Ero sivun ”Helsingin satamarata” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Coen (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
40 122 muokkausta
Täydennyksiä, pari lisäystä, pitkiä osuuksia alaotsikoiksi
Coen (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
40 122 muokkausta
Historiikkia
Rivi 55: Rivi 55:
Katajanokalle johtanut haararata jatkui [[Ruoholahti|Ruoholahdesta]] [[Hietalahti (Helsinki)|Hietalahden]] kautta Telakkakadun keskellä [[Merisatama]]an. Ullanlinnasta rata jatkui [[Kaivopuisto]]ssa Puistokadun ja Laivasillankadun reunassa osittain kallioleikkauksena ja osittain myös [[Kaivopuiston rautatietunneli|tunnelissa]]. Lopulta rata kiersi Eteläsataman [[Kauppatori (Helsinki)|Kauppatorin]] kautta Katajanokan kärkeen saakka. Kokonaisuudessaan rata rautatieasemalta Katajanokalle oli seitsemän kilometrin pituinen. Radalla oli kaksi kääntösiltaa [[Kolera-allas|kolera-altaan]] ja [[Katajanokan kanava]]n kohdalla sekä yksi Hietalahdessa.
Katajanokalle johtanut haararata jatkui [[Ruoholahti|Ruoholahdesta]] [[Hietalahti (Helsinki)|Hietalahden]] kautta Telakkakadun keskellä [[Merisatama]]an. Ullanlinnasta rata jatkui [[Kaivopuisto]]ssa Puistokadun ja Laivasillankadun reunassa osittain kallioleikkauksena ja osittain myös [[Kaivopuiston rautatietunneli|tunnelissa]]. Lopulta rata kiersi Eteläsataman [[Kauppatori (Helsinki)|Kauppatorin]] kautta Katajanokan kärkeen saakka. Kokonaisuudessaan rata rautatieasemalta Katajanokalle oli seitsemän kilometrin pituinen. Radalla oli kaksi kääntösiltaa [[Kolera-allas|kolera-altaan]] ja [[Katajanokan kanava]]n kohdalla sekä yksi Hietalahdessa.


Satamaradalta erkani 1925 rakennettu sivuraide myös Ruoholahden kautta [[Salmisaari|Salmisaareen]]. Sitä käytettiin [[Alko]]n tehtaiden sekä [[Nokia (yritys)|Nokian]] [[Kaapelitehdas|Kaapelitehtaan]] tavarankuljetuksiin.
Satamaradalta erkani 1925 rakennettu sivuraide myös Ruoholahden kautta [[Salmisaari|Salmisaareen]]. Sitä käytettiin [[Alko]]n tehtaiden sekä [[Nokia (yritys)|Nokian]] [[Kaapelitehdas|Kaapelitehtaan]] tavarankuljetuksiin.

== Historia ==
== Historia ==
=== Reittivaihtoehdot ===
=== Reittivaihtoehdot ===
Rivi 62: Rivi 62:


