Opera

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee selainohjelmistoa. Musiikkilajia käsittelee artikkeli ooppera. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Opera

Operan logo.

Kehittäjä Opera Software
Kehityshistoria
Vakaa versio 15.00 / 2. heinäkuuta 2013[1]
Tiedot
Ohjelmistotyyppi WWW-selain
Alusta Microsoft Windows
Linux
Mac OS X
Sun Solaris
FreeBSD
Symbian OS
J2ME
Windows Mobile
Wii
Nintendo DS
Lisenssi Yksityinen omistusoikeus
Verkkosivu www.opera.com

Opera on norjalaisen Opera Softwaren www-selain. Se toimii muun muassa Windows-, Mac OS X- ja Linux-käyttöjärjestelmissä. Operan versiot älypuhelimiin ja kämmentietokoneisiin ovat nimeltään Opera Mobile ja Opera Mini.

Operan työpöytäversio on ollut saatavilla ilmaiseksi vuodesta 2005 lähtien. Selain on käännetty useille kielille, ja esimerkiksi suomi löytyy valikoimasta.[2]

Operaa suunniteltaessa on pyritty nopeaan sivujen latautumiseen ja mahdollisimman vähäiseen muistin käyttöön. Ohjelmassa on tuki sähköpostille, Usenetin keskusteluryhmille, IRC-keskustelulle, BitTorrentille ja RSS-kanaville.

Opera on tunnettu tietoturvastaan. Siitä on löydetty vain muutamia tietoturva-aukkoja, jotka nekin on aina paikattu nopeasti.[3][4] Mark Wilton-Jonesin suorittamassa selainten nopeusvertailututkimuksessa Opera osoittautui nopeimmaksi.[5] Se on ensimmäinen Windows-selain, joka läpäisee acid2-testin ja toinen selain kaikista käyttöjärjestelmistä.[6] Acid2-testi mittaa sitä, miten hyvin selain noudattaa W3C:n antamia standardeja.

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Selainmoottori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Operan selainmoottori (layout engine, rendering engine) on laadittu yrityksen omana sisäisenä kehitystyönä. Sen nimi on Presto.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opera on suunniteltu toimimaan pienitehoisilla tietokoneilla. Myös näkö- ja liikuntarajoitteiset on pyritty ottamaan huomioon.

  • Melkein jokaisen selaimen toiminnon voi suorittaa pelkällä näppäimistöllä ja näppäimistöoikotiet voi muuttaa omaan makuunsa sopivaksi. Opera oli yksi ensimmäisistä selaimista joka tuki ns. hiirieleitä, joiden avulla hiirellä piirretyt kuviot valjastetaan komennoiksi, kuten "seuraava" tai "pysäytä".
  • Sivun zoomaaminen mahdollistaa tekstin, kuvien ja muun sisällön suurentamisen helpottamaan näkörajoitteisten internetinkäyttöä. Lisäksi käyttäjien luomilla tyylitiedostoilla voidaan luoda suurikontrastisia, värillisiä fontteja samaan tarkoitukseen.
  • Äänikomennoilla selainta voidaan käyttää ilman hiirtä tai näppäimistöä. Se voi myös lukea ääneen sivuja tai maalattua tekstiä.

Lataukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Operassa käyttäjä voi keskeyttää, jatkaa tai aloittaa uudelleen tiedostojen lataamisen. Selain myös pitää kirjaa ladatuista tiedostoista ja voi avata ne suoraan selaimessa. Siinä on mukana torrent-tiedostojen käsittelyvalmius, jonka avulla BitTorrent-latauksia voidaan käsitellä kuin tavallisia HTTP/FTP-latauksia.

Välilehdet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opera tukee välilehtiä, joiden avulla samassa ikkunassa voi olla useita sivuja auki samanaikaisesti. Välilehdet voi myös järjestää erillisiin ikkunoihin sen sisällä. Välilehtien ikkunoita voi suurentaa ja niiden paikkoja muuttaa vapaasti oman tahtonsa mukaan.

