WAP
WAP (engl. Wireless Application Protocol) on käytöstä poistunut langattomien sovellusten protokolla, jonka avulla matkapuhelimella voidaan näyttää Internet-sivuja.
WAP-sivujen katselemiseksi matkapuhelinlaitteilla voidaan käyttää mitä tahansa soveltuvaa tiedonsiirtotapaa, kuten tekstiviestejä, GSM-datapuhelua tai GPRS:ää. Tiedonsiirtoprotokollana WAP:issa käytetään yleensä HTTP:tä.
WAP-dokumentit ja WML[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
WAP-dokumentit ovat yksinkertaista hypertekstiä. Muulla hypertekstillä koodattujen dokumenttien tapaan WAP-dokumentit voivat sisältää mm. linkkejä toisiin dokumentteihin sekä WBMP-muotoisia kuvia. WAP-dokumentit kirjoitetaan käyttäen tarkoitukseen suunniteltua XML-murretta WML:ää (Wireless Markup Language).
Yksi WML-dokumentti, eli korttipakka, voi sisältää useampia sivuja vastaavia kortteja. WML-dokumentteihin voi liittää erityisellä skriptikielellä kirjoitettuja lyhyitä ohjelmanpätkiä, joilla niihin voidaan lisätä monipuolista toiminnallisuutta.
WAP 2.0 -standardin sivunkuvauskieli on XHTML Mobile profile, jolla voidaan katsoa matkapuhelimella HTML-dokumentteja. Pöytä- ja sylikoneisiin tarkoitetuista selaimista Opera tukee WML-sivuja suoraan, mutta muissa selaimissa voi tarvita laajennoksia.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
WAP-teknologia oli yksi IT-kuplan kuumista teknologioista, josta odotettiin mullistusta erityisesti matkapuhelinmarkkinoille internetpalveluiden mobiilikäyttöön[1].
Vuonna 1999 julkaistu Nokia 7110 oli ensimmäinen puhelin, jossa oli WAP-selain, mutta WAP jäi kuitenkin vain hypetetyksi välivaiheeksi ennen kehittyneempiin mobiilisovelluksiin siirtymistä[2].
Esimerkiksi Nokian E- ja N-sarjan puhelimiin tuotu Nokia Series 60 -selain ei enää tukenut vuonna 2006 WAP-palveluita ollenkaan[3]. Suomessa teleoperaattorit Elisa ja Sonera (nyk. Telia) lakkauttivat wap-palvelunsa vuoteen 2012 mennessä. Palveluntarjoajat siirtyivät tarjoamaan palveluitaan muilla alustoilla.[4]
WAP on jäänyt nimenä historiaan mm. yritysten nimissä. Esimerkkeinä kotimaiset konkurssiin mennyt Wapit ja edelleen toimiva Wapice, joka luopui itse teknologiasta.
WAP-palveluita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa oli saatavilla mm. seuraavia WAP-palveluita:
- Finnkinon elokuvaliput [1]
- Postin seuranta [2]
- Meritan pankkipalvelu [3]
- Nordean sijoittajapalvelu [4]
- Alma Median uutiset (mm. Kauppalehti, Iltalehti, MTV3) [5]
- Sanoma WSOY:n uutiset (mm. Helsingin Sanomat, STT, Taloussanomat, Tietokone (lehti)) [6]
- Haluatko miljonääriksi -mobiilipeli [7]
- Veikkauksen kuponkipelit [8]
- Finnairin lentoaikataulut ja plus-palvelut [9]
- Tilastokeskuksen suhdannetietopalvelu [10]
- Ilmatieteen laitoksen sääpalvelu [11]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Teemu Hallamaa: Nokian huikea historia arkistovideoilla – hämmentäviä huteja ja mahdotonta menestystä yle.fi. 18.5.2016. Yleisradio. Viitattu 20.7.2021.
- ↑ Petteri Riikonen: Isosti rummutettu WAP on mobiilipalveluiden esi-isä yle.fi. 30.06.2016. Yleisradio. Viitattu 20.7.2021.
- ↑ Tero Lehto: Nokian S60-selain ei enää avaa wap-palveluita tivi.fi. 3.5.2006. TIVI. Viitattu 20.7.2021.
- ↑ Eeva Törmänen: Jo on aikakin: operaattorit ajavat wap-palveluja alas tekniikkatalous.fi. 31.10.2012. Tekniikka ja talous. Viitattu 22.9.2013.