Ero sivun ”Knuut Eerikinpoika” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kol |
Navigaatiomalline |
||
Rivi 32: | Rivi 32: | ||
{{Edeltäjä-seuraaja|Titteli=[[Ruotsin kuningas]] | Edeltäjä=[[Kaarle Sverkerinpoika]] | Kommentti= | Seuraaja=[[Sverker Kaarlenpoika]]}} |
{{Edeltäjä-seuraaja|Titteli=[[Ruotsin kuningas]] | Edeltäjä=[[Kaarle Sverkerinpoika]] | Kommentti= | Seuraaja=[[Sverker Kaarlenpoika]]}} |
||
{{Suomen hallitsijat ja valtionpäämiehet}} |
{{Suomen hallitsijat ja valtionpäämiehet}} |
||
{{Ruotsin hallitsijat ja valtionpäämiehet}} |
|||
{{Auktoriteettitunnisteet}} |
{{Auktoriteettitunnisteet}} |
||
{{Tynkä/Poliitikko}} |
{{Tynkä/Poliitikko}} |
Versio 26. syyskuuta 2020 kello 20.17
Knuut Eerikinpoika | |
---|---|
Ruotsin kuningas | |
Edeltäjä | Kaarle Sverkerinpoika |
Seuraaja | Sverker II Kaarlenpoika |
Henkilötiedot | |
Vanhemmat |
Eerik Pyhä Kristina Björnsdotter |
Puoliso | Cecilia Johansdotter |
Lapset |
Jon Knut Joar Eerik X Knuutinpoika Sigrid Knutsdotter |
Tiedot | |
Uskonto | katolilaisuus |
Knuut Eerikinpoika oli Ruotsin kuningas vuosina 1167–1195.
Knuut joutui maanpakoon isänsä Eerik Pyhän kuoltua vuonna 1160. Hän palasi vuonna 1167 ja kaappasi Göötanmaan ja Upplannin kuninkuuden kuningas Kaarlelta. Seuraavat kuusi vuotta hän taisteli Itä-Göötanmaan vallasta Sverker vanhemman poikien kanssa, ja vasta vuonna 1173 Knuut saattoi kutsua itseään koko Ruotsin kuninkaaksi. Knuutilla oli neljä poikaa, joista Jon, Knut ja Joar saivat surmansa Älgaråsin taistelussa vuonna 1205, mutta neljäs, Eerik Knuutinpoika, nousi Ruotsin kuninkaaksi 1208.[1]
Knuut oli ensimmäinen Ruotsin kuningas, jonka kirjoittamia kirjeitä on tallella Valtionarkistossa.[1]
Lähteet
- ↑ a b Hans Gillingstam: Knut Eriksson Svenskt biografiskt lexikon, SBL. Riksarkivet. Viitattu 28.8.2017. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Knuut Eerikinpoika Wikimedia Commonsissa
Edeltäjä: Kaarle Sverkerinpoika |
Ruotsin kuningas |
Seuraaja: Sverker Kaarlenpoika |
|
|