Speed Dial[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Speed Dial on käyttäjän itsensä määrittelemä kokoelma visuaalisia kirjanmerkkejä, jotka näkyvät automaattisesti aina kun uusi välilehti avataan. Speed Dial antaa nopean pääsyn suosikkisivustoille, mutta siihen voi määrittää myös lisäosia, jotka tuovat päivittyvän sisällön suoraan Speed Dial -näkymään. Speed Dial näyttää sivuista pienoiskuvat, joita voi halutessaan päivittää. Käyttäjä voi päättää minkä kokoisina Speed Dialin pienoiskuvat näytetään, lisätä ja vähentää niiden lukumäärää, poistaa niitä ja luoda lisää oman halunsa mukaan. Speed Dialissa olevaan sivustoon pääsee paitse klikkaamalla pienoiskuvaa, myös kirjoittamalla osoiteriville kuvan paikkaa vastaavan numeron ja painamalla enteriä.

Uutisvirrat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Operassa on sisäänrakennettu uutissyötteiden, RSS-virtojen lukuominaisuus. Esimerkiksi kaikki blogit ja miltei kaikki uutissivustot lähettävät uutisensa RSS-virtana uutistenlukijoihin, ja Operassa on ollut tuki tälle toiminnolle jo pitkään.

Ponnahdusikkunoiden esto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Operassa käyttäjä voi päättää, mitkä sivut voivat avata ponnahdusikkunoita. Selain estää kaikki ei-toivotut ponnahdusikkunat oletuksena. Estetyt ponnahdusikkunat voi tarvittaessa avata myöhemmin.

Salasanat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Operan Taikasauvaksi nimetty työkalu muistaa haluttaessa käyttäjän tunnukset ja salasanat. Kun käyttäjä ensimmäisen kerran kirjautuu palveluun, Taikasauva kysyy käyttäjältä haluaako tämä selaimen täyttävän kirjautumiskentät automaattisesti seuraavalla kerralla. Taikasauva osaa täyttää automaattisesti myös nimi- ja osoitekentät.

Istunnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Operassa on mahdollista tallentaa kokoelma avoimia sivuja istuntona. Istunnon voi myöhemmin avata uudestaan uudessa Operassa. Tässä selaimessa voi myös asettaa kotisivuiksi sivut, jotka olivat auki viimeksi kun selain suljettiin. Tallennettu istunto säilyttää kaikki sivukohtaiset asetukset, kuten missä kohtaa sivua käyttäjä oli. Istunnot voi myös lähettää toiselle tietokoneelle esimerkiksi sähköpostilla.

Jos selain kaatuu, se kysyy seuraavan käynnistyksen yhteydessä, haluaako käyttäjä jatkaa internetin selaamista samasta tilanteesta, mihin hän jäi ennen selaimen kaatumista.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Operan kehitys alkoi norjalaisen teleyhtiön Telenorin tutkimusprojektina vuonna 1992, mutta jo 1995 sitä varten muodostettiin itsenäinen yritys Opera Software ASA. Aivan ensimmäinen versio oli nimeltään MultiTorg Opera, mutta nimen alkuosasta luovuttiin hyvin pian. Vuonna 2001 ohjelma siirtyi shareware-jakelumallista mainosrahoitteiseksi. 2005 Operasta tuli työpöytäkäytössä täysin ilmainen.[7]

Versiohistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Operan phishing-suodatin varoittaa huijaussivustosta.

(Tärkeimmät julkaisut Windowsille ilman pienempiä päivityksiä tai betaversioita.)[7]

  • 2.1, 1996 ensimmäinen Internetissä levitetty versio, 1997 virallisesti julkaistu
  • 3.0, joulukuu 1997
  • 4.0, kesäkuu 2000
  • 5.0, toukokuu 2001
  • 6.0, marraskuu 2001
  • 7.0, tammikuu 2003
  • 8.0, huhtikuu 2005
  • 9.0, kesäkuu 2006
  • 9.26, maaliskuu 2008
  • 9.50, kesäkuu 2008
  • 10.0, syyskuu 2009
  • 11.0, joulukuu 2010
  • 12.0, kesäkuu 2012

Opera 9[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Operan yhdeksännessä versiossa oli paljon uudistuksia aiempaan versioon nähden. Pikavalinnat on muutettu vastaamaan Mozilla Firefoxin pikanäppäimiä ja sivujen taittotyyliä (muun muassa CTRL + N joka aikaisemmin avasi Operassa uuden välilehden/sivun, aukaisee nyt kokonaan uuden selainikkunan). Mukaan on tullut myös Mac OS X:ssäkin käytetyt pienoisohjelmat (engl. widgets), joiden avulla voidaan toteuttaa avustavia toimintoja aina tyylitellyistä kelloista värikarttoihin asti.[8] Lisäksi Operan mukana seuraa BitTorrent-sovellus, joten erillistä BitTorrent-ohjelmaa ei välttämättä tarvitse. Muita uudistuksia on muun muassa tuki suosikkihakukoneille, sivustokohtaiset asetukset, esikatselukuvat ja sisällönsuodatin.