=== Rakentaminen ja käyttöönotto ===
=== Rakentaminen ja käyttöönotto ===
Satamaradan rakennustyöt alkoivat [[Kamppi|Kampin]] ja [[Hietalahti|Hietalahden]] välisellä osuudella<ref name="Pohjanpalo"/> vuonna 1891. Radan alkupäässä sijaitseva Läntisen Viertotien eli nykyisen [[Mannerheimintien silta|Mannerheimintien ylikulkusilta]] oli valmistuessaan vuonna 1894 Suomen ensimmäinen [[betoni]]silta. Kyseessä on raudoittamaton betonisilta, joita rakennettiin ennen [[teräsbetoni]]rakentamisen yleistymistä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Aitta, Seppo (vast. toim.) | Nimeke = Siltojemme historia | Vuosi = 2004 | Sivu = 288| Julkaisija = Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry | Isbn = 951-758-446-6 | Viitattu = 7.5.2017}}</ref> Vastaavasti [[Kaivopuisto]]on louhitusta 74-metrisestä [[Kaivopuiston rautatietunneli|Kaivopuiston tunnelista]] tuli Suomen ensimmäinen rautatietunneli.<ref name="HS"/>
Satamaradan rakennustyöt alkoivat [[Kamppi|Kampin]] ja [[Hietalahti|Hietalahden]] välisellä osuudella<ref name="Pohjanpalo"/><ref name="Historiikkia">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000004631289.html | Nimeke = Satamarata mullisti Kampin laitamat | Tekijä = Järvenpää, Eeva | Julkaisu = Helsingin Sanomat (hs.fi) | Ajankohta = 8.2.2009 | Viitattu = 19.4.2021}}</ref> vuonna 1891. Radan alkupäässä sijaitseva Läntisen Viertotien eli nykyisen [[Mannerheimintien silta|Mannerheimintien ylikulkusilta]] oli valmistuessaan vuonna 1894 Suomen ensimmäinen [[betoni]]silta. Kyseessä on raudoittamaton betonisilta, joita rakennettiin ennen [[teräsbetoni]]rakentamisen yleistymistä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Aitta, Seppo (vast. toim.) | Nimeke = Siltojemme historia | Vuosi = 2004 | Sivu = 288| Julkaisija = Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry | Isbn = 951-758-446-6 | Viitattu = 7.5.2017}}</ref> Vastaavasti [[Kaivopuisto]]on louhitusta 74-metrisestä [[Kaivopuiston rautatietunneli|Kaivopuiston tunnelista]] tuli Suomen ensimmäinen rautatietunneli.<ref name="HS"/>


Ensimmäinen juna [[Eteläsatama]]an ajoi joulukuussa 1893, ja rata vihittiin käyttöön seuraavana keväänä 8. huhtikuuta 1894, jolloin se ulottui Vanhan kauppahallin kohdalle. Radan jatko-osuus Katajanokalle valmistui syyskuussa 1895. Uuden radan pituus oli 5,49 kilometriä ja siihen kuului 4,292 kilometriä sivuraiteita.
Ensimmäinen juna [[Eteläsatama]]an ajoi joulukuussa 1893, ja rata vihittiin käyttöön seuraavana keväänä 8. huhtikuuta 1894, jolloin se ulottui Vanhan kauppahallin kohdalle.<ref name="Historiikkia"/> Radan jatko-osuus Katajanokalle valmistui syyskuussa 1895. Uuden radan pituus oli 5,49 kilometriä ja siihen kuului 4,292 kilometriä sivuraiteita.


=== Radan käyttö ===
=== Radan käyttö ===
Vuonna 1945 tavarajunia kulki Katajanokalta vähintään kerran tunnissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000007876805.html | Nimeke = Idylli Eirassa on ollut saman suvun omistuksessa yli sata vuotta: ”Näky on kuin unelma” | Tekijä = Lehtonen, Jenna | Julkaisu = Helsingin Sanomat (hs.fi) | Ajankohta = 24.3.2021 | Selite = Vain tilaajille | Viitattu = 19.4.2021}}</ref> On kerrottu, että kun 1950-luvulla raskaan hiililastin tavarajunaa vedettiin Jätkäsaaresta Pasilaan kahden [[Vr3]]-veturin voimin, [[Eduskuntatalo]]n ikkunat saattoivat helistä ja Rautatiekatujen välinen ratakuilu täyttyä mustasta kivihiilensavusta.<ref> Resiina 4/96, artikkeli ”Kukkona laskumäessä”</ref> Vielä 1970-luvun puolivälin tienoilla saattoi nähdä sataman [[päivystäjäveturi]]n keskellä Kauppatoria menossa hakemaan tavaravaunuja Katajanokalta tai painamassa isoa vaunuletkaa Kauppatorin kääntösillan yli jompaankumpaan suuntaan.
Tavaraliikenne oli tiheää: vuonna 1945 tavarajunia kulki Katajanokalta vähintään kerran tunnissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000007876805.html | Nimeke = Idylli Eirassa on ollut saman suvun omistuksessa yli sata vuotta: ”Näky on kuin unelma” | Tekijä = Lehtonen, Jenna | Julkaisu = Helsingin Sanomat (hs.fi) | Ajankohta = 24.3.2021 | Selite = Vain tilaajille | Viitattu = 19.4.2021}}</ref>
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] aikana satamarataa käytettiin sotilaskuljetuksiin. Vaunut kuljettivat sotilaita, hevosia, tykkejä ja ammuksia.<ref name="Historiikkia"/>
On kerrottu, että kun 1950-luvulla raskaan hiililastin tavarajunaa vedettiin Jätkäsaaresta Pasilaan kahden [[Vr3]]-veturin voimin, [[Eduskuntatalo]]n ikkunat saattoivat helistä ja Rautatiekatujen välinen ratakuilu täyttyä mustasta kivihiilensavusta.<ref> Resiina 4/96, artikkeli ”Kukkona laskumäessä”</ref> Vielä 1970-luvun puolivälin tienoilla saattoi nähdä sataman [[päivystäjäveturi]]n keskellä Kauppatoria menossa hakemaan tavaravaunuja Katajanokalta tai painamassa isoa vaunuletkaa Kauppatorin kääntösillan yli jompaankumpaan suuntaan.


