuoteen 1997 yhtiö toimi nimellä Telecom Finland Oy (Tele). Vuonna 1997 eduskunta hyväksyi Telecom Finland Oy:n osittaisen yksityistämisen ja tämän yhteydessä vuonna 1998 yhtiön nimi muutettiin muotoon Sonera. Heinäkuussa 1998 Postia ja Teleä hallinnoiva Suomen PT Oy lakkautettiin ja viimeinenkin kytkös Postilaitokseen hävisi, Soneraa hallinnoivaksi emoyhtiöksi muodostettiin Sonera-Yhtymä Oyj. Samaisen vuoden marraskuussa yhtiö listautui Helsingin pörssiin valtion myytyä yhtiön osakkeista 22,2 prosenttia 7 miljardilla markalla[2]. Ensimmäiseen osakemyyntiin liittyvien epäselvyyksien takia Soneran hallitus vapautti yhtiön toimitusjohtajan Pekka Vennamon tehtävistään.[3] Valtio vähensi kahdessa osassa seuraavina vuosina edelleen omistusta yhtiössä aina 52,8 prosenttiin asti[4]. Vuoden 1999 myynnin yhteydessä yhtiö listautui myös yhdysvaltalaiseen NASDAQ-teknologiapörssiin.

Kesällä 2000 Sonera pyrki laajentamaan liiketoimintaansa investoimalla Saksan kolmannen sukupolven matkapuhelinverkon (UMTS) toimilupaan yhdessä espanjalaisen Telefónican kanssa. Yhtiön perustivat toimintaa varten yhteisyritys Group 3G:n, joka markkinoi tuotettaan Saksan markkinoilla nimellä Quam. Pelkkään toimilupaan satsattiin jopa noin 3,5 miljardia euroa. Lokakuussa 2001 yhtiö ilmoitti osakeannista, jonka tarkoitus oli kerätä yhtiölle noin miljardi euroa, Suomen valtion osuus tästä oli 528 miljoonaa euroa[5]. Sonera vetäytyi Saksan liiketoiminnastaan 2002 ja kirjasi 3 863 miljoonan euron tappiot Group 3G:hen satsatusta toiminnasta. Rajusti lisääntyneet investointikulut velkaannuttivat yhtiön nopeasti, edessä oli kulujen karsiminen ja velkojen lyhentäminen.

Entiset pohjoismaiset valtion monopolit Telia ja Sonera ilmoittivat 26. maaliskuuta 2002 yhdistymisaikeistaan, 9. joulukuuta 2002 ilmoitettiin yhtiön saaneen tarvittavan määrän Soneran osakekannasta ja 1. tammikuuta 2003 TeliaSonera oli syntynyt. Sonera Oyj:n osakekannan omistus siirtyi kokonaisuudessaan TeliaSonera AB:lle 21. maaliskuuta 2003. Yhdistymisen tuloksena oli Pohjoismaiden ja Baltian suurin teleliikennealan yritys.

TeliaSonera Finlandin tytäryhtiöitä ovat mm. mobiiliverkko-operaattori Sonera Mobile Networks Oy ja kiinteän verkon verkko-operaattori Sonera Carrier Networks Oy.

Sittemmin 31.12.2006, TeliaSonera Finland näki päätepisteensä operatiivisena yksikkönä TeliaSoneran uuden organisaatiorakenteen myötä. Tätä nykyä yksikkö on olemassa vain laillisena osana konsernirakenteessa.


