Ero sivun ”Syötteen kansallispuisto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
muutokset luokkiin |
kuntamallineet pois |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
'''Syötteen kansallispuisto''' on perustettu vuonna [[2000]] ja se sijaitsee [[Oulun lääni]]n ja [[Lapin lääni]]n alueella, [[Pudasjärvi|Pudasjärven]], [[Posio]]n ja [[Taivalkoski|Taivalkosken]] kuntien alueella. [[Pinta-ala]]ltaan [[kansallispuisto]] on 299 [[neliökilometri|km²]]. |
'''Syötteen kansallispuisto''' on perustettu vuonna [[2000]] ja se sijaitsee [[Oulun lääni]]n ja [[Lapin lääni]]n alueella, [[Pudasjärvi|Pudasjärven]], [[Posio]]n ja [[Taivalkoski|Taivalkosken]] kuntien alueella. [[Pinta-ala]]ltaan [[kansallispuisto]] on 299 [[neliökilometri|km²]]. |
||
Puisto muodostuu neljästä erillisestä alueesta: Syötteestä, Maaselästä, Latva-Korte-Kärppävaarasta ja Salmitunturista. Puisto on [[Pohjois-Pohjanmaa| |
Puisto muodostuu neljästä erillisestä alueesta: Syötteestä, Maaselästä, Latva-Korte-Kärppävaarasta ja Salmitunturista. Puisto on [[Pohjois-Pohjanmaa|pohjoispohjalaisen]] [[suo]]maaston ja [[koillismaa]]laisen vaaramaiseman raja-alueella. Puisto on saanut nimensä sen vieressä olevan Suomen eteläisimmän tunturin, [[Iso-Syöte|Ison-Syötteen]] mukaan. |
||
Maisemiltaan ja luontotyypeiltään kansallispuiston alue on moni-ilmeinen. Kansallispuistossa on vaaroja ja niiden rinteillä olevia soita, aapasoita, kirveenkäymättömiä kuusikkoja ja aarnimetsiä, puron varsien tiheitä kasvustoja. Kansallispuisto sijaitsee poronhoitoalueella, ja [[poronhoito]] ja siihen liittyvä talous näkyy sen luonnonmaisemassa kuten myös vanhan metsätalouden jäljet. Näistä kaikista on esittely Syötteen luontokeskuksessa. |
Maisemiltaan ja luontotyypeiltään kansallispuiston alue on moni-ilmeinen. Kansallispuistossa on vaaroja ja niiden rinteillä olevia soita, aapasoita, kirveenkäymättömiä kuusikkoja ja aarnimetsiä, puron varsien tiheitä kasvustoja. Kansallispuisto sijaitsee poronhoitoalueella, ja [[poronhoito]] ja siihen liittyvä talous näkyy sen luonnonmaisemassa kuten myös vanhan metsätalouden jäljet. Näistä kaikista on esittely Syötteen luontokeskuksessa. |
||
{{Suomen kansallispuistot}} |
{{Suomen kansallispuistot}} |
||
{{Pudasjärvi}} |
|||
{{Taivalkoski}} |
|||
{{Tynkä/Suojelualue}} |
{{Tynkä/Suojelualue}} |
||
Versio 5. marraskuuta 2007 kello 13.39
Syötteen kansallispuisto on perustettu vuonna 2000 ja se sijaitsee Oulun läänin ja Lapin läänin alueella, Pudasjärven, Posion ja Taivalkosken kuntien alueella. Pinta-alaltaan kansallispuisto on 299 km².
Puisto muodostuu neljästä erillisestä alueesta: Syötteestä, Maaselästä, Latva-Korte-Kärppävaarasta ja Salmitunturista. Puisto on pohjoispohjalaisen suomaaston ja koillismaalaisen vaaramaiseman raja-alueella. Puisto on saanut nimensä sen vieressä olevan Suomen eteläisimmän tunturin, Ison-Syötteen mukaan.
Maisemiltaan ja luontotyypeiltään kansallispuiston alue on moni-ilmeinen. Kansallispuistossa on vaaroja ja niiden rinteillä olevia soita, aapasoita, kirveenkäymättömiä kuusikkoja ja aarnimetsiä, puron varsien tiheitä kasvustoja. Kansallispuisto sijaitsee poronhoitoalueella, ja poronhoito ja siihen liittyvä talous näkyy sen luonnonmaisemassa kuten myös vanhan metsätalouden jäljet. Näistä kaikista on esittely Syötteen luontokeskuksessa.
