Teuva

Teuvan kunta
vaakuna sijainti
Sijainti	62°29′10″N, 21°44′50″E
Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Suupohjan seutukunta
Perustamisvuosi	1868
Pinta-ala	555,44 km²
– maa	555,19 km²
– sisävesi	0,25 km²
Väkiluku	6 171 (31.1.2008)
– väestötiheys	11 as./km²
Kunnallisvero	19,25 % (2008)
Kunnanjohtaja	Veli Nummela
Aiheesta muualla
www.teuva.fi
Infobox OK

Teuva (ruots. Östermark) on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 6 157 ihmistä ja sen pinta-ala on 555,44 km², josta 0,25 % on vesistöjä. Peltoa on 10 574 ja metsää 33 610 hehtaaria. Väestötiheys on 11 asukasta/km².

Teuvan naapurikunnat ovat Jurva, Karijoki, Kauhajoki, Kristiinankaupunki, Kurikka ja Närpiö.

Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Teuva on vuonna 1868 perustettu kunta, joka kuuluu Suupohjan talousalueeseen. Suupohjaan kuuluvat Teuvan, Karijoen, Jurvan ja Isojoen kunnat sekä Kauhajoen kaupunki.

Asutus

Teuvan asutuksen uskotaan alkaneen jo esikeraamisaikaan, eli noin 7 000–4 200 eaa. Kivikaudelta peräisin olevia asuinpaikkoja on löydetty kampakeraamiselta ajalta, arviolta 4 200–2 000 eaa. Kivikauden asuinpaikkoja on tutkittu kaivausten avulla Petterinmäellä, Komsinkankaalla ja Pappilankankaalla. Pohjois-Euroopan vanhin tunnettu asuinpaikka Susiluola sijaitsee naapurikunnassa Karijoella.

Teuvan nykyinen asutus on saanut alkunsa arviolta 1560-luvulla, kun Teuvalle saapui uusia asukkaita eri paikoista. Teuva kuului Närpiön suurpitäjään.

Seurakunnat

Vuonna 1694 Teuvasta tuli Närpiöön kuuluva kappeliseurakunta ja vuonna 1795 itsenäinen seurakunta. Oman papin Teuvan seurakunta sai vuonna 1694. Närpiön kunnallishallinto ja seurakunta erotettiin Teuvasta vuonna 1868, jolloin syntyi Teuvan kunta. Samaisena vuonna syntyi myös tunnetuin teuvalainen, pääministeri Lauri Ingman.

Kylät

• Piikkilänkylä
• Horo
• Kauppila
• Kirkonkylä
• Komsi
• Korvenkylä
• Luovankylä (Parra)
• Nori
• Perälä
• Riippi
• Äystö

Koulutuspalvelut

Teuvalla on Pohjoismaiden suurin huonekalualan koulutus- ja kehittämiskeskus; Teuvan Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus TEAK Oy, joka on perustettu vuonna 1959.

Peruskoulun 1-6-luokan kouluja on yhteensä kahdeksan (Horon koulu, Kauppilan koulu, Komsin koulu, Norin koulu, Perälän koulu, Riipin koulu, Äystön koulu ja Syreenin koulu). Kunnassa on yksi erityiskoulu, Sepän ahjo, sekä noin 300 oppilaan Teuvan Yhteiskoulu 7-9-luokkalaisille, 150 oppilaan lukio sekä yli 1 000 oppilaan kansalaisopisto.

Vapaa-ajanpalvelut

Teuvalla sijaitsee vapaa-ajan- ja laskettelukeskus Parra Oy, joka sijaitsee Luovankylässä vajaat kymmenen kilometriä Teuvan keskustasta.

Kunnankirjastolla on noin 80 000 kappaleen kirjavalikoima, ja se kuuluu Krannit-kirjastoverkostoon. Kirjasto tarjoaa myös maksutta tietokoneita internetkäyttöön, laajan lehtivalikoiman sekä musiikki- ja videoalan kustanteita.

Paikkakunnalla on myös uimahalli, Teuvan Kulttuuritalo Orrela, Suomen ainoa pyörämuseo, maailman suurin keihäs sekä lukuisia vapaa-ajanpalveluita aina elokuvateatterista kesäteattereihin.

Jalkapalloseura Teuvan Pallo pelaa kaudella 2006 kolmosdivisioonassa.

Majoitus ja matkailu

Majoitusta Teuvalla tarjoaa Parran mökkivuokraus Rivakassa ja muutamat maatilamajoittajat.

Nuoriso- ja liikuntaseurat

Nuorisoseuroja Teuvalla on lähes jokaisella kylällä omansa. Liikuntaseuroja on muun muassa Teuvan Rivakka (jolla kaksi olympiamitalia), Teuvan Pallo, Teuvan Jousiampujat, Tanssiurheiluseura Tempo sekä Teuvan ampujat.

Toimintaa

Teuvalla toimii partiolippukunta Parran Haltiat. Tyttöjen ja poikien lippukunnat ovat yhdistyneet sekalippukunnaksi vuonna 1977.

Kuuluisia teuvalaisia

• Pääministeri/professori/arkkipiispa Lauri Ingman
• Pariisin maailmannäyttelyn voittaja Otto Syreeni
• Akateemikko Oiva Ketonen
• Professori Severi Savonen
• Åbo Akademin rehtori, professori Jorma Mattinen
• Olympiavoittaja Pauli Nevala
• Olympiamitalisti Jukka Rauhala
• Bändi Lauri Tähkä ja Elonkerjuu
• Taidemaalari Panu Hemminki
• Entinen kansanedustaja Aulis Ranta-Muotio

Aiheesta muualla

• Teuvan kunnan kotisivu