==Purkaminen ==
== Purkaminen ==
=== Katajanokka ja Eteläsatama ===
[[Tiedosto:Helsinki harbour rail dismantling in 2009.jpg|thumb|Kiskojen purkua Ruoholahdessa Jätkäsaarenlaiturin ja Länsilinkin kohdalla huhtikuussa 2009.]]
[[Tiedosto:Helsinki harbour rail dismantling in 2009.jpg|thumb|Kiskojen purkua Ruoholahdessa Jätkäsaarenlaiturin ja Länsilinkin kohdalla huhtikuussa 2009.]]
Eteläsataman jäätyä yksinomaan matkustajaliikenteen käyttöön sieltä purettiin satamanosturit ja raiteisto vuonna 1972. Kun [[GTS Finnjet|Finnjetiä]] rakennettiin, julkisuudessa esitettiin suunnitelmia satamaradan ottamisesta matkustajaliikenteenkin käyttöön{{lähde|2.4.2021}} samaan tapaan kuin [[Turun sataman rautatieasema|Turussa]], jossa matkustajajunat liikennöivät satamaan. Tällaisia suunnitelmia ei kuitenkaan toteutettu, vaan Katajanokalta raiteistoa alettiin jo 1977 purkaa Finnjetin terminaalin tieltä.
Eteläsataman jäätyä yksinomaan matkustajaliikenteen käyttöön sieltä purettiin satamanosturit ja raiteisto vuonna 1972. Kun [[GTS Finnjet|Finnjetiä]] rakennettiin, julkisuudessa esitettiin suunnitelmia satamaradan ottamisesta matkustajaliikenteenkin käyttöön{{lähde|2.4.2021}} samaan tapaan kuin [[Turun sataman rautatieasema|Turussa]], jossa matkustajajunat liikennöivät satamaan. Tällaisia suunnitelmia ei kuitenkaan toteutettu, vaan Katajanokalta raiteistoa alettiin jo 1977 purkaa Finnjetin terminaalin tieltä.