TeliaSonera Finlandin toimitusjohtajat

Nimi Ajalla
Pekka Vennamo (Sonera) 17.04.1998 – 04.01.1999
Aulis Salin (Sonera) 04.01.1999 – 01.01.2001
Kaj-Erik Relander (Sonera) 01.01.2001 – 01.08.2001
Harri Koponen (Sonera) 01.10.2001 – 31.12.2002
Anni Vepsäläinen (Sonera – TeliaSonera Finland) 14.05.2003 – 26.04.2005 (?)
Esa Korvenmaa VP (Sonera – TeliaSonera Finland) 27.04.2005 – 10.10.2005 (?)
Juho Lipsanen (TeliaSonera Finland) 11.10.2005 – 31.12.2006

TeliaSoneran yritysmyyntidivisioonan johtaja Juho Lipsanen jätti tehtävänsä heinäkuun lopussa 2008, oltuaan kolme vuotta yhtiön palveluksessa. Lipsanen aloitti vuonna 2005 TeliaSonera Finland Oyj:n toimitusjohtajana. Hänet nimitettiin vuoden 2007 alusta Integrated Enterprise Services liiketoiminta-alueen johtajaksi, ja hän toimi samalla Suomen maajohtajana.[6]

Auria

Sonera ilmoitti hankkivansa vuonna 2001 varsinaissuomalaisen Loimaan Seudun Puhelimen osake-enemmistön, joka oli samalla hankkinut määräysvallan Turun Puhelimessa.[7] Puhelinyhtiöt Lännen Puhelin, Salon Seudun Puhelin, Suomen 2G Oy ja DNA Finland valittivat Kilpailuviraston kauppaa puoltavasta päätöksestä Kilpailuneuvostoon, joka kielsi Soneraa hankkimasta määräävää asemaa yhtiössä.[8] Lopulta vuonna 2002 Korkein hallinto-oikeus kumosi Kilpailuneuvoston päätöksen.[9] Vuonna 2003 Aurian edeltäjästä Loimaan Seudun Puhelin Oy:stä tuli TeliaSonera Finlandin tytäryhtiö ja vuoden 2006 päätteeksi Auria Oy ja Auria Networks Oy sulautettiin emoyhtiöönsä.

Sonera SmartTrust

Soneran sisäisestä tuotekehityksestä syntynyt 1998, pääosin keksijä Harri Vatasen ideoima Sonera SmartTrust keskittyi tietoturvapalveluihin. Pian tämän jälkeen Sonera kuitenkin lohkoi kännykkä- palvelujaan tytäryhtiöihin ja yhtiöitti tietoturvapalveluja tarjoavan SmartTrust- ja kännykkäpalveluita tuottavan Zed-yksikön joulukuussa 1999.[10] SmartTrust ja mm. luottokorttiyhtiö MasterCard International aikovat kehittää yhdessä langattomia maksuratkaisuja matkapuhelimiin, [11] seurauksella, että Soneran pörssikurssi nousi rajusti. Kehittäminen oli kuitenkin kallista: vuonna 1999 Zediin ja SmartTrustiin investoitiin liki 420 miljoonaa markkaa. Toisaalta Merrill Lynch julkisti alkuvuodesta 2000 erittäin optimistisen arvion Sonerasta. Investointipankki arvioi muun muassa, että Soneran aloittelevien tytäryhtiöiden Zedin ja SmartTrustin sekä osakkuusyhtiö Turkcellin arvo olisi yhteensä 190 miljardia markkaa. [12] Suomen valtio myikin osan Soneraan 12 miljardilla markalla samaan aikaan.