Versiossa 9.1 selaimeen lisättiin phishing-suodatin, joka varoittaa käyttäjiä ns. phishing, eli huijaussivuista. Suodatin käyttää avoimia PhishTank ja GeoTrust tietokantoja huijaussivujen tunnistamiseen.

Windowsin selainohjelmista Opera 9 läpäisi ensimmäisenä niin sanotun Acid2 -testin, jonka tarkoituksena on verrata selainten kykyä esittää standardinmukaista verkkosivuja.[9] Acid2 on verkkosivu jolle on koottu sudenkuoppia joiden tarkoituksena on paljastaa ongelmat verkkosivun muodostuksessa käytettävien HTML- ja CSS-koodin tulkinnassa.[10] Uudemman Acid3-testin Opera läpäisi ensimmäisenä selaimena 28. maaliskuuta 2008 julkaistulla erityisellä WinGogi Desktop beta-versiolla.[11]

Opera 9.5:ssa oli uutena ominaisuutena muun muassa synkronisointi, jolla voi synkronisoida kirjanmerkit ja speed dial -valikon usean tietokoneen tai mobiililaitteen välillä. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että käyttäjä voi käyttää samoja kirjanmerkkejä miltä tahansa tietokoneelta, jossa on Opera-selain.[12]

Opera 15[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinäkuussa 2013 julkaistu Opera 15 perustui aikaisemmista versioista poiketen Googlen kehittämään Chromium-projektiin.[13] Versio sai joiltakin käyttäjiltä kritiikkiä monien aikaisemmissa versiossa saatavilla olleiden ominaisuuksien, kuten kirjanmerkkien ja käyttöliittymän mukauttamisen puuttumisesta.[14] Opera Software on kuitenkin luvannut julkaista puuttuvia ominaisuuksia tulevissa versioissa.[14]

Markkinaosuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marraskuussa 2006 Operan markkinaosuus selainmarkkinoilla oli noin 0,5–1,5 prosenttia.[15] Osuus saattaa olla hieman suurempi, koska useat Opera-selaimet esittäytyvät esimerkiksi Internet Explorerina. Vaikka selaimen käyttäjämäärä on tasaisesti kasvanut, se ei ole onnistunut murtamaan itseään läpi pöytätietokoneilla. Kämmentietokone- ja älypuhelinpuolella selain on menestynyt huomattavasti paremmin, ja selain tuleekin esimerkiksi joidenkin kännyköiden mukana.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Opera Changelogs Opera Software ASA. Viitattu 29.7.2013. (englanniksi)
  2. Opera's Language Files Opera. Viitattu 17.11.2006. (englanniksi)
  3. Opera 9.x - Vulnerability Report - Secunia Secunia. Viitattu 17.11.2006. (englanniksi)
  4. Opera 8.x - Vulnerability Report - Secunia Secunia. Viitattu 17.11.2006. (englanniksi)
  5. Mark Wilton-Jones: Browser speed comparisons Mark Wilton-Jones. Viitattu 17.11.2006. (englanniksi)
  6. Acid 2-testituloksia Mark "Tarquin" Wilton-Jones. (englanniksi)
  7. a b Opera Software - Milestones Opera. Viitattu 17.11.2006. (englanniksi)
  8. Opera Widgets Opera. Viitattu 17.11.2006. (englanniksi)
  9. Acid2 and Opera 9 Clarifications: Yes, Opera 9 Passes the Test The Web Standards Project. Viitattu 17.11.2006. (englanniksi)
  10. Acid2 Browser test The Web Standards Project. Viitattu 17.11.2006. (englanniksi)
  11. Public Acid3 build Opera. Viitattu 28.3.2008. (englanniksi)
  12. Opera Synchronization Explained Opera Desktop Team. Viitattu 5.3.2008. (englanniksi)
  13. Lawson, Bruce: A first peek at Opera 15 for Computers 28.6.2013. Opera Developer News -blogi. Viitattu 6.9.2013.
  14. a b Samson, Ted: Blink-based Opera 15 strikes a sour note with users 3.7.2013. InfoWorld. Viitattu 6.9.2013.
  15. Market share by Net Applications Net Applications. Viitattu 21.12.2006. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Opera.