Kannattamattomaksi käynyt<ref name="Pohjanpalo"/> tavaraliikenne Katajanokalle päättyi 1. toukokuuta 1980. Tämän jälkeen vain yksi [[Dm9]]-tilausajojuna kävi Kauppatorilla. Satamarata suljettiin päätepuskurilla ja seis-levyllä Merisataman itäpään kohdalta, vaikka Eteläsatamaan johtaneet kiskot pysyivätkin vielä useita vuosia käyttämättöminä paikoillaan. Katajanokan rata purettiin vuoteen 1985 mennessä, ja vuonna 1989 myös Katajanokan kanavan ylittävä kääntösilta korvattiin kevyen liikenteen sillalla. Samoihin aikoihin purettiin myös Kaivopuiston reunassa ollut rataosa. [[Kaivopuiston rautatietunneli|Kaivopuiston tunnelin]] eteläisempi sisäänkäynti peitettiin, mutta Laivasillankadun viereinen leikkaus on edelleen olemassa sisäänkäyntinä tunneliin, jota käytetään varastona.<ref name="Pohjanpalo"/>
Kannattamattomaksi käynyt<ref name="Pohjanpalo"/> tavaraliikenne Katajanokalle päättyi 1. toukokuuta 1980. Tämän jälkeen vain yksi [[Dm9]]-tilausajojuna kävi Kauppatorilla. Satamarata suljettiin päätepuskurilla ja seis-levyllä Merisataman itäpään kohdalta, vaikka Eteläsatamaan johtaneet kiskot pysyivätkin vielä useita vuosia käyttämättöminä paikoillaan. Katajanokan rata purettiin vuoteen 1985 mennessä, ja vuonna 1989 myös Katajanokan kanavan ylittävä kääntösilta korvattiin kevyen liikenteen sillalla. Samoihin aikoihin purettiin myös Kaivopuiston reunassa ollut rataosa. [[Kaivopuiston rautatietunneli|Kaivopuiston tunnelin]] eteläisempi sisäänkäynti peitettiin, mutta Eteläsatamasta tunnelille vievä kallioleikkaus on edelleen olemassa sisäänkäyntinä tunneliin, jota liikennöinnin päättymisen jälkeen on käytetty varastona.<ref name="Pohjanpalo"/>


=== Ruoholahti ja Ullanlinna ===
Salmisaareen johtanut sivuraide purettiin vuosina 1990–1993. Myös [[Jätkäsaari|Jätkäsaaren]] itäreunan satamaraiteet purettiin 1990-luvun aikana. [[Ruoholahti|Ruoholahdesta]] Merisataman ratapihaan ulottunut rataosa ja sieltä silloisen [[Aker Yards]]in [[Hietalahden telakka|telakalle]] johtanut sivuraide olivat käytössä vuoteen 2005 saakka, vaikka käyttö oli harvinaista. Tämä osa radasta purettiin heinäkuussa 2008.
[[Salmisaari|Salmisaareen]] johtanut sivuraide purettiin vuosina 1990–1993. Myös [[Jätkäsaari|Jätkäsaaren]] itäreunan satamaraiteet purettiin 1990-luvun aikana. [[Ruoholahti|Ruoholahdesta]] Merisataman ratapihaan ulottunut rataosa ja sieltä silloisen [[Aker Yards]]in [[Hietalahden telakka|telakalle]] johtanut sivuraide olivat käytössä vuoteen 2005 saakka, vaikka käyttö oli harvinaista. Tämä osa radasta purettiin heinäkuussa 2008.


=== Länsisatama ===
Radan jäljelle jääneellä osalla liikenne lakkautettiin vuonna 2008, kun satamatoiminnot siirtyivät Länsisatamasta [[Vuosaaren satama]]an ja sen 19-kilometriselle [[Vuosaaren satamarata|Vuosaaren satamaradalle]]. Keväällä 2009 rata purettiin. Viimeinen juna radalla kävi 18. toukokuuta 2009, kun Psl1i-päivystäjäjuna kävi hakemassa Merisataman ja Länsisataman erottavan vaihteen pois Hietalahden ratapihalta.<ref>http://vaunut.org/kuva/56150</ref> Ennen päivystäjäjunaa paikalla järjestettiin museojunakyyti, jonka järjesti [[Porvoon museorautatie]].
Radan viimeisellä jäljelle jääneellä eli Länsisatama-osalla liikenne lakkautettiin loppuvuodesta 2008, kun satamatoiminnot siirtyivät vastavalmistuneeseen [[Vuosaaren satama]]an ja sen 19-kilometriselle [[Vuosaaren satamarata|Vuosaaren satamaradalle]]. Länsisatamasta lähti viimeinen juna uudenvuodenaattona 2008 viedessään tyhjiä kontteja Vuosaareen.<ref name="Historiikkia"/> Keväällä 2009 järjestettiin vielä [[Porvoon museorautatie]]n museojunakyyti. Huhtikuuhun mennessä kiskot Länsisatamaan oli purettu ja toukokuussa 2009 rata purettiin kokonaan. Viimeisenä rataa käytti Psl1i-päivystäjäjuna, joka kävi hakemassa Merisataman ja Länsisataman erottavan vaihteen pois Hietalahden ratapihalta 18. toukokuuta 2009.<ref>http://vaunut.org/kuva/56150</ref>