SmartTrust laajensi WAP-ratkaisujaan keväällä 2000 samaan aikaan kun Sonera osti ruotsalaisen Across Holding Ab:n koko osakekannan. Ensimmäinen SmartTrustin asiakas oli Leonia Pankki, jonka tarjoamat pankkipalvelut tulivat käyttöön marraskuussa 1999. Tehtiin Across Wireless –yrityskauppa ja SmartTrust työllisti kolmisensataa tuotekehitteijää[13] Kesällä 2000 ostettiin ruotsalainen iD2-technologies tietoturvayhtiö, ajatuksena saada tietotaitoa mm. älykorttiteknologiasta. Osakkeenomistajat eivät kuitenkaan luottaneet Soneraan ja Soneran pörssikurssi laski. Yhtiön silloinen toimitusjohtaja Kaj-Erik Relanderille vaihtoi ”salamyhkäisesti” SmartTrustin toimitusjohtajan syksyllä 2000, ja Harri Vatanen siirtyi vastaamaan Soneran Enabling Technologies –yksiköstä. SmartTrustin vt. toimitusjohtajaksi nimitettiin yhtiön kakkosmies, ruotsalainen Björn Gustavsson.[14] Yritysjohdon saamat optiot olivat näyttävästi esillä julkisuudessa. Björn Gustavsson teki itsemurhan tammikuussa 2001 ja johtajaksi nousi toimitusjohtajan sijainen Antti Vasara. Soneran ulkomaan matkaviestintähankkeista aiemmin vastannut johtaja Pirjo Kekäläinen-Torvinen erosi yhtiön palveluksesta keväällä 2001, samoin kuin aiemmin olivat eronneet Mika Uusitalo ja Soneran matkaviestinnästä vastannut johtaja Matti Makkonen.

Alkoi saneeraus. Toimitusjohtajaksi noussut Antti Vasara alotti rajut säästötoimet, joiden seurauksena satoja SmartTrustin tuotekehittelijöitä jouduttiin irtisanomaan. Samaan aikaan keväällä 2001, kun Soneran ja keksijä Harri Vatasen välillä oli vakava patenttikiista, yhteistyö ja luottamus toimitusjohtaja myös Kaj-Erik Relanderin välillä alkoi rakoilla. Soneran johtoryhmään ja SmartTrustin hallitukseen nimettiin Niklas Sonkin, jonka vastuulle annettiin myös turvatekniikkaa kehittävä SmartTrust. Relander erosi yhtiön palveluksesta heinäkuussa 2001 ”henkilökohtaisiin syihin” vedoten[15], kun samaan aikaan puuhattiin kovaa vauhtia pohjoismaista telefuusiokuviota. Sonera laajensi saneerauksia ja irtisanoi noin tuhat työntekijäänsä. Esille julkisuuteen nousi erityisesti hallituksen puheenjohtaja Tapio Hintikka, kun emoyhtiö Soneralle etsittiin uutta toimitusjohtajaa. SmartTrustille etsittiin kuumeisesti ostajaa [16] Harri Vatanen oli keskittynyt 2001 SmartTrustista lähdön jälkeen My Origo -käyttöliittymäteknologiaan. Sonera myi enemmistöosuuden raskaasti tappiollisesta tytäryhtiöstään SmartTrustista kolmelle pääomasijoittajalle loppukesästä 2002. Pääomasijoittajat Carlyle Group, GE Equity ja Eqvitec Partners maksoivat vajaan 60 prosentin osuudestaan 35 miljoonaa euroa. SmartTrustissa työskenteli tuolloin 250 työntekijää, joista nelisenkymmentä Helsingissä.

Tele Finland

TeliaSonera Finland Oyj perusti Tele Finland Oy:n vastatakseen kysyntään edullisemmista GSM-puheluista. Yhtiö oli Soneran ns. "halpaoperaattori". Soneran edeltäjän perinteikästä nimeä, Teleä, kantava operaattori perustettiin 17. toukokuuta 2004. Tele Finland Oy oli aluksi TeliaSonera Finlandin tytäryhtiö, mutta se fuusioitiin emoyhtiöönsä 31.12.2005. Tele Finlandilla on edelleen oma asiakaspalvelu, oma hinnoittelu ja omat ehdot verrattuna Soneran liittymänhaltijoihin.