=== Muistomerkit ===
== Muistomerkit ==
Radasta ei purkamisen jälkeen ole jäänyt jäljelle kovin paljon: Katajanokalla on jonkin verran rataa jäljellä ja Kauppatorin mukulakiveyksessä noin parikymmentä metriä.<ref name="Pohjanpalo"/> Radan virallisena muistomerkkinä on Katajanokanlaiturilla [[Allas Sea Pool]]in vieressä oleva [[vesiviskuri]], joka on varustettu muistokilvellä.
Radasta ei purkamisen jälkeen ole jäänyt jäljelle kovin paljon: Katajanokalla on jonkin verran rataa jäljellä ja Kauppatorin mukulakiveyksessä noin parikymmentä metriä.<ref name="Pohjanpalo"/> Radan virallisena muistomerkkinä on Katajanokanlaiturilla [[Allas Sea Pool]]in vieressä oleva [[vesiviskuri]], joka on varustettu muistokilvellä.


Versio 19. huhtikuuta 2021 kello 04.36

Helsingin satamarata
Perustiedot
Reitti Helsinki–Länsisatama
  Hietalahti–Katajanokka
  Hietalahti–Ruoholahti
Avattu 8. huhtikuuta 1894
Purettu viimeinen osa radasta keväällä 2009
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR-Yhtymä
Tekniset tiedot
Pituus 5,7 km
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1524 mm
Sähköistys ei
Helsingin satamaradat
Km   Lyh. Liikennepaikat
15,5 Herttoniemi
 metro
Metrovarikko
12,0
9,3 Valtatie 4
8,4 Vantaanjoki
7,3  Tikkurilaan
7,1
5,9
5,7 Käp Käpylä
6,1 Sö Sörnäinen
4,7 Pslt Pasila tavara
4,7 Vallila
Hakaniemen raide
3,9 Pasilan konepaja
 Turkuun
3,1 Psl Pasila asema
0,0 Helsinki päärautatieasema
0,0
0,0
0,2 Sokeritehtaan raide
0,1 Mannerheimintie (silta)
2,2 Ruoholahti
1,2
2,1 Län Helsinki Länsisatama
1,9 Hietalahti
2,8
3,2 Merisatama
3,3 Hernesaari
4,2
4,5 Eteläsatama
5,0 Kolera-allas
5,2 Katajanokan kanava
5,7 Katajanokka
Merkkien selitykset

Helsingin satamarata oli 1890-luvulla rakennettu rautatie, joka alkujaan johti Helsingin rautatieasemalta kaupungin rantoja kiertäen Katajanokalle. Kokonaisuudessaan se purettiin vuoteen 2009 mennessä. Radan viimeinen jäljellä ollut osa johti vain rautatieasemalta Länsisatamaan. Alkujaan sen pituus oli noin 6,5 kilometriä,[1] mutta vuoteen 2009 käytössä ollut osa oli vain kolmen kilometrin pituinen.

Rataa käyttivät säännöllisesti vain satamaan kulkeneet junat, mutta sillä on kulkenut myös joitakin tilausjunia. Radalla ei ollut virallisia asemia eikä seisakkeita, koska sen päätarkoituksena oli tavarankuljetus; satunnaista henkilöliikennettä varten sovittiin joka kerta erikseen omat junasuorituspaikkansa, joihin lähetettiin varta vasten junanlähettäjä; yleisimmin suorituspaikka oli Katajanokalla.

Satamaradan kuiluun on 2000-luvulla rakennettu kevyen liikenteen väylä Baana.

Reitti

Radan alkupää VR:n makasiinien luona nykyisen Kansalaistorin paikalla.
Kiskot Rautatiekatujen kuilussa eli nykyisessä Baanassa vuonna 1984. Taustalla Mannerheimintien silta.
Tasoristeys Hietalahdenrannassa.
Hietalahdesta Eiraan rata kulki kuilussa keskellä Telakkakatua.

Rata alkoi rautatieaseman ja Töölönlahden välissä sijainneelta tavararatapihalta, nykyisen Kiasman ja Musiikkitalon välistä, ja sen alkukohdan välittömästä läheisyydessä sijaitsivat vuonna 2006 puretut VR:n makasiinit. Alkupäässään rata kulki Mannerheimintien sillan ali. Mannerheimintien ja ratapihan välissä kulki myös sivukatu, niin sanottu Ala-Mannerheimintie, jonka satamarata leikkasi samassa tasossa.

Mannerheimintien jälkeen rata jatkui Pohjoisen ja Eteläisen Rautatiekadun välissä kuilussa, jonka yli johtaa useita siltoja. Marian sairaalan vieressä oli pieni ratapiha, jonka jälkeen rata haarautui. Yksi haara johti Länsisatamaan (Jätkäsaareen), toinen alkujaan kaupungin eteläosat kiertäen Katajanokalle. Länsisatamaan johtanut haararata leikkasi Mechelininkadun samassa tasossa, ja satama-alueella oli ratapiha. Mechelininkadun tasoristeyksessä liikenne jouduttiin radanvaihtotöiden vuoksi toisinaan sulkemaan useasti peräkkäin lyhyen ajan sisällä.[2]

Katajanokalle johtanut haararata jatkui Ruoholahdesta Hietalahden kautta Telakkakadun keskellä Merisatamaan. Ullanlinnasta rata jatkui Kaivopuistossa Puistokadun ja Laivasillankadun reunassa osittain kallioleikkauksena ja osittain myös tunnelissa. Lopulta rata kiersi Eteläsataman Kauppatorin kautta Katajanokan kärkeen saakka. Kokonaisuudessaan rata rautatieasemalta Katajanokalle oli seitsemän kilometrin pituinen. Radalla oli kaksi kääntösiltaa kolera-altaan ja Katajanokan kanavan kohdalla sekä yksi Hietalahdessa.

Satamaradalta erkani 1925 rakennettu sivuraide myös Ruoholahden kautta Salmisaareen. Sitä käytettiin Alkon tehtaiden sekä Nokian Kaapelitehtaan tavarankuljetuksiin.

Historia

Reittivaihtoehdot

Suomen ensimmäinen rautatie Helsinki–Hämeenlinna-rata valmistui 1862, ja jo samalla vuosikymmenellä rakennettiin Helsinkiin Sörnäisten satamarata. 1870-luvulla tehtiin ensimmäiset suunnitelmat rautatien vetämisestä myös Katajanokan höyrylaivasatamaan[1], ja kaavailtu reitti kulki Sörnäisistä suoraan Kruununhaan kautta Katajanokalle.[3] Toinen vaihtoehto kulki päärautatieasemalta Mikonkatua ja Eteläesplanadia pitkin.[1] 1890-luvulle tultaessa suunnitelmassa haluttiin kuitenkin huomioida myös tuolloin vielä rakentamaton Länsisatama, jolloin reitti vaihdettiin lopulliseen muotoonsa läntisiä ja eteläisiä rantoja mukailevaksi. Kaupunginhallitus teki 8. huhtikuuta 1890 päätöksen satamaradan rakentamisesta.

Rakentaminen ja käyttöönotto

Satamaradan rakennustyöt alkoivat Kampin ja Hietalahden välisellä osuudella[3][4] vuonna 1891. Radan alkupäässä sijaitseva Läntisen Viertotien eli nykyisen Mannerheimintien ylikulkusilta oli valmistuessaan vuonna 1894 Suomen ensimmäinen betonisilta. Kyseessä on raudoittamaton betonisilta, joita rakennettiin ennen teräsbetonirakentamisen yleistymistä.[5] Vastaavasti Kaivopuistoon louhitusta 74-metrisestä Kaivopuiston tunnelista tuli Suomen ensimmäinen rautatietunneli.[1]

Ensimmäinen juna Eteläsatamaan ajoi joulukuussa 1893, ja rata vihittiin käyttöön seuraavana keväänä 8. huhtikuuta 1894, jolloin se ulottui Vanhan kauppahallin kohdalle.[4] Radan jatko-osuus Katajanokalle valmistui syyskuussa 1895. Uuden radan pituus oli 5,49 kilometriä ja siihen kuului 4,292 kilometriä sivuraiteita.