Tele Finlandin periaatteina ovat asiakkaiden tasavertainen kohtelu, liittymän hyvä kuuluvuus sekä kylkiäisten ja puheaikatarjousten puuttuminen. Näiden avulla Tele Finland kasvatti aiemmin asiakaskuntaansa matkapuhelinoperaattoreista nopeimmin ja vaihtuvuus pois Tele Finlandilta oli aiemmin operaattoreista kaikkein vähäisintä. Tele Finlandin myynti sekä markkinointi lopettiin väliaikaisesti 1. huhtikuuta 2006, mutta niiden internet-myynti aloitettiin toistaiseksi uudelleen keväällä 2007. Ennen väliaikaista myyntitaukoa avattujen "vanhojen" liittymien ehdot ovat yhdenmukaiset uusien liittymien ehtojen kanssa. Tele Finlandin mainonta sai kaksijakoisen vastaanoton, mutta mainokset kehittyivät myöhemmin. Tele Finlandin "logo" on Tele Finland -mies, joka muistuttaa Urho Kaleva Kekkosta.

TeliaSonera Sweden

Telian logo

Ennen fuusioitumistaan TeliaSoneraan Telia toimi Ruotsissa paikallisia puhelinverkkoja hallinnoivana yhtiönä. Kungliga Telegrafverket sai alkunsa vuonna 1853, kun Tukholman ja Uppsalan välille vedettiin ensimmäinen lennätinlinja. Jo 1920-luvulla valtion laitos hallinnoi monopoliasemassa Ruotsin puhelinverkkoa, toisin kuin Suomessa, jossa Posti- ja lennätinlaitos hallinnoi lähinnä kauko- ja ulkopuheluverkkoa ja maaseudun puhelinverkkoa; useiden paikallisten puhelinyhtiöiden vuoksi markkinat olivat pirstaleiset. Vuonna 1953 laitoksen nimi muutettiin muotoon Televerket (Telelaitos).

Vuonna 1993 Ruotsin valtio yksityisti Televerketin, uusi yhtiö sai nimekseen Telia AB. Kesällä 2000 Telia vietiin Tukholman pörssiin, kun Ruotsin valtio päätti myydä omistuksistaan 30 prosenttia.

Yrityksellä oli toimintaa myös Suomessa matkapuhelinliittymien tarjoajana. Telian ja Soneran fuusioituessa TeliaSoneraksi Telia joutui regulaattorin vaatimuksesta myymään Suomen toimintonsa. Toiminnot osti lopulta DNA Finland.

TeliaSonera Swedenin toimitusjohtajat

Nimi Ajalla
Lars Berg (Telia) 1993 – 1999
Jan-Åke Kark (Telia) 1999 – 2000
Marianne Nivert (Telia) 2000 – 2002
Anders Igel (Telia) 2002 – 9.12.2002
Marie Ehrling (TeliaSonera Sweden) 2003 - 18.9.2006
Anders Bruse (TeliaSonera Sweden) 18.9.2006 - 31.12.2006

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b c d HS.fi: TeliaSoneran tilinpäätöstiedot 13. helmikuuta 2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 13. helmikuuta 2007. suomi
  2. ↑ eQ Merkintäpiste - Sonera Oyj
  3. ↑ Valtion omistajapolitiikka ja Sonera, sivu 7
  4. ↑ http://www.teliasonera.se/article/0,2858,l-fi_h-14263,00.html TeliaSonera - yhtiön historia
  5. ↑ Digitodayn uutinen aiheesta
  6. ↑ Helsingin Sanomat. 12.5.2008. Juho Lipsanen lähtee TeliaSonerasta. [1] viitattu 12.5.2008.
  7. ↑ [2]
  8. ↑ [3]
  9. ↑ [4]
  10. ↑ Helsingin Sanomat 18.12.1999
  11. ↑ Helsingin Sanomat 1.2.2000
  12. ↑ Helsingin Sanomat 8.3.2000
  13. ↑ Helsingin Sanomat 27.4.2000
  14. ↑ Helsingin Sanomat 18.10.2000
  15. ↑ Helsingin Sanomat 12.6.2001
  16. ↑ Helsingin Sanomat 26.10.2001

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Telia_Company&oldid=5354164”