Radan käyttö

Tavaraliikenne oli tiheää: vuonna 1945 tavarajunia kulki Katajanokalta vähintään kerran tunnissa.[6]

Ensimmäisen maailmansodan aikana satamarataa käytettiin sotilaskuljetuksiin. Vaunut kuljettivat sotilaita, hevosia, tykkejä ja ammuksia.[4]

On kerrottu, että kun 1950-luvulla raskaan hiililastin tavarajunaa vedettiin Jätkäsaaresta Pasilaan kahden Vr3-veturin voimin, Eduskuntatalon ikkunat saattoivat helistä ja Rautatiekatujen välinen ratakuilu täyttyä mustasta kivihiilensavusta.[7] Vielä 1970-luvun puolivälin tienoilla saattoi nähdä sataman päivystäjäveturin keskellä Kauppatoria menossa hakemaan tavaravaunuja Katajanokalta tai painamassa isoa vaunuletkaa Kauppatorin kääntösillan yli jompaankumpaan suuntaan.

Purkaminen

Katajanokka ja Eteläsatama

Kiskojen purkua Ruoholahdessa Jätkäsaarenlaiturin ja Länsilinkin kohdalla huhtikuussa 2009.

Eteläsataman jäätyä yksinomaan matkustajaliikenteen käyttöön sieltä purettiin satamanosturit ja raiteisto vuonna 1972. Kun Finnjetiä rakennettiin, julkisuudessa esitettiin suunnitelmia satamaradan ottamisesta matkustajaliikenteenkin käyttöönlähde? samaan tapaan kuin Turussa, jossa matkustajajunat liikennöivät satamaan. Tällaisia suunnitelmia ei kuitenkaan toteutettu, vaan Katajanokalta raiteistoa alettiin jo 1977 purkaa Finnjetin terminaalin tieltä.

Kannattamattomaksi käynyt[3] tavaraliikenne Katajanokalle päättyi 1. toukokuuta 1980. Tämän jälkeen vain yksi Dm9-tilausajojuna kävi Kauppatorilla. Satamarata suljettiin päätepuskurilla ja seis-levyllä Merisataman itäpään kohdalta, vaikka Eteläsatamaan johtaneet kiskot pysyivätkin vielä useita vuosia käyttämättöminä paikoillaan. Katajanokan rata purettiin vuoteen 1985 mennessä, ja vuonna 1989 myös Katajanokan kanavan ylittävä kääntösilta korvattiin kevyen liikenteen sillalla. Samoihin aikoihin purettiin myös Kaivopuiston reunassa ollut rataosa. Kaivopuiston tunnelin eteläisempi sisäänkäynti peitettiin, mutta Eteläsatamasta tunnelille vievä kallioleikkaus on edelleen olemassa sisäänkäyntinä tunneliin, jota liikennöinnin päättymisen jälkeen on käytetty varastona.[3]

Ruoholahti ja Ullanlinna

Salmisaareen johtanut sivuraide purettiin vuosina 1990–1993. Myös Jätkäsaaren itäreunan satamaraiteet purettiin 1990-luvun aikana. Ruoholahdesta Merisataman ratapihaan ulottunut rataosa ja sieltä silloisen Aker Yardsin telakalle johtanut sivuraide olivat käytössä vuoteen 2005 saakka, vaikka käyttö oli harvinaista. Tämä osa radasta purettiin heinäkuussa 2008.

Länsisatama

Radan viimeisellä jäljelle jääneellä eli Länsisatama-osalla liikenne lakkautettiin loppuvuodesta 2008, kun satamatoiminnot siirtyivät vastavalmistuneeseen Vuosaaren satamaan ja sen 19-kilometriselle Vuosaaren satamaradalle. Länsisatamasta lähti viimeinen juna uudenvuodenaattona 2008 viedessään tyhjiä kontteja Vuosaareen.[4] Keväällä 2009 järjestettiin vielä Porvoon museorautatien museojunakyyti. Huhtikuuhun mennessä kiskot Länsisatamaan oli purettu ja toukokuussa 2009 rata purettiin kokonaan. Viimeisenä rataa käytti Psl1i-päivystäjäjuna, joka kävi hakemassa Merisataman ja Länsisataman erottavan vaihteen pois Hietalahden ratapihalta 18. toukokuuta 2009.[8]

Muistomerkit

Radasta ei purkamisen jälkeen ole jäänyt jäljelle kovin paljon: Katajanokalla on jonkin verran rataa jäljellä ja Kauppatorin mukulakiveyksessä noin parikymmentä metriä.[3] Radan virallisena muistomerkkinä on Katajanokanlaiturilla Allas Sea Poolin vieressä oleva vesiviskuri, joka on varustettu muistokilvellä.

Näkyvin vanhasta ratalinjauksesta muistuttava osuus on keskustan pyöräilykäytävä Baana, radan entinen kuilu.[9] Myös Punavuoren Telakkakadun entinen ratakuilu toimi 2010-luvulla kevyen liikenteen väylänä, jota reunustivat alkuperäiset rauta-aidat. Keväästä 2021 alkaen kadun keskellä on kuitenkin kulkenut Helsingin raitiolinja 6, ja uusien Eiranrantaan johtavien kiskojen rakentamisen myötä rippeet kuilusta katosivat.

Galleria

  • Ilmakuva Eteläsatamasta vuodelta 1975, kun satamarata ulottui vielä Katajanokalle.
    Ilmakuva Eteläsatamasta vuodelta 1975, kun satamarata ulottui vielä Katajanokalle.
  • Satamarata Kauppatorilla noin vuonna 1970.
    Satamarata Kauppatorilla noin vuonna 1970.
  • Tasoristeys Merikadulla vuonna 1977.
    Tasoristeys Merikadulla vuonna 1977.
  • Juna ylittämässä Mechelininkadun tasoristeystä vuonna 2006.
    Juna ylittämässä Mechelininkadun tasoristeystä vuonna 2006.
  • Merisataman entistä ratapihaa vuonna 2007.
    Merisataman entistä ratapihaa vuonna 2007.
  • Telakkakadun entinen ratakuilu toimi 2010-luvulla kevyen liikenteen väylänä.
    Telakkakadun entinen ratakuilu toimi 2010-luvulla kevyen liikenteen väylänä.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c d Salmen, Petri: Satamarataa enää pätkä jäljellä (Vain tilaajille) Helsingin Sanomat. 21.3.2005. Viitattu 19.4.2021.
  2. ↑ Salmén, Petri: Rata kaupungin halki Helsingin Sanomat (hs.fi). 21.3.2005. Viitattu 19.4.2021.
  3. ↑ a b c d e Pohjanpalo, Olli: Kiskot tiensä päässä | Helsingin rantoja kiertävät syrjäraiteet katoavat metri metriltä Helsingin Sanomat. 7.4.1990. Viitattu 19.4.2021.
  4. ↑ a b c d Järvenpää, Eeva: Satamarata mullisti Kampin laitamat Helsingin Sanomat (hs.fi). 8.2.2009. Viitattu 19.4.2021.
  5. ↑ Aitta, Seppo (vast. toim.): Siltojemme historia, s. 288. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2004. ISBN 951-758-446-6.
  6. ↑ Lehtonen, Jenna: Idylli Eirassa on ollut saman suvun omistuksessa yli sata vuotta: ”Näky on kuin unelma” (Vain tilaajille) Helsingin Sanomat (hs.fi). 24.3.2021. Viitattu 19.4.2021.
  7. ↑ Resiina 4/96, artikkeli ”Kukkona laskumäessä”
  8. ↑ http://vaunut.org/kuva/56150
  9. ↑ Baana YouTube. 26.5.2020. Hima & Strada. Viitattu 19.4.2021.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Helsingin_satamarata&oldid=19719071”